Tuusulan rakennusjärjestys

Valtuusto 12.6.1995 § 66               Voimaantulopv 18.7.1995

Valtuusto 3.9.2001 § 121               Voimaantulopv 9.10.2001

Valtuusto 16.4.2007 § 55               Voimaantulopv 28.5.2007

1.1. Soveltamisala

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Tuusulan kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty.

1.2 Rakennusvalvontaviranomainen

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristö- ja rakennuslautakunta, jonka alaisena toimii rakennusvalvonta.

Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännöllä.

1.3 Käsitteitä

Kerrosala  (k-m²) on rakennuksen kerrosalojen summa. Kerroksen ala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerroksen seinien ulkopinnat. Kerroksen alaan ei kuitenkaan lasketa mm. tiloja joiden sisäkorkeus on pienempi kuin 160 cm, eikä avoimia tai lasitettuja parvekkeita. Alasta vähennetään välipohjan aukot. Kiinteistön, tontin tai rakennuspaikan kokonaiskerrosalaan lasketaan mukaan kaikkien sillä olevien rakennusten kerrosalat.

Pohjan pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen ja katosten / terassien peittämää alaa.

1.4 Rakentamisohjeet

Rakentamisen ohjaamiseksi kaavoituslautakunta voi antaa kaavamääräyksiä täydentäviä alueellisia rakentamisohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista.

1.5 Rakennusjärjestyksen liitteet

Rakennusjärjestyksen liitteinä ovat kartta pohjavesialueista ja Ranta­tien/Kirkkotien tonttikokoa ja asuntojen määrää koskeva aluerajaus.

1.6 Lisätietoja

Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö- ja raken­nuslakia ja -asetusta sekä voimassa olevia asemakaavoja. Laki, asetus, asemakaava, oikeusvaikutteinen osayleis­kaava sekä Suomen rakenta­mismääräyskokoelma menevät rakennusjärjestyksen edelle.

Asemakaava-aluetta koskevien määräysten kohdalla tontilla tarkoite­taan myös rakennuspaikkaa.

2. LUPAJÄRJESTELMÄT

2.1 Talousrakennuksen luvan- tai ilmoituksenvaraisuus

Lupamenettelyn asemasta jo olevan asunnon pihapiiriin tai maatalouden talouskeskukseen kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen pienehkön, pohjapinta-alaltaan enintään 50 m²:n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Kuitenkin, mikäli rakennus aiotaan sijoittaa lähemmäksi kuin 5 m naapurin rajasta, tarvitaan rakennuslupa.

Lupamenettelyn asemasta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen pienehkön, pohjapinta-alaltaan enintään 20 m²:n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueilla sovelletaan ilmoitusmenettelyä edellyttäen, että talousrakennuksen sijainti on osoitettu asemakaavassa. Kuitenkin, mikäli rakennus aiotaan sijoittaa alle 4 m:n etäisyydelle naapurin rajasta tai muutoin asemakaavamääräyksistä poiketen, rakentaminen vaatii rakennusluvan.

Saunarakennuksen, autotallin tai muun vastaavan tulisijallisen rakennuksen rakentaminen vaatii rakennusluvan.

Ilmoitusmenettelyllä voi rakentaa yhden erillisen talousrakennuksen rakennuspaikkaa kohden.

Lupaa tai ilmoitusta ei tarvita pohjapinta-alaltaan enintään 6 m²:n suuruisen leikkimökin, kasvihuoneen tai muun vastaavan rakentamiseen. Näiden etäisyys rajasta tulee olla kuitenkin vähintään kaksi metriä, ellei naapuri anna kirjallista suostumusta rakentaa lähemmäksi rajaa.

2.2 Toimenpiteiden luvan- tai ilmoituksenvaraisuus

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 ja 63 §:n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta seuraavasti:

                 TOIMENPIDELUPA HAETTAVA                T

ILMOITUS TEHTÄVÄ                            I

EI LUPAA TAI ILMOITUSTA                   -

 2.3 Menettelymääräyksiä

Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Ilmoituksenvaraisista talousrakennuksista on toimitettava rakennushankeilmoitus ja ilmoitettava rakennuksen valmistuttua.

Kutakin katosta/rakennelmaa saa tehdä ilmoitusmenettelyllä yhden rakennuspaikkaa/tonttia kohden. Lisäksi katoksen tulee sijaita asemakaava-alueen ulkopuolella vähintään 5 m:n päässä ja asemakaava-alueella vähintään 4 m:n päässä naapurin rajasta. Jos etäisyydet alittuvat näistä, tulee hakea toimenpidelupa.

Sellaiset rakennelmat, jotka eivät vaadi ilmoitusmenettelyä, tulee kuitenkin sijoittaa vähintään 2 m:n päähän naapurin rajasta, ellei naapuri anna kirjallista suostumusta rakentaa lähemmäksi rajaa.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai johtosäännössä määrätty viranhaltija voi edellyttää ilmoituksen sijasta rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurin oikeusturvan kannalta on tarpeen. (MRL 129 § 2 mom.).

Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista.

Ilmoitus raukeaa ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.

3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN

3.1 Sijoittuminen

Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennusta ei saa rakentaa ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi naapurin rajasta. (MRA 57 §)

Asemakaava-alueella mainittu rakennuksen etäisyys tulee olla vähintään puolet rakennuksen korkeudesta kuitenkin vähintään 4 m.

Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin sallia, että rakennus rakennetaan lähemmäksi rajaa tai rajaan kiinni, jos rajanaapuri antaa siihen kirjallisen suostumuksen.

Rakennuksen etäisyyden tiestä asemakaava-alueen ulkopuolella tulee olla vähintään 20 m maantien ajoradan tai jos ajoratoja on useampia lähimmän ajoradan keskilinjasta.

3.2 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan

3.2.1 Maisema ja luonnonympäristö

Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.

Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.

Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne.

Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin, väritykseen ja istutuksiin.

Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.

3.2.2 Rakennettu ympäristö

Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentaminen ja tontin käyttö suunniteltava ja toteutettava siten, että paikan kasvillisuus, pinnanmuodot ja erityiset luonnonarvot sekä arvokkaat historialliset rakennukset ja erityiset kulttuuriarvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Rakentamisen tulee sopeutua olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien ja värin puolesta.

3.3 Rakennuspaikan terveellisyys ja rakentamisen ympäristövaikutukset

3.3.1 Pilaantuneet maa-alueet

Mikäli rakennuspaikan tai sen ympäröivän piha-alueen maaperä on pilaantunut tai sen epäillään pilaantuneen, on pilaajan tai, jollei tämä ole tiedossa, kiinteistön omistajan tutkitutettava maaperän puhtaus. Pilaantuneesta maa-alueesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Tuusulan ympäristökeskus) ja alueen puhdistamisesta on tehtävä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle (Uudenmaan ympäristökeskus). Pilaantunut maaperä on puhdistettava ennen rakentamista alueellisen ympäristökeskuksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Jos maaperän puhtautta ei ole pystytty tehtyjen tutkimusten perusteella yksiselitteisesti selvittämään, voi rakennuslupaviranomainen määrätä luvanhakijan varmistamaan rakennuksen alapohjarakenteiden ja ilmanvaihdon suunnittelulla, etteivät maaperässä mahdollisesti olevat haitalliset yhdisteet pääse rakennuksen sisätiloihin.

3.3.2 Radon

Rakennushankkeeseen ryhtyvän ja suunnittelijoiden on huolehdittava siitä, ettei rakennettavien uusien ja peruskorjattavien asuin- ja työtilojen huoneilman radonpitoisuus ylitä valtakunnallisia ohjearvoja.

Rakenteelliset ratkaisut radonin torjumiseksi tulee esittää rakennesuunnitelmissa.

3.3.3 Melu

Suunniteltaessa rakentamista alueelle, jolla esiintyy liikenne- tai muuta erityistä melua, on rakennusvalvonnalle esitettävä selvitys siitä, miten vaadittava rakenteiden äänieristävyys saavutetaan.

Rakennuksen piha-alueilla enimmäisäänitasot eivät saa ylittää melun ohjearvoja.

3.3.4 Maalämpö

Maalämpöjärjestelmässä käytettävä maalämpöneste ei saa olla haitallista pohjavedelle.

3.3.5 Pohjavesialueet

Suunniteltaessa rakentamista on pohjavesialueella tarvittaessa tutkittava rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun ja korkeusasemaan sekä liitettävä tämä tutkimus lupahakemuksen mukaan. Kattovedet tulee ensisijaisesti imeyttää omalle tontille.

Pohjavesialueella tehtävässä työssä on kiinnitettävä huomiota maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseen. Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jäätävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä on täyttöaineksien oltava laadultaan täyttöön soveltuvia maa-aineksia.

Öljy- ja polttoainesäiliöitä tai muita vaarallisen aineiden säiliöitä ei tule sijoittaa pohjavesialueelle ilman perusteltua syytä. Mikäli säiliö on välttämätön, se tulee sijoittaa maan päälle (säiliön sijoittaminen myös kellariin on mahdollista). Säiliö tulee sijoittaa suoja-altaaseen, josta ulkotiloissa on hallittu sadevesien poisjohtaminen.

Pohjavesialueilla moottoriajoneuvoilla liikennöitävien piha- ja paikoitusalueiden (ei kuitenkaan 1-2 -asuntoisten pientalojen kyseiset alueet) pintarakenteiden on oltava vettä läpäisemättömiä ja pintavedet on tarvittaessa käsiteltävä ja johdettava niin ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumista.

Pohjavesialueista on kartta liitteenä 1.

3.4 Rakennetun ympäristön hoito ja valvonta

3.4.1 Rakennetun ympäristön hoito

Rakennettu ympäristö rakennuksineen on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Historiallisesti tai maisemallisesti arvokkaista rakennuksista ja pihapiireistä tulee huolehtia siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy.

Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- ja jätesäiliöiden sekä -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.

3.4.2 Ympäristön valvonta

Kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina.

3.5 Aitaaminen

Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan sopeutua ympäristöön.

Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä perustuksineen kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle eikä katualueen kunnossapidolle.

Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.

Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossa­pitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolli­set osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.

3.6 Piha-alue / pihamaa

Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.

Asuinrakennuksen tontille suositellaan rakennettavaksi enintään 5 m leveä ajoliittymä. Rummun halkaisijan tulee olla vähintään 400 mm.

Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvedet sekä salaojiin kertyvä vesi on imeytettävä tontilla, johdettava salaojaviemäriin tai toimivaan avo-ojaan. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.

Pihamaa sekä sade- ja pintavesien poisjohtaminen on toteutettava siten, ettei luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Mikäli tontilla olevia vanhoja avo-ojia halutaan täyttää, ruopata, syventää tai ojan linjauksia muuttaa, on ensin selvitettävä toimenpiteen vaikutukset oman tontin ja ympäristön sade- ja pintavesien johtamiselle. Mikäli toisen maalle johtavia avo-ojia halutaan täyttää on selvitettävä toimenpiteen vaikutus toisen tontin ja ympäristön sade- ja pintavesien johtamiselle ja saatava maanomistajan suostumus. Lisäksi on otettava huomioon vesilain 6 luvun ojitussäännökset.

Asemakaava-alueelle rakennettavan uudisrakennuksen rakennusluvan hakemisen yhteydessä tulee esittää suunnitelma, josta ilmenee pihan korkeusasemat ja sade- ja pintavesien johtaminen (asemapiirroksen laadintaohje on Suomen rakentamismääräyskokoelmassa A2).

3.7 Säilytystilojen rakentaminen

Säilytystiloja on rakennettava vähintään

- ulkoiluväline- ja irtaimistovarastoa pientaloasuntoa kohden 8 m²

- ulkoiluväline- ja irtaimistovarastoa rivi- ja kerrostaloissa 5 m²/asunto

3.8 Osoitemerkintä

Kiinteistöllä pitää olla selvästi havaittava osoitemerkintä.

Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän.

Asemakaava-alueella osoitenumerot ja -kirjaimet on valaistava.

Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa.

3.9 Voimalinja-alueet

Rakentaminen suur- ja keskijänniteverkon johtoalueelle on kiellettyä. Asuinrakennusten rakennuspaikasta/tontista tulee vähintään 2000 m² sijaita suurjänniteverkon johtoalueen ulkopuolella. Johtoalue muodostuu johtoaukeasta ja reunavyöhykkeestä. Alueen leveys riippuu johdon jännitteestä yleensä seuraavasti:

1.   400 kV:n johdon johtoaukean leveys on 36 - 42 m

2.   220 kV:n johdon johtoaukean leveys on 32 - 38 m

3.  110 kV:n johdon johtoaukean leveys on 26 - 30 m.

Yllä oleviin etäisyyksiin lisätään reunavyöhykkeen leveys, joka on 10 m johtoaukean molemmin puolin.

Rakennuksen, avovaraston tms. sijoittamista lähelle keski- tai pienjänniteilmajohtoa kannattaa välttää. Suositeltavat vaakasuorat vähimmäisetäisyydet rakennuksen tai varaston lähimmästä osasta lähimpään johtimeen ovat seuraavat:

- pienjänniteilmajohto 5 m

- keskijänniteilmajohto 10 m

Sähköturvallisuuden takaamiseksi on rakentamisesta em. etäisyyksiä lähemmäs johtimia jo suunnitteluvaiheessa otettava yhteys verkkoyhtiöön.

3.10 Tunnelit

3.10.1 Päijänne-tunneli

Suunniteltaessa rakentamista Päijänne-tunnelin suojavyöhykkeellä tulee rakentamisen vaikutukset selvittää varsinkin, jos on kysymys vähäistä suuremmasta kallionlouhinnasta taikka porakaivon tai maalämpökaivon rakentamisesta. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseen noudattaen nestemäisten polttoaineiden ja muiden vaarallisten tai haitallisten aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa pohjavesialueita koskevia ohjeita. Lisätietoja asiasta saa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:stä.

3.10.2 Meriviemäri-tunneli

Tuusulassa viemäritunneli on Vähä-Muorin alueella. Suunniteltaessa rakentamista viemäritunnelin päällä 50 m leveällä vyöhykkeellä tulee rakentamisen vaikutukset selvittää kallion louhinnan ja porakaivon tai maalämpökaivon poraamisen osalta. Lisätietoja toimenpiteistä antaa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä.

4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA

4.1 Rakennuspaikka

Rakennuspaikan vähimmäispinta-alavaatimuksista on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä sekä oikeusvaikutteisissa osayleiskaavoissa. Mikäli alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa tai siinä ei ole määräyksiä rakennuspaikan vähimmäispinta-alasta, rakennuspaikan vähimmäispinta-ala määräytyy seuraavasti:

Rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 10 000 m² metsäalueilla sekä maisemallisesti herkillä avoimilla alueilla ja suurilla yhtenäisillä peltoalueilla, jos rakentaminen sijoittuu olemassa olevan pihapiirin yhteyteen, metsäsaarekkeeseen, avoimen alueen tai peltoalueen reunaan. Muutoin rakennuspaikan vähimmäiskoko on 20 000 m² maisemallisesti herkillä avoimilla alueilla ja suurilla yhtenäisillä peltoalueilla.

Voimassa olevan yleis- tai osayleiskaavan asumiseen osoitetulla alueella rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 5000 m².

Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen rakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana.

Rakennuspaikan vähimmäispinta-alamääräys ei koske ennen 4.5.1963 (ensimmäinen rakennusjärjestys) itsenäiseksi tilaksi muodostettua rakennuspaikkaa.

Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten.

4.2 Rakentamisen määrä

Yhteenlaskettu kokonaiskerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Kerrosala saa olla yhteensä enintään 400 m². Enimmäismäärää laskettaessa ei oteta huomioon maatalouteen liittyvää rakentamista.

Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen tai yksikerroksisen loma-asunnon.

Rakennuspaikalle saa rakentaa enimmäiskerrosalan lisäksi sivuasunnon, jos rakennuspaikan koko on vähintään 5000 m². Sivuasunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka liittyy toiminnallisesti pääasuntoon. Edellytyksenä on, että sivuasunto rakennetaan pääasunnon yhteyteen tai sen pihapiiriin siten, että rakennuksilla on yhteinen vesihuolto, tieliittymä ja piha-alue. Sivuasunnon ja pääasunnon tulee muodostaa kokonaisuus, joita ei saa maanmittaustoimituksella erottaa itsenäisiksi tiloiksi. Sivuasunto saa olla yksikerroksinen ja se tulee suunnitella liikuntaesteettömäksi. Kerrosala saa olla enintään 90 m² ja pohjan pinta-ala enintään 100 m². Sivuasunnon rakentaminen ei koske lomarakentamista.

Rakennuspaikalle saa rakentaa kokonaiskerrosalaan sisältyvänä asuinrakennukseen liittyviä erillisiä talousrakennuksia ja niiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m² ja yhteenlaskettu pohjan pinta-ala enintään 120 m².

Rakennuspaikalle saa kokonaiskerrosalaan sisältyvänä rakentaa yhden erillisen ullakottoman, 1-kerroksisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa kokonaiskerrosalaan liittyvänä olla enintään 30 m² ja pohjan pinta-ala enintään 45 m².

Loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 80 m² ja pohjan ala enintään 100 m².  Lomarakennusten rakennuspaikalla talousrakennusten kerrosala saa olla enintään 80 m² ja pohjan ala enintään 100 m².

4.3 Rakentaminen kellariin ja ullakolle

Asemakaava-alueen ulkopuolelle voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.

4.4 Eläinsuojat

Muun kuin elinkeinon harjoittamiseen käytettävän enintään 100 k-m²:n suuruisen hevostallin (1-3 hevosta tai ponia) saa rakentaa vähintään 2 ha:n suuruiselle rakennuspaikalle. Useamman hevosen tai ponin ammattimaiseen tallitoimintaan liittyvästä rakentamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Tallin tai lantalan vähimmäisetäisyys naapurin rajasta tulee olla 50 m, ellei naapuri anna kirjallista suostumusta rakentaa lähemmäksi rajaa.

Alle 2 ha:n kiinteistölle ei saa sijoittaa hevostallia tai muuta vastaavaa eläinsuojaa tai maneesia.

5. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEILLA

5.1 Yleistä

Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää raken­nusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.

Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain maisemanhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja.

Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 m.

Rakennuspaikan vähimmäispinta-ala määräytyy kohdan 4.1 mukaan.

5.2 Rakennusten sijoittuminen ranta-alueilla

Asuinrakennuksen / rakennuksen etäisyys rantaviivasta ja sijainti rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus ja kulttuurihistorialliset arvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden                  keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 60 m, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu eikä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ole muuta määrätty. 

Saunarakennuksen etäisyyden tulee olla kuitenkin vähintään 20 m.

Rakennukset on rakennettava Tuusulanjärven valuma-alueella tason + 38,80 (N43) ja Rusutjärven valuma-alueella tason + 46,80 (N43) yläpuolelle. Tuusulanjoen, Keravanjoen ja Palojoen valuma-alueilla rakennukset ja piharakenteet on rakennettava tason HW + 1 m (ylin havaittu tulvakorkeus + 1 m) yläpuolelle. Jokivesistöjen alueella rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä edellä mainittu ylävesiraja (HW) tai pyydettävä lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselta.

5.3 Rantarakentamisen määrä ranta-alueella

Ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksiasuntoinen ja yksikerroksinen loma-asunto, jonka kerrosala / pohjan pinta-ala saa olla enintään 80 m². Saunarakennuksen kerrosala / pohjan pinta-ala saa olla enintään 30 m². Talousrakennusten kerrosala / pohjan pinta-ala saa olla yhteensä enintään 80 m².

6. ASEMAKAAVA-ALUEITA KOSKEVAT ERILLISMÄÄRÄYKSET

6.1 Rakennusoikeus kaavoissa, joissa ei esitetty erikseen rakennusoikeutta

Asuntokerrostaloa (AK), liikerakennusta (AL) tai yhdistettyä liike- ja asuntokerrostaloa (ALK) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Rivitaloa tai muuta kytkettyä rakennusta (AR) varten tarkoitetun rakennus-paikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai maatilan talouskeskusta (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 25 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talousrakennus saa olla enintään 3,5 m korkea.

Asunto- ja kasvitarharakennusta (AV) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m². Rakennuspaikan kerrosala, mihin ei lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Moottoriajoneuvojen huoltoaseman (AM, LM) rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 2000 m². Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 % sen pinta-alasta.

Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- tai säilytystilojen ala- tai yläpuolelle. Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- tai liiketiloja.

Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Teollisuus tai varastorakennusten (T) rakennuspaikan tulee olla vähintään 2000 m². Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen 30 % ja kerrosala saa olla enintään 40 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilökunnan ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa henkilökuntaan kuuluvien käyttöön enintään kaksi asuntoa, ei kuitenkaan teollisuus- tai varastotilojen ala- tai yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti teollisuus- tai varastorakennuksen rakentamisen kanssa.

Käsiteollisuusrakennuksen (TK) rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilökunnan ruokailu ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti käsiteollisuusrakennuksen rakentamisen kanssa.

6.2 Tontin koko AO-korttelialueilla

Asemakaava-alueella AO-korttelissa poikettaessa asemakaavassa osoitetusta ohjeellisesta tonttikoosta muodostettavien tonttien koon on oltava vähintään tuhat neliömetriä (1000 m²).

Sama koskee AOR- ja AP-kortteleita silloin, kun niitä käytetään omakotimaiseen rakentamiseen.

Liitekartan 2 osoittamalla alueella em. pientaloalueilla tontin vähimmäispinta-ala on 1500 m².

6.3 Asuntojen määrä AO-korttelialueilla

Asemakaava-alueella AO-korttelissa saa rakentaa enintään yhden asunnon asemakaavassa sallitun rakennusoikeuden alkavaa (150 k-m²) sataaviittäkymmentä kerrosneliömetriä kohden.    

Sama koskee AOR- ja AP-alueita silloin, kun niitä käytetään omakotimaiseen rakentamiseen.

Liitekartan 2 osoittamalla alueella saa rakentaa enintään yhden asunnon asemakaavassa sallitun rakennusoikeuden täyttä (150 k-m²) sataaviittäkymmentä kerrosneliömetriä kohden.

6.4 Tontin koko teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla

Asemakaava-alueella teollisuus- ja varastorakennusten korttelissa poikettaessa asemakaavassa osoitetusta ohjeellisesta tonttikoosta muodostettavien tonttien koon tulee olla vähintään 2000 m².

7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

7.1 Yleistä

Kiinteistö tulee liittää vesihuoltolaitoksen vesi- ja / tai viemäriverkostoon, mikäli kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla.

7.2 Talousveden riittävyys ja laatu

Rakennettaessa asuinrakennus tai kotieläinsuoja kiinteistölle, jota ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen vesijohtoon, on varmistauduttava, että rakennuspaikalla on käytettävissä riittävästi hyvälaatuista pohjavettä talousvedeksi. Rakentajan tulee tarvittaessa esittää tätä koskeva selvitys rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

7.3 Jätevesien käsittely

Vesilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevan kiinteistön jätevedet on johdettava ja käsiteltävä ympäristö- ja terveydensuojelulainsäädännön mukaisesti. Jos kiinteistöä ei liitetä yleiseen viemäriverkkoon, rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä asiantuntijan laatima suunnitelma jätevesien johtamisesta ja käsittelystä päätöksentekoon tarvittavine rakennuspaikkaa ja sen ympäristöä koskevine tietoineen sekä tarvittavine naapurin suostumuksineen käsiteltyjen jätevesien johtamiseen. Jos jätevesistä saattaa aiheutua ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua haittaa, jätevesien johtamiseen ja käsittelyyn on hankittava ympäristöviranomaisen lupa.

Jätevesien käsittelystä voidaan määrätä myös kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä.                

8. JÄTEHUOLTO

Rakennuslupahakemuksessa tulee esittää rakennuksen käyttötarkoitus ja koko huomioon ottaen riittävät tilat jätteiden keräystä ja lajittelua varten.

Jäteastiat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa kiinteistön asukkaille ja naapureille. Vähintään neljän asunnon kiinteistöjen jäteastiat tulee sijoittaa katettuun jätesuojaan. Suojan etäisyyden lähimpiin pääikkunoihin tulee olla vähintään 8 m.

9. RAKENNUSTYÖNAIKAISET JÄRJESTELYT

9.1 Rakennushankkeesta tiedottaminen

Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tiedottaa tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle vähintään A3-kokoinen säänkestävä työmaataulu tai -kyltti, jos rakentaminen tai muu toimenpide kestää vähintään kaksi kuukautta ja aiheuttaa ympäristössä olennaisen muutoksen. Työmaataulusta tai -kyltistä tulee ilmetä yleensä rakennustyön kohde, työstä vastaavat tahot ja yhteystiedot sekä kohteen valmistumisajankohta.

9.2 Toimenpiteet rakentamispaikalla

1) Välineiden sijoittaminen

Rakennustyön aikaiset laitteet ja varusteet sekä varastot on sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu naapurikiinteistölle kohtuuttomasti haittaa.

2) Työmaan aitaaminen

Rakennustyömaa on tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö-, omaisuus- tai liikennevahinkoja tai muuta häiriötä.

3) Luonnonympäristön suojelu

Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman.

4) Melua aiheuttava työnteko

Häiritsevää melua aiheuttava työntekoa tulee ajoittaa

ma - pe klo 06.00 - 22.00  ja  lauantaisin 08.00 - 18.00 väliselle ajalle. Sunnuntaisin melua aiheuttavaa työtä tulee välttää.

5) Pölyn leviämisen estäminen

Rakennustöissä syntyvän pölyn leviäminen tulee estää. Hiekkapuhalluskohteet tulee varustaa suojapeitteillä tai muilla riittävän tiiviillä suojauksilla.

6) Jätehuollon järjestäminen

Työmaalla tulee olla sen kokoon suhteutetut riittävät tilat asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Rakennustyömaan jätehuollon tulee olla suunnitelmallista ja ottaa huomioon jätteiden vähentäminen, lajittelu ja hyötykäyttö. Rakennus- ja purkutyön jätehuollossa on lisäksi noudatettava, mitä kunnan jätehuoltomääräyksissä (19 §) sekä rakennusjätteistä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (3.4.1997/295) määrätään.

7) Työmaan purkaminen ja siistiminen

Rakennustyön jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue on siistittävä.

Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi.

8) Rakennusten kunnostaminen ja purku

Rakennusvalvontaviranomaiselle on esitettävä rakennusten purkamisesta purkusuunnitelma, johon liittyy purkujäteselvitys. Purkujäte tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön.

60-70 -luvuilla tehtyjen betonielementtirakennusten kunnostamisen tai purkamisen yhteydessä on tehtävä rakenteiden (saumausaineet) PCB- ja lyijykartoitus. Vaarallisesta aineista (mm. asbesti) on omia määräyksiä.

Purkusuunnitelmassa tulee esittää myös mahdollisten ongelmajätteiden, kuten sähkölaitteiden PCB:n ja öljyjen sekä kivihiilipien käsittely.

9) Suunnitelma tilapäisistä liikennejärjestelyistä ja turvatoimenpiteistä

Suunnitelma tilapäisistä liikennejärjestelyistä ja turvatoimenpiteistä (sisältäen myös kevyen liikenteen järjestelyt) on esitettävä viranomaisen hyväksyttäväksi.

10. MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN

Kaavoituslautakunta voi myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä.

Rakennusjärjestys, liite 1 ja liite 2

Päivitetty: 28.05.2007