Lähi- ja luomuruuan tarjoannan selvittäminen Tuusulassa
Esitämme, että Tuusulan kunta
1 selvittää, mikä prosenttiosuus Tuusulan Ruokapalvelujen ruokatarjonnasta nykyisin on luomua ja mikä lähiruokaa
2 kartoittaa, voiko kunta hankintalain puitteissa hyödyntää raaka-aineiden hankkimisessa lähiruokaa, myös luomutilojen tuottamaa, ja
3 samalla arvioi kunnalle tulevat kustannukset lähiruokaan ja/tai luomuruokaan siirtymisestä verrattuna nykytilanteeseen.
EkoCentria on tehnyt, päivitetty maaliskuussa 2017, Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille - ohjeita ja perusteluja hankintoihin -opas, joka auttaa tekemään hyviä hankintapäätöksiä alueellisten ja paikallisten lähiruokaketjujen hyväksi. Opas on tehty yhteistyössä useiden asiantuntijoiden, mm. Kuntaliiton ja MTK:n kanssa.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 29.1.2018 § 15: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 30.1.2018: Henkilöstöpalveluiden valmisteltavaksi
Kasvatus- ja sivistyslautakunta 21.5.2019 § 52: Ehdotus kunnanhallitukselle
Kunnanhallitus 27.5.2019 § 225: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 10.6.2019 § 95: Aloite käsitelty
Vastaus
Tuusulan kunnan Ruokapalveluyksikkö hankkii elintarvikkeet KuntaPron kilpailuttamilta tavarantoimittajilta ja tuotteina käytetään pääasiassa kilpailutettuja sopimustuotteita. Hankintasopimuksen mukaan muita kuin sopimustuottajien tuotteita voidaan käyttää, mikäli vastaavanlaista tuotetta ei ole tarjolla sopimustuottajalla. Nyt käytössä oleva elintarvikkeiden hankintasopimus alkoi 1.8.2016 ja on voimassa toistaiseksi.
Aloitteessa esitetään, että Tuusulan kunta selvittäisi lähi- ja luomuruoan käyttöastetta ja käyttöasteen nostamisen vaatimia resursseja. Hankintalain näkökulmasta katsottuna lähiruoan käsite on ongelmallinen, sillä lähiruoka-käsitteen sisällyttäminen hankinnan perusteeksi ei ole käyttökelpoinen. Hankintalain mukaan tuotetta ei voi hankkia sen alkuperämaan mukaan tai perustella hankintaa tuotantopaikan etäisyydellä käyttäjästä. Hankittavien tuotteiden suosiminen kaikissa muodoissaan on hankintalain vastaista.
Luonnonmukaisen tuotannon osalta vastaavaa käsitteen ongelmallisuutta ei ole, sillä luonnonmukaiselle tuotannolle on olemassa selkeät määritelmät ja tuotannossa on olemassa toimivat valvontajärjestelmät ja niitä tuotteita voidaan kilpailuttaa niillä perusteilla. Ravitsemuksellisesti luomulla ja tavanomaisesti tuotetulla ei ole eroa. Usein luomu ja lähiruoka käsitteet ovat ristiriidassa keskenään, eli jos halutaan suosia luomua, ei tuote ole todennäköisesti lähiruokaa tai edes kotimaista.
Tuusulan kunnan Ruokapalveluiden käyttämien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on korkea, yli 85 %. Liha ja lihavalmisteet ovat 100 % suomalaista alkuperää samoin kuin maitotaloustuotteet ja peruna. Ulkomaalaiset tuotteet ovat pääosin sellaisia, joita Suomessa ei kasvateta tai niitä ei saada riittäviä määriä esim. tonnikala, seiti, riisi, maissi, kotimaiset hedelmät ja vihannekset talvella sekä erilaiset mausteet. Tuotteiden korkealla kotimaisuusasteella Ruokapalvelut pyrkii lisäämään suomalaista työllisyyttä, taloudellista hyvinvointia, huoltovarmuutta, tuoteturvallisuutta ja –jäljitettävyyttä. Lähiruoan kannalta ongelmallista on se, että tuotantopaikka sinällään ei takaa tuotteen tuoreutta, korkeaa laatua tai korkeaa hygieniatasoa.
Nykyisistä elintarviketoimittajista tuusulalainen Mattilan viljatila, oittilainen härkäpaputuotteen toimittaja, lammilainen perunantuottaja He-Vi Hasila ja tuoreiden leipätuotteiden toimittaja, lahtelainen Sinuhe KY sekä heidän tuotteensa täyttävät ainakin useimmat lähiruoalle esitetyt kriteerit. Tuotteet ovat suomalaisia ja omistajatuottajat ovat tiedossa sekä tuotteen matka eri elinkaaren vaiheessa tilalta käyttäjäasiakkaalle pystytään osoittamaan. Logistiikka, hygieeninen laatu ja muut ostajan kannalta oleelliset vaatimukset ovat kunnossa. Lihan, teolliset tuotteet, kuivatavaran, kasvikset ja hedelmät toimittavat tuusulalainen Meira Nova. Meira Novan pakasteet toimittaa tuusulalainen Finnfrost Oy. Varsinaista tuusulalaista lähiruokaa edustaa Rusutjärvellä sijaitsevan Mattilan viljatilan viljelemästä vehnäriisistä valmistettu puuro, mikä on tarjolla koulupuolen lounaslistalla. Lounaan kasvisruoassa käytetään raaka-aineena kotimaista fermentoitua luomu härkäpapua neljä kertaa kuuden viikon aikana. Fermentoitu luomu härkäpaputuote tulee Oitista.
Luomuruoan suhteellinen osuus koululaisten lounaasta on n. 35 %. Tuusulalaisissa kouluissa on nautittu vuodesta 2018 alkaen ruokajuomana D-vitaminoitua rasvatonta luomumaitoa. Valtioneuvosto on uudessa koulumaitojärjestelmässä nostanut luomumaidon tukitasoa, joka on n. 2,4 kertaa suurempi kuin tavallisen rasvattoman maidon. Tämän ansiosta luomumaito on enää n. 18 % kalliimpaa kuin vastaava normaali maito. Ruokapalveluilla on käytössä tällä hetkellä myös muita luomutuotteita. Tällaisia tuotteita ovat fermentoitu härkäpapu ja luomu ruistyynyleipä. Uudistuneeseen retkievävalikoimaan valittiin vaihtoehdoksi jogurttinen tuorepuuro, mikä myös on luomutuote.
Tuusulan kunnan Ruokapalvelut etsivät aktiivisesti mahdollisuuksia lähituottajien hyödyntämiseksi raaka-ainehankinnoissa. Toimien tarkoituksena on selvittää minkälaisia taloudellisia vaikutuksia luomu- ja lähiruoan osuuden nostaminen aiheuttaisi, sekä minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia lähituottajien kanssa löytyy uusien paikallisten ruokatuotteiden kehittämiseksi.
Toukokuussa 2019 Ruokapalvelut osallistuvat "hankintatreffit" -tapahtumaan, minkä tarkoituksena on luoda yhteistyömahdollisuuksia paikallisten tuottajien ja julkisten hankkijoiden välillä. Tilaisuudessa hankkijat kertovat toiveistaan ja tuottajat voivat esitellä tuotteitaan. Tilaisuudessa puhujana toimii ruokapalvelupäällikkö Kirsi Hanski, joka puheessaan pyrkii välittämään tietoa alueella toimiville tuottajille tuotteiden laatu- ja hankintakriteereistä julkisen hankkijan näkökulmasta.
Syksyllä 2019 kutsumme avoimella kutsulla tuusulalaisia tuottajia keskustelutilaisuuteen Rykmentinpuiston keskuskeittiölle. Tilaisuudessa kartoitetaan lähituottajien tuotteiden saatavuutta, ja tuotteiden hyödyntämiseen vaadittavia resursseja. Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelut auttavat kutsujen toimittamisessa paikallisille toimijoille. Tuusulalaisista toimijoista on ollut vaikeaa löytää tietoa, eikä yhteydenottoja yhteistyön aloittamiseksi Ruokapalveluiden kanssa ole tuottajien puolelta tullut.
Luomu- ja lähiruokakysymyksen lisäksi Ruokapalveluiden toimintaa ohjaa vastuullisuus. Ilmastokestävyys näkyy Ruokapalveluiden toiminnassa ekotehokkaassa tuotantotavassa, ja raaka-ainevalinnoissa. Kylmävalmistus tuotantotapana säästää energiaa, kun valmistuskeittiössä ei tarvita valtavaa laitekapasiteettia. Menetelmä nostaa myös ruoan laatua ja turvallisuutta, kun ruokatuotetta ei lämmitetä ja jäähdytetä, vaan ruokatuote kypsennetään tuoreena palvelukeittiössä tarjolle. Ruokapalvelut on mukana Helsingin yliopiston hankkeessa "ilmastokestävyys keittiössä: ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet". Usein kotimaisen lähiruoan tarjoaminen on ilmastokestävä valinta.
Päivitetty: 05.07.2019