Tuusulassa taloutta tasapainotetaan menokarsinnoilla sekä kunnallisveron korotuksella

01.10.2014 klo 10.05

Talouden suhdannetilanne, työttömyyden kasvu ja valtionosuusleikkaukset heikentävät Tuusulan verotulokehitystä. Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivun talousarvioehdotuksessa esitetään kunnallisveroprosentin korotusta. Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy erilaisia sopeutuskeinoja, jotta Tuusula selviytyy haasteellisen matalasuhdanteen yli. Kunnanhallitus ryhtyy käsittelemään talousarvioesitystä ensi viikolla ja valtuusto päättää talousarviosta marraskuussa. 

Epävarmat talousnäkymät heikentävät Tuusulan saamien verotulojen kehitystä ja työllisyyttä. Lisäksi kuntien valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset pienentävät Tuusulan saamaa verorahoitusta. Talouden matalasuhdanne ja valtionosuusleikkaukset aiheuttavat sopeutus- ja veronkorotuspaineita ensi vuoden talousarvioon. - Ensi vuoden talousarviota tehdään haasteellisessa taloustilanteessa - suhdannetilanne ja työttömyyden kasvu syövät tulopohjaa, valtionosuuksia on leikattu ja väestönkasvun heikot näkymät lisäävät taakkaa. Taloutta on pakko sopeuttaa tuloja lisäämällä ja menokehitystä hillitsemällä, Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu sanoo.

Kunnanjohtajan talousarvioesityksessä tuloveroprosentti on nostettu 19,50:een. Kunnallisveron 0,25 prosenttiyksikön korotus lisää Tuusulan verokertymää noin 1,9 miljoonalla eurolla. Lisäksi Tuusula ottaa lisää lainaa. Kunnanhallituksen antaman talousarviokehyksen mukaisesti kunnanjohtajan talousarvioesitys on laadittu lähtökohtaisesti noin 2 miljoonaa euroa tappiolliseksi.

Tuusulan kunnanhallitus edellytti talousarvioraamipäätöksessään, että talousarviovalmistelun yhteydessä menoja sopeutetaan. Kunnanjohtajan talousarvioesitys sisältää menojen sopeutuksia yli 5 miljoonan euron edestä. Nyt esitetyistä sopeuttamiskeinoista huolimatta Tuusulan ensi vuoden talousarviossa on vielä 2,2 miljoonan euron vaje. Kunnanjohtajan esitys ei vielä sisällä konkreettisia keinoja vajeen kattamiseksi. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan henkilöstökulujen sopeuttamisessa tulee käyttää ensisijaisesti keinoina eläköitymistä ja muuta vaihtuvuutta, ja tarvittaessa myös henkilöstövähennyksiä. Tällä hetkellä Tuusulassa on käynnissä henkilöstön osallistumista tukevat yhteistoimintaneuvottelut.

Tuusulan talouden tunnusluvut

Tuusulan toimintatulot ensi vuoden talousarviossa on 63,7 milj. euroa. Toimintatulot pienenevät 1,3 milj. euroa kuluvan vuoden ennusteeseen nähden. Kunnan toimintamenot ovat 249,3 milj. euroa eli toimintamenot pienenevät 0,3 % tämän vuoden ennusteeseen verrattuna.

Ensi vuoden talousarvioesityksessä esitetään 0,25 %:n korotusta kunnallisveroprosenttiin. Korotuksen jälkeen tuloveroprosentti olisi 19,50. Lisäksi valtio korottaa yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja. Tuusulan verotuloiksi on ensi vuodelle budjetoitu 172,2 miljoonaa euroa. Tuusulan verotulojen ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 3,3 %:lla kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna.

Tuusulan arvioidaan saavan valtionosuuksina maksettavia palvelunjärjestämisrahoja ensi vuonna 18,5 miljoonaa euroa. Valtion toteuttamat valtionosuusleikkaukset vähentävät Tuusulan saamia valtionosuuksia 7,2 %:lla eli Tuusula saa noin 1,4 miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia kuluvan vuoden ennusteeseen nähden.

Toimintakate kasvaa noin 0,9 %. Verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) ennakoidaan kasvavan ensi vuonna vain noin 2 % kuluvan vuoden ennusteeseen nähden. Ensi vuoden talousarviossa vuosikatteeksi muodostuu 11,6 milj. euroa ja Tuusula tekee lähtökohtaisesti noin kaksi miljoonaa euroa tappiollisen tuloksen.

Velkaa joudutaan ensi vuoden aikana ottamaan lisää arviolta 14 miljoonaa euroa. Ensi vuoden lopussa Tuusulalla on korollista velkaa noin 59 miljoonaan euroa talousarvioesityksen mukaan. Lainaa jokaista tuusulalaista kohti on 1537 euroa. Heikko tulorahoitus ja lisääntyvät investoinnit kasvattavat kunnan velkaa.

Ensi vuoden investoinnit ovat 26,6 miljoonaan euroa. Tärkeimpiä ensi vuoden kiinteistöinvestointeja ovat Paijalan koulun laajennus Hyrylässä ja Roinilanpellon päiväkodin rakentamistyöt Kellokoskella. Merkittävimmät kunnallistekniikan uudisrakentamisen alueet ovat Lahelan Stenbackassa ja Jokelan Peltokaaressa.

Rakennemuutokset kuntapalveluissa jatkuvat

Palveluihin esitetään ensi vuodeksi erilaisia rakennemuutoksia. Laitoksissa tarjottavia palveluita vähennetään. Lastensuojelussa käynnistetään uusia kotiin tarjottavia lastensuojelun palveluita ja laajennetaan tehostettua perhetyötä. Myös päihde- ja mielenterveyskuntoutuspalvelut organisoidaan uudelleen. Lisäksi terveyskeskussairaalassa esitetään vähennettäväksi 10 potilaspaikkaa.

Palveluverkkoa esitetään uudistettavaksi. Mm. Kellokosken lukiota ja nuorisotila Mestaa esitetään lakkautettavaksi. Vapaa-aikapalveluiden verkkoa korvataan liikkuvilla palveluilla ja automaation hyödyntämisellä mm. kirjastotoiminnassa. Ensi vuoden talousarviossa esitetään pääterveysasemalla Hyrylässä toimivan lääkäripäivystyksen lopettamista. Päiväaikaisen akuuttivastaanoton toimintaa lisätään. Jatkossa päivystystä saisi Hyvinkään sairaalasta, jossa tällä hetkellä tarjotaan tuusulalaisille ilta- ja yöpäivystystä.

Ensi vuoden aikana Tuusulassa otetaan käyttöön tuottavuutta lisääviä sähköisiä palveluita ja tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä. Tuusulan lukiossa valmistaudutaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, jotka järjestetään ensimmäistä kertaa tietokoneavusteisesti syksyllä 2016. Myös rakennusvalvonnassa lisätään rakentajien mahdollisuuksia asioida sähköisesti ja otetaan käyttöön lupapiste.fi-palvelut. Lisäksi varhaiskasvatuspalveluiden asiakasjärjestelmä uudistetaan.

Tuusulassa jatketaan edelleen energiatehokkuutta lisääviä toimia. Tuusula on mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS), jonka tavoitteena on 9 %:n energiansäästön saavuttaminen kunnan energiankäytössä vuoden 2016 loppuun mennessä. Tuusula on mm. valinnut 26 konkreettista toimenpidettä, joiden avulla energiatehokkuutta parannetaan.

Joukkoliikenteen järjestämisvastuu muuttuu tulevien vuosien aikana ja kunnan tulee lisätä omaa rahoitustaan, jotta nykyiset linja-autovuorot säilyisivät. Erityisesti turvataan Hyrylä-Kerava-välillä kulkeva joukkoliikenne. Samalla Sampo-liikennettä karsitaan. Lisäksi ensi vuoden aikana esitetään aloitettavaksi pysäköinninvalvonta.

Kuntalaisia haastetaan monin tavoin osallistumaan yhteisiin asioihin. Opetussuunnitelmatyössä huoltajat ja oppilaat pohtivat, millainen on tulevaisuuden koulu ja mitä siellä tulisi oppia. Opetussuunnitelmatyöhön voi osallistua mm. verkon kautta. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuonna 2016. Lisäksi kuntalaisia haastetaan mukaan oman asuinalueensa viheralueiden hoitoon. Syksyn aikana Tuusulassa on kokeiltu puistotalkoita yhteisten alueiden hoitamiseksi.

Ensi vuonna Tuusulassa vietetään juhlavuotta, kun Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneiden ystävysten Jean Sibeliuksen, Pekka Halosen ja Akseli Gallen-Kallelan syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Useat juhlavuoden tapahtumat kietoutuvat näiden taiteilijoiden ympärille.

Valtuusto päättää talousarviosta marraskuussa

Valtuusto kokoontuu talousarvioseminaariin 3.10. Kunnanhallitus alkaa käsitellä talousarviota 6.10. ja tekee oman esityksensä valtuustolle 20.10. Valtuusto päättää ensi vuoden talousarviosta 10.11.

 

 

Talousarvioesitys 2015

Talousarvioesitys 2014

Asukasluku

38 565

38 837

Veroprosentti

19,50

19,25

Verotulot, milj. €

172,2

167,1

Vuosikate, milj. €

11,6

12,4

Käyttöomaisuus-

investoinnit, milj. €

26,6

21,5

Lainat, milj. €

59

47

Vuosikate % poistoista

85

101

Lainat, €/asukas

1 537

1 200

 

 

Takaisin