Raskauden aikainen ja synnytyksen jälkeinen masennus

Lapsen syntymä on tapahtuma, johon liitetään myönteisiä mielikuvia. Kuitenkin äidiksi tuleminen on naisen elämässä suuri muutosprosessi, joka tuo tullessaan "kasvukipuja". Myös raskauden ja synnytyksen aiheuttamat fyysiset muutokset hormonivaihteluineen aiheuttavat myllerrystä mielessä. Uuden perheenjäsenen tulo muuttaa myös työnjakoa ja ihmissuhteita perheessä. Nämä muutokset voivat johtaa masennukseen.

 

Baby Blues

Herkistyminen synnytyksen jälkeen on luonnollinen reaktio. Lähes jokainen äiti on synnytyksen jälkeen herkkä. Herkistyminen johtuu monista seikoista mm. äkillisestä hormonitason laskusta, maidon noususta rintoihin, jännityksen purkautumisesta synnytyksen jälkeen, väsymyksestä ja hämmennyksestä uuden edessä. Herkistyminen on normaali ilmiö, jopa 80 % synnyttäneistä kokee synnytyksen jälkeistä herkistymistä.

Kolmannen tai neljännen päivän kuluttua synnytyksestä äiti saattaa itkeskellä tavallista enemmän ja mielialat vaihtelevat nopeasti.

Herkistymisreaktio eli baby blues on hyödyllinen, sillä se ohjaa äitiä sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen ja vastaamaan vauvan tarpeisiin. Baby blues kestää synnytyksen jälkeen yleensä pari viikkoa.

 

Synnytyksen jälkeinen masennus

Jos alakulo jatkuu viikosta toiseen, on kyse synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, jota esiintyy 10 - 20 % synnyttäneistä. Oireina ovat yleinen alavireisyys, mielihyvän ja elämänilon menettäminen, univaikeudet ja jatkuva väsymys. Vauvan itku voi tuntua ylivoimaiselta. Äidillä voi olla pelkoja, ahdistuneisuutta ja keskittymiskyvyn puutetta. Äiti ei jaksa huolehtia omasta ulkonäöstään eikä ympäristöstään. Pienetkin asiat saattavat raivostuttaa suhteettomasti. Yleensä aiheettomat huolet ja pelot liittyvät vauvan terveyteen. Ulos meneminen voi tuntua ylivoimaiselta. Ruoka ei maistu, eikä ruokaa jaksa laittaa. Syyllisyydentunteiden kautta äiti kokee itsensä epäonnistuneeksi äitinä ja kumppanina. Masennukseen liitetään turhaan häpeää, syyllisyyttä ja epäonnistumisen kokemuksia. Nämä asiat saattavat pitkittää masennuksen puheeksi ottamista ja hoitoon hakeutumista.

Isä voi myös masentua. Isän masennus voi johtua mm ulkopuolisuuden kokemuksesta, elämäntilanteen muutoksesta, suuresta vastuusta tai mielikuvien ja todellisuuden välisestä ristiriidasta.

Sekä äidillä että isällä aiemmin sairastettu masennus lisää riskiä sairastua synnytyksen jälkeen masennukseen.

 

Synnytyksen jälkeinen psykoosi

Masennusta vakavampi sairaus on synnytyksen jälkeinen psykoosi, johon sairastuu yksi - kaksi tuhannesta synnyttäjästä. Sairaus kehittyy noin kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen eikä sairastumista voi olla huomaamatta. Äiti voi olla yliaktiivinen tai vetäytyä täysin, äiti ei syö eikä nuku. Äiti puhuu sekavasti tai jatkuvasti ja kuulee mahdollisesti ääniä. Psykoosiin sairastunut tulee viedä välittömästi hoitoon.

 

Toipuminen

Avuntarpeen myöntäminen ja avun vastaanottaminen on tärkeä askel kohti toipumista. Varhainen avun hakeminen lyhentää masennuksen kestoa sekä voi ehkäistä masennuksen uudelleen puhkeamisen. Läheisten tuen lisäksi masentunut tarvitsee vertaistukea ja ammattiapua. Ajatustenvaihto muiden äitien kanssa tukee päivittäistä jaksamista. Vertaistukea saat mm. ÄIMÄ:stä. Ammattiapua voi hakea mm. neuvolasta (neuvolan depressiohoitaja) ja terveyskeskuksesta.

Masennuksen keskeisiä hoitomenetelmiä ovat liikunta, keskusteluapu (vuorovaikutushoito), tarvittaessa mielialalääke, erilaiset terapiat, hormonihoidot. Kannattaa myös selvittää, ettei masennuksen taustalla ole fyysistä sairautta, kuten esim. kilpirauhasen toimintahäiriötä. Joskus toipuminen voi vaatia myös sairaalahoitoa.

Äidin hoitamisen lisäksi tarvitaan usein tukea lasten- ja kodinhoitoon. Läheisten lisäksi tukea voit saada esimerkiksi perhetyöstä ja Väestöliitolta.

”Emon on huolehdittava ensin itsestään, jotta voi huolehtia poikasistaan.”

 

ÄITI JA LAPSI


Netland-tuotantoa