Keski-Uudenmaan kaupungissa toimii aito kunnanosahallinto

11.09.2014

Suunnitelma Keski-Uudenmaan kaupungiksi on valmistunut. Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä käsitteli tänään kokouksessaan selvityksen loppuraporttia. Loppuraportti on julkaistu selvityksen internet-sivuilla www.kuuma.fi/K-Uselvitys.

Ohjausryhmä pyytää selvitysalueen kuntia sitoutumaan lokakuun puoliväliin mennessä kestävään taloudenpitoon sekä henkilöstöjärjestelyihin. Kunnat, jotka nyt hyväksyvät ns. lähentymis- ja henkilöstökriteerit, tekevät lopullisen päätöksen mahdollisesta yhdistymisestään kuntarakennelain mukaisesti viimeistään kuusi kuukautta sote-lain tultua voimaan. Kunnat, jotka päättävät olla sitoutumatta kriteerien toteuttamiseen, hylkäävät samalla omalta osaltaan yhdistymismahdollisuuden jo tässä vaiheessa.

Yhdistymisselvityksen loppuraportin mukaan Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisestä on enemmän etuja kuin haittoja verrattuna kuntien jatkamiseen itsenäisinä, jos

  1. itsenäiset kunnat toteuttavat talouden sopeuttamistoimia vuosina 2015-2016 ohjausryhmän ehdottamien lähentymiskriteereiden mukaisesti
  2. itsenäiset kunnat hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman vuosina 2015-2016 ohjausryhmän ehdottamien henkilöstökriteereiden mukaisesti ja
  3. Keski-Uudenmaan kaupunki toteutetaan yhdistymisselvityksen loppuraportin mukaisesti.

Selvityksen mukaan itsenäisten kuntien talouden sopeuttamistarve on vuosina 2015-2016 on 112 miljoonaa euroa, josta ne omien arvioidensa mukaan pystyvät omin toimin kattamaan 67,6 miljoonaa euroa. Keski-Uudenmaan kaupungin arvioitu sopeuttamispotentiaali vuosina 2017-2030 on 156 miljoonaa euroa.

Sote-uudistuksesta tulossa huomattava lisälasku

Selvityksen mukaan Keski-Uudenmaan kaupunki pystyy tuottamaan sote-palvelut pidemmällä aikavälillä, vuositasolla 26-39 miljoonaa euroa edullisemmin kuin nyt. Uhkana kuitenkin on, että kunnat saavat eteläiseltä sote-alueelta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti, asiantuntijoiden alustavien laskelmien perusteella 50-60 miljoonan euron lisälaskun.

Tällainen on älykäs ja verkostomainen Keski-Uudenmaan kaupunki

Vuonna 2030 kaupungissa asuu noin 300 000 asukasta. Kaupunki muodostuu viidestä cityksi nimetystä alueesta: Tuusulanjärvi citystä, Hyvinkää citystä, Nurmijärvi citystä, Sibbesborg citystä ja Mäntsälä citystä. Palvelut ovat saavutettavissa cityalueen lähipalveluina, citypalveluina, kaupunkipalveluina sekä sähköisesti. Joukkoliikenne tavoittaa valtaosan asutuksesta ja poikittaisyhteydet ovat parantuneet.

Asukkaat osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti oman citynsä lähipalveluihin vuorovaikutuksessa vaaleilla valittujen lähifoorumeiden jäsenten kanssa. Lähipalveluja on jokaisen cityn alueella useita. Niitä ovat mm. ala- ja yläkoulut (yhtenäiskoulut), päiväkodit, terveydenhuollon ennaltaehkäisevä vastaanottotoiminta, lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palvelut, lasten- ja äitiysneuvolat, kirjaston monipalvelupisteet, leikkipuistot ja pallokentät.

Citypalveluja löytyy jokaisen cityn alueelta vähintään yhdestä paikasta. Näitä ovat mm. lukion ja toisen asteen koulutuksen toimipisteet, terveyskeskuksen kiireetön potilasvastaanotto, röntgen- ja laboratoriopalvelut, kaupungin asiakaspalvelupisteet sekä monipuolisemmat urheilukentät ja palloiluhallit.

Kaupunkipalveluita on koko Keski-Uudenmaan kaupungissa vähintään yhdessä paikassa. Näitä ovat mm. terveyskeskuksen ympärivuorokautinen päivystys sekä urheilu- ja liikuntakeskukset sekä erikoislajien hallit.

Iso kaupunki toimii asukkaidensa parhaaksi mm. nykyisen Tuusulan eteläosan ja ammattikorkeakoulujen toimipisteiden säilyttämiseksi sekä joukkoliikenteen kehittämiseksi. Keski-Uudenmaan kaupunki on vahva vaikuttaja metropolihallinnossa ja sote-alueella.

Keski-Uudenmaan kaupungin kilpailukyky perustuu verkostomaiseen yhdyskuntarakenteeseen, asukas- ja yrityslähtöiseen ketterään toimintatapaan, omaan kehittyvään ja monipuoliseen elinkeinorakenteeseen sekä erilaisiin mahdollisuuksiin asua ja yrittää.

Keski-Uudenmaan kaupunkia johtaa pormestari. Valtuuston jäsenmäärä 1.1.2017 on asukasluvusta riippuen vähintään 59 tai 67. Vuonna 2030 valtuutettuja on 75. Keskeisimmät luottamushenkilöt ovat osa- tai kokoaikaisia.

Uuden kaupungin talous kestävällä pohjalla

Jos itsenäisten kuntien talouden sopeuttamistoimet vuosina 2015-2016 toteutuvat ja Keski-Uudenmaan kaupunki toteutetaan selvityksen mukaisesti, aloittaa uusi kaupunki toimintansa 1.1.2017 maltillisella 20 veroprosenttiyksiköllä. Sen nettovelan määrä suhteutettuna asukasta kohden ei nouse alun väistämättömän kasvun jälkeen, vaan alkaa laskea vuodesta 2020 alkaen. Säännöllinen tulorahoitus on riittävä jo ensimmäisenä vuonna. Vuosikate kattaa laskennallisten poistojen lisäksi suuren osan investointeja ja uusi kaupunki toimii alusta alkaen ylijäämäisenä. Myös verorahoituksen keskimääräinen kasvu on suurempi kuin toimintakatteen keskimääräinen kasvu.

Asukkaiden ja yrittäjien näkemykset huomioitu

Keski-Uudenmaan kaupungin valmistelutyön pohjaksi Taloustutkimus kysyi tuhannelta 18-79 -vuotiaalta asukkaalta puhelinhaastatteluin palveluiden saavutettavuudesta. Vastaajat toivoivat lähimmästä taajamasta saatavan useimmiten terveydenhuolto- ja koulupalveluita. Lähidemokratia- ja päätöksentekomallin pohjaksi Diakonia-ammattikorkeakoulu toteutti avoimen internet-kyselyn, johon vastasi 989 asukasta ja lisäksi 110 nuorta haastateltiin erikseen. Vastaajien osallistumisen ja vaikuttamisen kohteista ykköseksi nousivat terveyspalvelut (terveyskeskus ja lääkärinvastaanotto) ja tekniset palvelut (teiden ja katujen hoito sekä joukkoliikenne).

Elinkeinoelämä osallistui selvitykseen seminaarein, kyselyin ja haastatteluin. Uudenmaan yrittäjien kanssa laadittuun kyselyyn vastasi 362 yrittäjää, joista 80% suhtautui myönteisesti kuntaliitoksiin. Lisäksi kustakin kunnasta haastateltiin kolmea merkittävää yritystä. Haastattelujen perusteella kuntarajoilla ei ole merkitystä suurille yrityksille. Molemmissa kuulemisissa elinkeinoelämä korosti mahdollisen uuden kaupungin maankäyttöä ja logistisia yhteyksiä, elinkeinopoliittisia kehittämisresursseja, ketterää ja yrityslähtöistä toimintatapaa sekä vaikuttavuutta.

Yhdistymisselvityksen aikana on kuultu myös mm. henkilöstöjärjestöjä sekä kattavasti kuntien yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä.

 

Lisätietoja:

- Ohjausryhmän pj, Hyvinkään kaupunginhallituksen pj Annika Kokko, puh. 044 273 1967

- Ohjausryhmän varapj, Nurmijärven kunnanvaltuuston pj Petri Kalmi, puh. 044 357 0808

- Ohjausryhmän varapj, Tuusulan kunnanvaltuuston 2. varapj Arto Lindberg, puh. 040 512 3272

Selvityksen teemat:

  • lähidemokratia ja päätöksenteko: Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo, puh. 040 314 5200
  • talouspalvelut: Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu, puh. 040 314 3001
  • maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö ja metropolihallinto: Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, puh. 040 315 2230
  • sote-palvelut: Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm, puh. 040 317 2000
  • sivistyspalvelut: Pornaisten kunnanjohtaja Markku Hyttinen, puh. 040 724 6907
  • tekniset palvelut, sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät: Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas, puh. 040 752 9803
  • hallinto-, henkilöstö- ja tukipalvelut: Järvenpään henkilöstöjohtaja Päivi Autere, puh. 040 315 2999
  • visio ja kilpailukyky: Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen, puh.040 318 2020

Selvityksen talousasiantuntija, HT Eero Laesterä, puh. 0400 735 772

Selvityksen projektinjohtaja Johanna Viita, puh. 050 7530 630

Takaisin