Tuusulan historiaa

Tuusulan kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1643. Tuusulan vaakuna kertoo sekä pitäjän perustamisvaiheista että sotilas- ja kulttuuriperinteestä.

Vanhan ajan Suur-Tuusula oli nykyistä isompi. Aikaisemmin Tuusulaan kuuluivat niin Korso, Kerava kuin Järvenpääkin. Sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat vaikuttaneet Tuusulan kehitykseen monella tavalla.

Hyrylän seudun kehittymiseen Etelä-Tuusulan keskuksena vaikutti venäläisen varuskunnan perustaminen 1850-luvulla. Tuusulan ensimmäinen merkittävä teollisuuslaitos, Kellokosken ruukki, perustettiin vuonna 1795. Jokelan kehitykseen vaikutti ratkaisevasti Suomen ensimmäisen rautatien avaaminen vuonna 1862. Jokelasta alkoi muotoutua teollisuustaajama.

Maatalous oli vanhanajan Tuusulan pääelinkeino. Taajamien ulkopuolinen Tuusula on säilynyt melko maalaismaisena, vaikka kunta on kasvanut ja elinkeinorakenne on muuttunut. Nyky-Tuusula on vireä pääkaupunkiseudun kunta, jonka historia näkyy ja vaikuttaa monella tavalla.

Tuusulan historiasta löydät lisätietoja mm. seuraavasta kirjallisuudesta:
Suur-Tuusulan historia 1 - 4
Antti Halonen, Taiteen juhlaa ja arkea
Veijo Meri, Tuusulan rantatie
Tuusula-Seuran Aikakirja I - XV
Sanna Kaisa Spoof, Savikkojen valtias
Kellokosken kyläkirja, toim. Erkki Honkanen
Hanna Forssell ja Gunilla Carlander-Reuterfelt, Ruukin elämää. Patruunoita ja työläisiä Kellokoskella
Tuusula sotilaspitäjänä. Hakkapeliitoista ohjusmiehiin, toim. Ilmo Kekkonen

Artikkeleiden tausta-aineisto ja kuvat: Tuusulan museo
Tekstit: museoamanuenssi Jaana Koskenranta, Tuusulan museo, 2004.
Tekstipäivitykset ja -täydennykset: museolehtori Aino Multanen, Tuusulan museo, 2010.