Päätöstiedote 24.8.2015: Tuusulan kunnanhallituksen päätöksiä
24.08.2015
Päätöstiedotteessa mainitut liitteet ovat esityslistan liitteitä. Linkki esityslistaan löytyy päätöslistan lopusta. Päätökset vahvistuvat kokousta seuraavan viikon tiistaina, kun tarkastettu pöytäkirja asetetaan nähtäville, paitsi sellaisissa asiakohdissa, jotka kokous tarkastaa ja hyväksyy välittömästi.
342 § Karvinen Matti, maankäyttösopimus ja alueiden luovuttamista koskeva esisopimus, Lahela
Kunnanhallitus päätti hyväksyä esityslistan liitteenä olevan 15.6.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen Tuusulan kunnan ja Matti Karvisen välillä koskien kiinteistöä Tapio 858-407-1-117.
343 § Neste Markkinointi Oy, Jokelan Päiväkummuntien liiketonttien 858-2-6000-1 ja 858-2-6000-2 myynti
Kunnanhallitus päätti myydä Jokelan Päiväkummuntien liiketontit 858-2-6000-1 ja 858-2-6000-2 Neste Markkinointi Oy:lle 95 000,00 euron kauppahinnalla ja muutoin kauppakirjassa tarkemmin määritetyin normaalein kauppaehdoin.
Kunnanhallitus päätti oikeuttaa kauppakirjojen allekirjoittajien tarvittaessa sopimaan kaupan muista ehdoista, tekemään muita pieniä ja teknisiä muutoksia kauppakirjaan ja allekirjoituksillaan hyväksymään lopullisen kauppakirjan.
344 § Maire Marjatta Herrasen kuolinpesän omaisuuden vastaanottaminen, Valtiokonttorin päätös
Kunnanhallitus päätti ottaa omaisuuden vastaan sitoutuen Valtiokonttorin luovutukselle asettamiin ehtoihin.
Kunnanhallitus päätti luovuttaa varat kasvatus- ja sivistystoimelle sekä sosiaali- ja terveystoimelle käytettäväksi Kulttuurinen vanhustyö -hankkeeseen.
345 § Pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskeva hallituksen esitysluonnos, lausunto
Kunnanhallitus päätti antaa pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta esityslistan liitteenä olevan lausunnon.
Kunnanhallitus päätti tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.
346 § Uudenmaan liitto, jäsenmaksuosuudet 2016
Kunnanhallitus päätti todeta näkemyksenään seuraavaa:
Tuusula ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pidä suotavana jäsenkuntien maksuosuuksien ja toimintamenojen kasvua Uudenmaan liitossa. Uudenmaan liiton tulee pyrkiä siihen, että liiton toimintamenot eivät kasva vuonna 2016.
Kunnanhallitus päätti tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän pykälän osalta välittömästi kokouksessa.
347 § Sammonmäen asemakaava-alueen asuinkiinteistöjen hankinta
Kunnanhallitus päätti, että kunta ei osta Sammonmäen alueen asuinkiinteistöjä, koska asumista rajoittavat tekijät aiheutuvat pääosin lentomelusta, johon kunta ei voi omilla toimenpiteillään vaikuttaa.
Lisäksi kunnanhallitus päätti, että Sammonmäen alueen asemakaavan muuttamisesta päätetään kaavoitussuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
348 § Liikekeskuskonseptin kilpailutus ja Hyrylän keskustan kehittämistä koskevat jatkotoimenpiteet
Kunnanhallitus päätti merkitä tiedoksi tilannekatsauksen ja keskustahankkeen etenemistä kuvaavat suunnitelmat.
349 § Kellokosken sairaalaa koskevat suunnitelmat, Tuusulan kunnan kannanotto
Kunnanhallitus päätti antaa HUS:lle Kellokosken sairaalaa koskevan lausunnon/kannanoton:
HUS:n hallituksen päätöksen mukaisesti HUS:n toimitusjohtaja asetti 17.2.2015 Kellokoski-työryhmän selvittämään Kellokosken ja Ohkolan sekä muiden HUS-alueen psykiatristen sairaaloiden tulevaa käyttöä. Työryhmä käsitteli asiaa paitsi potilashoidon näkökulmasta myös sairaalan tilojen kuntoa, sairaalan remonttitarpeita ja tarkoituksenmukaista käyttötarkoitusta. Työryhmän raportti valmistui 28.5.2015. Työryhmän näkemyksen mukaan Kellokosken sairaalan toiminta jatkuu vuosina 2015-2018 jo suunnitellulla tavalla. Sairaalan tulevaisuudesta vuodesta 2019 eteenpäin työryhmä on valmistellut kaksi pääskenaariota eli että psykiatria jatkaa Kellokoskella (skenaario 1) tai että psykiatria poistuu Kellokoskelta (skenaario 2). Työryhmän raportti on liitteenä.
Päivystysasetus (STM 782/2014) asettaa päivystysyksiköille selkeät kriteerit, joiden mukaan psykiatrian päivystyksellä tulee olla muiden lääketieteen erikoisalojen (sisältäen laboratorio- ja kuvantamistutkimukset), sosiaalipäivystyksen ja päihdehuollon riittävä tuki. Hyvinkään sairaalan uudisrakentamisen edetessä psykiatrian päivystys on suunnitteilla tapahtuvaksi somaattisen päivystyksen yhteydessä 2018-19.
Päivystysasetuksen perustelumuistion mukaan Psykiatrisen sairaalahoidon kehittämisen tavoitteena on psykiatristen sairaalaosastojen asteittainen siirtyminen yleissairaaloiden yhteyteen. Erikoissairaanhoidon kehittyessä avohoitopainotteiseksi sairaalahoidon tarpeen on arvioitu vähenevän. Sairaalahoidossa hoidettavaksi jäävät vaikeimmat tilat, joihin vaikean psykiatrisen oirekuvan ja mahdollisen tahdosta riippumattoman hoidon tarpeen lisäksi usein liittyy somaattisten tutkimusten tai hoidon tarvetta. Erityisesti päihdepsykiatrian ja psykogeriatrian alueilla somaattisen osaamisen tarve on korostunut eikä nykytilanne ole optimaalinen.
Psykiatristen hoitojaksojen kesto ja määrä ovat laskussa ja avohoidon määrä puolestaan jatkaa nousua. Aikaisemmin psykiatrian pitkäaikaishoidossa olleita potilaita sijoitetaan avopalveluiden turvin palveluasumisyksiköihin tai muuhun tuettuun asumiseen. Tämä vapauttaa resursseja erikoissairaanhoidosta ja on usein myös yksilön kannalta inhimillisin ratkaisu. Myös lääketieteellisestä näkökulmasta Kellokosken rakennukset vaativat runsaasti remonttia sopiakseen nykyaikaisen psykiatrisen toiminnan tarpeisiin.
Kellokosken ja sen ympäristön edut korostuvat pitkäkestoisen kuntoutushoidon ja oikeuspsykiatrian alueilla, jotka ovat koko sairaanhoitopiirin tasoista toimintaa. Hyvinkään sairaanhoitoalue yksin tarvitsee vain pienen määrän kyseisiä palveluita. Huomioitavaa on, että Kellokosken sairaalan suurin käyttäjä on Helsingin kaupunki.
Nuorisopsykiatrian osalta etäisyys kasvukeskuksiin ja potilaiden kotikulmiin voi olla myös hyvä lähtökohta, samoin sairaalakoulun toiminnan kannalta Kellokoski-Ohkolan (Kalliomaan koulun) sijainti.
Kellokosken keskustan asemakaavan muutostyö on vireillä. Suunnittelualueeseen sisältyy myös Kellokosken sairaalan alue. Sairaalan alueen osalta erityiskysymyksenä on rakennusten ja ympäristön suojelutarve. Kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, mikä rajoittaa uudisrakentamismahdollisuuksia ja -tehokkuutta hyvästä sijainnista huolimatta. Lähes kaikki olevista rakennuksista tulee suojella nyt laadittavalla asemakaavalla. Sairaalan alue Vanhan Valtatien länsipuolella kuuluu suunnittelualueeseen ja lähtökohtana asemakaavan muutosluonnoksissa on ollut sairaalan toiminnan säilyminen. Sairaalan alueelle on suunniteltu vähäistä täydennysrakentamista - kulttuurihistorialliset arvot säilyttäen.
Mikäli Kellokosken sairaalan toiminnot siirretään, tulisi oleville rakennuksille löytää luonteva käyttötarkoitus. Kiinteistöjä voitaisiin käyttää liike-, palvelutiloina ja asuinkerrostaloina tai näiden yhdistelminä. Ongelmallista tämä muutostöiden laajuudesta johtuen kuitenkin olisi - HUS on esittänyt n. 85 milj. :n kustannustasoa rakennusten muutos- ja kunnostustöille. Ei ole selvitetty kuinka paljon vastaavia kuluja tulisi, mikäli rakennukset muutettaisiin muuhun kuin nykyisenkaltaiseen käyttöön ja olisivatko tilakustannukset tuolloin suhteessa tuottoon realistisia. On todennäköistä, että kustannukset eivät ole ainakaan merkittävästi alhaisemmat, mikäli sairaala muutetaan muuksi kuin sairaalaksi. Näin ollen voi tehdä ainakin oletuksen, ettei rakennusten mahdollinen myyntituotto ole kovin suuri. Erityisen hankalaksi rakennusten myymisen tekee Kellokosken kohtuullisen vähäinen asuinkerrostalomarkkinatilanne. Jossakin määrin senioriasuntoja tarvitaan lisää, sijainnin ja ympäristön tässä tapauksessa ollen oivallinen, mutta koko rakennuskannan osoittaminen asuinkäyttöön on pitkähkö prosessi. Rakennuksia ei toisaalta voi jättää tyhjilleenkään. Vastaavanlaista ongelmaa ei ole sen sijaan esim. Helsingin Auroran ja Hesperian alueiden kanssa. Näiden alueiden muuntaminen asuinkäyttöön olisi varmasti rakennusliikkeiden kesken kilpailua herättävä hanke.
Voi olla, että hieno ympäristö ja arvorakennukset herättäisivät asuntojen kysynnän osalta aiempaa suurempaa mielenkiintoa, mutta tästä huolimatta Kellokoskeen kohdistunut asuinkerrostalokysynnän tulisi kasvaa radikaalisti, jotta muutos onnistuisi. Ei voida kuitenkaan sanoa, etteikö se olisi mahdollista. Ongelmaa kärjistäisi työpaikkojen selvä väheneminen alueelta, mikä vähentäisi kysyntää ja kiihdyttäisi poismuuttoa. Vähäinenkin lisääntyvä poismuutto tekisi ainakin nykyisellä asukasmäärän kasvulla sairaalan rakennusten asuinkerrostaloiksi muuttamisesta pitkähkön prosessin.
Kellokosken sairaalan toiminta on taajaman yrityselämän kannalta tärkeää. Sairaalan työntekijät ja asiakkaat ovat erityisesti myös keskusta-alueen liikkeiden asiakkaita. Kahvilat, lounasruokalat, lähikaupat, kukkakauppa ja apteekki varmuudella hyötyvät näin suuren sairaalan toiminnasta. Sairaalan säilyminen taajamassa on taajaman elinvoiman kannalta tärkeä tekijä. Tämä saattaa HUS:n näkökulmasta olla pieni tai irrallinen tekijä mietittäessä potilaiden hoidon järjestämistä, mutta on syytä huomata, että sairaalaa koskeva päätös koskee niitä n. 5000 alueen asukasta, jotka palveluita käyttävät tavalla tai toisella.
Kellokosken sairaala perustettiin vuonna 1915 ja on viettänyt hiljattain 100-vuotisjuhlia. Kulttuurihistoriallisestakin näkökulmasta olisi menetys, mikäli sairaalan toiminta lakkaisi. Kellokosken sairaalan kehityskaari suurruhtinaskunnan aikaisen mielisairaanhoidon alhosta moderniksi sairaalaksi on sinänsä tarina. Sairaala on vahva osa Kellokosken imagoa ja yhdessä olemisen ja välittämisen henkeä. Kellokoskella sairaala ja kylä ovat kasvaneet yhteen. Kellokoski voi tarjota sellaisen ympäristön potilaille, jota ei pääkaupunkiseudulta löydy, mistä kertoo psykiatrian uraauurtava kehitystyö juuri Kellokosken sairaalassa.
Tuusulan kunnan mielestä Kellokosken sairaalan toimintaa pitää jatkaa edellä mainituilla perusteilla.
Kunnanhallitus päätti lähettää delegaation luovuttamaan Tuusulan kunnan kannanoton Kellokosken sairaalaa koskevista suunnitelmista.
350 § Viranhaltijapäätökset
Kunnanhallitus päätti, ettei esityslistalla mainittuja viranhaltijapäätöksiä oteta kuntalain 51 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi.
351 § Toimielinten pöytäkirjoja
Kunnanhallitus päätti, ettei esityslistalla mainituissa toimielinten pöytäkirjoissa käsiteltyjä asioita oteta kuntalain 51 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi.