SIB-vaikuttavuusinvestoinnin käyttöönotto

Aloite tehty:
09.10.2017
Aloitteen tekijä:
Taiveaho Satu ym.
Tyyppi:
Valtuustoaloite
Käsittelyvaihe:
Käsitelty



Vaikuttavuusinvestoiminen on keino lisätä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä erilaisten hyvinvointi- ja ympäristöongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Sen avulla voidaan toteuttaa huolellisesti suunniteltuja, pitkäjänteisiä ja etupainotteisia investointeja.

Vain noin kymmenesosa sosiaali- ja terveydenhuollon varoista kanavoidaan ongelmien ehkäisyyn, vaikka se tulisi pidemmällä aikavälillä selvästi edullisemmaksi kuin ongelmien hoitaminen. Kunnissa ongelmana on se, että saman aikaisesti ei ole pystytty riittävästi vahvistamaan ennalta ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja, kun korjaavien palveluiden puolella on ollut suuria ja jopa kasvavia kustannuspaineita. Tämän vuoksi on mietittävä kaikki keinot, joilla varhaisen tuen palveluja voitaisiin vahvistaa. Yksi tällainen selvitettävä malli voi olla Sitran koordinoima SIB-investoinnit.

Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (Lapsi-SIB) on myös käynnistynyt, missä SIB-rahoituksen avulla pyritään vahvistamaan lasten ja nuorten hyvinvointia.

Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB (Social Impact Bond) on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. Institutionaalisilta ja yksityisiltä sijoittajilta kerätään varoja SIB-rahastoon, josta rahoitetaan Lapsi-SIB:ssä lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät hankkeet. Jos SIB-sopimuksessa määritetyt, mitattavat hyvinvointitavoitteet saavutetaan, kunta tai kaupunki säästää yleensä kustannuksia lähtötilanteeseen verrattuna. Tästä säästöstä se palauttaa osan SIB-rahastoon. Julkinen sektori maksaa näin ollen vain saavutetuista tuloksista. SIB-malli soveltuu etenkin edistävän ja ehkäisevän toiminnan resursoimiseen ja vaikuttavaan toteutukseen.

SIB-malli mahdollistaa kunnalle lisäresursseja ehkäisevään ja edistävään toimintaan lasten ja nuorten parissa, tarkoin suunnitellut ja tavoitteelliset palvelut hyvinvoinnin edistämiseksi valitussa kohderyhmässä, toiminnan vaikuttavuuden seurannan, tulosten osto-osaamisen kartuttamisen sekä taloudellisia säästöjä hyvinvoinnin lisääntymisen ohella.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Tuusulan kunta selvittää mahdollisuudet investointirahoituksen käyttöön otosta selvitetään kunnassa ja valtuustolle annetaan selvitys rahaston mahdollisuuksista sekä heikkouksista. Esitämme, että kunta arvioi mallin käyttökelpoisuutta erityisesti lasten ja nuorten ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden vahvistamisessa ja ryhtyyy tarvittaessa mallin käyttöönottoon.

Käsittelyvaiheet

Valtuusto 9.10.2017 § 187: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 10.10.2017: Kasvatus- ja sivistystoimeen valmisteltavaksi
Kasvatus- ja sivistyslautakunta 21.5.2019 § 53: Ehdotus kunnanhallitukselle.
Kunnanhallitus 27.5.2019 § 226: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 10.6.2019 § 96: Aloite käsitelty

Vastaus

Valtuutettu Satu Taiveaho jätti 9.10.2017 seuraavan hänen ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen SIB-vaikuttavuusinvestoinnin käyttöönotosta. Sivistystoimi on arvioinut mallin käyttökelpoisuutta erityisesti lasten ja nuorten ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden vahvistamisessa ja esittää näkökulmansa mallin käyttöönottoon.

Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB (Social Impact Bond) on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. Institutionaalisilta ja yksityisiltä sijoittajilta kerätään varoja SIB-rahastoon, josta rahoitetaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät hankkeet. Jos SIB-sopimuksessa määritetyt, mitattavat hyvinvointitavoitteet saavutetaan, kunta tai kaupunki säästää yleensä kustannuksia lähtötilanteeseen verrattuna. Tästä säästöstä se palauttaa osan SIB-rahastoon. Julkinen sektori maksaa näin ollen vain saavutetuista tuloksista.

Sitran Lapset-SIB-hankkeessa kunnat, sijoittajat, järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB on kunnalle taloudellisesti riskitön tapa rahoittaa hyvinvointia edistävää työtä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Kunta sitoutuu SIB-sopimusta allekirjoittaessaan maksamaan tulospalkkion, joka riippuu yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi kunnan on varattava jonkin verran henkilöresursseja SIBin mallintamista varten tarvittavien tietojen keräämiseen sekä erilaisiin projektipalavereihin. Läheinen yhteistyö kuntien asiantuntijoiden ja SIBin toteuttajaorganisaatioiden välillä on edellytys hankkeen onnistumiselle.

SIB-malli soveltuu etenkin edistävän ja ehkäisevän toiminnan resursoimiseen ja vaikuttavaan toteutukseen. Lapsi-SIB hankkeessa ovat tällä hetkellä kunnista mukana Hämeenlinna ja Vantaa. Muutaman muun kunnan kanssa käydään neuvotteluja. Lapsi-SIB hankkeeseen ilmoittautumisaika päättyi maaliskuun 2018 lopussa.

Ensimmäiset käytännön hankkeet alkoivat Hämeenlinnassa syksyllä 2018 ja Vantaalla alkuvuodesta 2019. Mukana olevien kuntien hankkeissa haetaan ratkaisuja, miten varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vakavimpia lasten ja perheiden ongelmia sekä samalla säästää kunnan kustannuksissa. Erityisesti pyritään lastensuojelun menojen kasvaessa saamaan resursseja järjestää kustannusvaikuttavaa ja riittävää ehkäisevää lastensuojelua.

Lapsi- SIB-hankkeet ovat sosiaali- ja terveystoimivetoisia ja kohdentuvat ennaltaehkäisevien tukitoimien vahvistamiseen. Tuusulan osalta hankkeeseen mukaan hakeutuminen ei ollut 2018 ajankohtaista, koska kunnassa valmisteltiin Keusote-muutosta.

Jos avautuu uusia mahdollisuuksia hakeutua SIB-hankkeen piiriin, käydään asiasta neuvottelut yhteistyössä Keusoten kanssa.

Päätös

Päivitetty: 05.07.2019

« Takaisin