Sisäilmaprosessien sujuvoittaminen ja kokonaisvaltaisen toimeenpanon varmistaminen
Sisäilmaongelmien haltuunotto vaatii muutosta asenteisiin ja resursseihin sekä rohkeutta tehdä myös isoja päätöksiä. Koko sisäilmaprosessi tulisi arvioida objektiivisesti ja asiantuntemuksella, jotta olemassa olevat resurssit osataan käyttää tehokkaasti ja toisaalta arvioida, minkälaiset resurssit ovat riittävät hyvän sisäilman saavuttamiseksi.
Yhteistyö ja tiedotus kunnan sekä vanhempien perustaman sisäilmajaoston välillä ja ylipäänsä vanhempiin nähden on parantunut huomattavasti sitten Tuusulan pormestariohjelman sisäilmaongelmien nollatoleranssitavoitteen asettamisen keväällä 2017. Ruut Sjöblomin, Tiina Julinin ja useiden muiden 19.6.2017 jättämä sisäilma-aloite ei ole vielä tullut valtuuston käsittelyyn, mutta monia aloitteessa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia ollaan jo toimeenpantu ja tiedotuksen avoimuuteen panostettu roimasti. Ko. aloitteen laatimisajankohdan jälkeen on paljon saatu aikaiseksi ja toisaalta esiin on myös noussut seikkoja, joihin toivottaisiin muutosta tai parannusta, joita taas tämän käsillä olevan aloitteen avulla halutaan nostaa tarkempaan käsittelyyn.
Sisäilmaviestinnän tulee olla aidosti avointa ja sen sujuvoittamiseen tulee kaikkien vastuuviranhaltijoiden sitoutua. Myös uudis- ja korjausrakentamisen prosesseja täytyy parantaa, jotta ehkäistään uusien ongelmien syntymistä. Ainoastaan ennakoinnilla voidaan ehkäistä sisäilmaongelmia.
Tuusulassa on hyvä sisäilmaohje ("Toimintaohje sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan"). Sen toimeenpanoa tulee seurata ja varmistella tarkoin läpi kuntasektorin eri toimialojen, jakaen velvollisuuden sisäilmaongelmia koskevan tiedonkulun edistämisestä kaikille sisäilmakysymysten kanssa toimiville viranhaltijoille.
Syyllisten etsiminen tai menneisiin toimintatapoihin tai virheisiin takertuminen ei edistä sisäilmaongelmien kokonaisvaltaista, tehokasta ja proaktiivista ratkaisua. Nyt on katsottava eteenpäin ja sitouduttava avoimesti omaksumaan uudenlaisia, muuallakin hyväksi todettuja toimintatapoja ja ongelmanratkaisumalleja.
Erityishuomiota tulisi kiinnittää seuraaviin kysymyksiin:
SISÄILMAKARTOITUS OSANA PALVELUVERKKOUUDISTUSTA
- Kokonaisvaltainen sisäilmatilanteen kartoitus koulu- ja päiväkotiverkon toimipisteissä sekä muissa kunnan julkisissa rakennuksissa. Sisäilmaselvitys tulisi esimerkiksi ehdottomasti tehdä osana käsittelyyn tulevaa koulu- ja päiväkotipalveluverkkouudistusta, koska rakennusten kunto on olennainen tekijä päätettäessä pitkän tähtäimen suunnitelmista verkostoon.
KOKONAISVALTAINEN OTE
- Tarvitaan kokonaisvaltainen suunnitelma koskien kunnan palveluverkon yksiköiden korjaus-, uudisrakennus-, oirekysely-, hankinta- ja tiedottamistarvetta. Esim. sisäilmaongelmien käsittely pääosin koulukohtaisesti yksi kerrallaan ei ole kestävä toimintamalli ja sellaista tulisi pyrkiä välttämään. Tutkimus-, korjaus- ja hankintatarpeet tulisi selvittää kokonaisvaltaisesti, varmistaa kokonaisvaltaisuuden edellyttämille toimenpiteille riittävät resurssit ja laatia tämän pohjalta ajankohtainen sisäilmasuunnitelma ja sille toteutusaikataulu. Tässä vaaditaan priorisointia investointiohjelmaan viranhaltijoilta sekä päättäjiltä vastuunottoa terveellisten ja turvallisten hoiva- ja oppimisympäristöjen turvaamiseksi varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja vanhustenhoidon yksiköissä.
TIEDONKULKU JA TIEDONVÄLITYS
- Tiedonkulussa tulee myös kiinnittää huomiota sujuvuuteen ja viranhaltijoiden vastuuseen siirtää saamansa tieto eteenpäin sisäilmakysymyksistä päävastuussa oleville viranhaltijoille. Vastaanotetut oireilmoitukset eivät saa unohtua kenenkään työpöydälle. Tämän välttämiseksi voisi kunta ottaa käyttöön yleisen oireilmoituslomakkeen (esim. jo hankitun THL:n lomakkeen hyödyntäminen kattavasti), joka on helppo kenen tahansa viranhaltijan lähettää eteenpäin. Yhtenäisestä lomakkeesta saatujen tietojen vertailtavuus on myös sujuvampaa.
TIEDOTUS JA VIESTINTÄ
- Tiedottamisessa kunnan toimintatavat ovat olleet viime aikoina pääasiassa hyviä. Tiedotus tulee aloittaa jo sisäilmaongelmaepäilysten herätessä ja sen tulee olla säännöllistä ja ajantasaista. Jatkossakin tulisi varmistaa, että sekä kunnan sivuille että suoraan asianosaisille lähetetään viipymättä tieto heitä tai heidän perheenjäseniään koskevista sisäilmasuunnitelmista, tehdyistä päätöksistä sekä tulevista toimenpiteistä.
- Kuntaa rohkaistaan tarttumaan uudenlaisiin viestintätapoihin, ottaen rohkeasti oppia muualla hyviksi todetuista käytänteistä ja uudenlaisista toimintamalleista.
OSALLISTAMINEN JA VAIKUTTAMINEN
- Sisäilmaongelmien vaikutuksessa olevat asianosaiset tulee osallistaa heitä tai heidän perheenjäseniään koskevien toimenpiteiden suunnitteluun siten, että heillä on aito mahdollisuus vaikuttaa valittaviin ratkaisuihin. Tällaisesta onnistuneesta prosessista on esimerkkinä Kirkonkylän koulun väistösuunnitelman monipuolisen oppimisympäristön suunnittelu. Tämä osallistava toimintatapa tulisi olla kokonaisvaltaisesti käytössä koko kunnan alueella.
KOKO KETJU KUNTOON
- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Rakennusterveys- ja sisäilmastopalveluiden Juhani Pirinen esitteli 8.2.2018 Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimen johtohenkilöstölle ja muille kiinnostuneille mallin sisäilmaongelmien hoitamiseksi ja koko ketjun kuntoon laittamiseksi. (liite: Juhani Pirinen, diat, 4 kpl)
Koko ketjun kuntoon laittamiseksi tulee Tuusulassa panostaa seuraaviin toimenpiteisiin:
1. Panostetaan ennakointiin.
Koulujen sisäilmaongelmia voidaan estää pahenemasta, jos rakennusten kunnossapitoon ja ennakoivaan korjaamiseen käytetään nykyistä enemmän resursseja. Rakennuksia kannattaa tutkia aina kokonaisuutena ja rakennuksen osatutkimuksia pitäisi välttää. Laajojen korjaustoimenpiteiden rinnalla kannattaa pohtia myös uudisrakentamisen vaihtoehtoa. Näin todetaan Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen -hankkeen loppuraportissa. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta: Ennakointi estää koulujen sisäilmaongelmia, Valtioneuvoston viestintäosasto 25.4.2017 12.51 TIEDOTE 180/2017 http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/ennakointi-estaa-koulujensisailmaongelmia)
2. Rakennukset tutkitaan kokonaisvaltaisesti, käyttäen tutkimuksissa enemmän kuin yhtä toimijaa, jotta saadaan selville rakennusten todellinen kunto. Tämä sisältää rakennusteknisen kuntotutkimuksen sekä taloteknisen kuntotutkimuksen. Mahdollisesti voidaan täydentää tutkimuksia kyselyillä. Tutkimuksista tulee tehdä arvio rakennuksen terveellisyydestä. Kuntotutkimuksista tulee kilpailuttaa puitesopimukset, jossa kriteereissä painotetaan osaamista ja laaja-alaista kokemusta ja hinnalle jää esimerkiksi 40 % painoarvo.
3. Kunnan kiinteistöillä tulisi olla strategia, mitä kiinteistöjä säilytetään (=korjataan tai korvataan uudella) ja mistä luovutaan. Tämä liittyy olennaisesti koulujen ja päiväkotien palveluverkkostrategiaan.
4. Kiinteistöstrategian ja rakennusten terveellisyyden perusteella tehdään suunnitelma tulevista peruskorjauksista ja uudisrakennuksista. Joissain tapauksissa järkevintä on purkaa huonokuntoinen rakennus ja rakentaa uusi. Päätöksenteon tulee perustua faktoihin, jotka on mahdollista saada ainoastaan kunnollisten kuntotutkimuksien perusteella, joihin on osoitettu riittävät määrärahat. Myös mahdolliset kiireelliset väistöt täytyy ottaa huomioon. Jos on tarvetta tehdä "elinkaarta jatkavia" toimenpiteitä, tulee tehdä laskelmat, että niistä saadaan riittävä hyöty käytettyihin resursseihin nähden ja varmistua, että toimenpiteillä taataan terveellinen ympäristö suunnitelluksi käyttöiäksi. Suunnitelmaa ei pitäisi tehdä ensisijaisesti budjettiraameissa, vaan ensin päättää tarvittavat toimenpiteet ja sen jälkeen päättää tarvittavista resursseista.
5. Kuntaan tarvitaan lisää osaamista sisäilma-asioiden selvittelyyn, kuntotutkimusten koordinointiin, hankintalainsäädäntöön sekä viestintään. Tämä voi tarkoittaa sisäilma-asiantuntijuuden ja hankinta- sekä viestintäosaamisen lisäämistä koulutuksin tai palkkauksin tai ulkoa ostettua konsultointipalvelua. Ostettavan sisäilma- tai kuntotutkimusasiantuntijapalvelun tulisi olla sertifioidun ja kokeneen rakennusterveysasiantuntijan (RTA} tuottamaa.
6. Kaiken sisäilmaviestinnän tulee olla avointa ja proaktiivista. Tutkimusraportit ja sisäilmatyöryhmän muistiot tulee julkaista nettisivuilla viipymättä ja asianosaisia tulee tiedottaa aktiivisesti. Tätä on toteutettu kunnassa kiitettävästi, mutta tiedotuskatveita ja muita viiveitä tulisi myös välttää organisoimalla mm. henkilöstön vastuita ja tehtävien delegointia.
7. Korjaamisessa ja uudisrakentamisessa ei ole varaa tehdä virheitä. Kunnassa tulisi vakavasti harkita elinkaari- ja allianssimalleja isoissa hankkeissa. Kunnan rakennusvalvonnan tulisi edellyttää aikaisempaa laajempaa selvitystä koko rakennushankkeen kosteuden hallinnasta, mikä tarkoittaa esimerkiksi Kuivaketjul0-toimintamallin noudattamista ja seurantaa. Edelleen hankkeita ei saa kilpailuttaa pelkän hinnan perusteella tai ainakin vaatimukset rakentamisen laadusta täytyy olla tarkkaan kuvattu ja viety sopimuksiin.
Kunnassa on suunniteltu liimattavista muovimatoista luopumista uudis- ja korjausrakentamisessa. Kannustetaan kuntaa selvittämään aktiivisesti vaihtoehtoisia pinta materiaaleja.
8. Rakennusten huolto ja ylläpito -toiminnot tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti siten, että niihin on mahdollista varata riittävästi resursseja. Huollon ja ylläpidon tulee olla prioriteetteja, eikä missään tapauksessa säästökohteita. Sähköisen huoltokirjan järjestelmällinen hyödyntäminen mahdollistaa myös rakennusten tilan seurannan.
9. Sisäilmasta sairastuneiden lasten oikeudet opetukseen on turvattava. Sairastuneiden lasten opetus tulee järjestää puhtaissa tiloissa mieluiten oman koulun yhteydessä, jolloin voidaan ehkäistä lapsen syrjäytyminen. Lapsille ja perheille tulee antaa riittävästi tukea erikoisjärjestelyihin.
10. Sisäilmaongelmat ovat valitettavan yleisiä julkisissa kiinteistöissä, mutta niitä esiintyy myös paljon yksityisissä kiinteistöissä. Ihmisten on hyvin vaikea löytää apua asuntojen sisäilmaongelmien selvittämiseen. Kunta voisi tarjota kuntalaisilleen neuvontaa yhteistyössä ja täydentäen rakennusvalvonnan sekä terveysviranomaisen palveluita. Tällaisesta on hyvää kokemusta esimerkiksi Oulusta.
11. Ilmanvaihdon tulee olla päällä jatkuvasti. Ilmanvaihtoa voidaan pienentää silloin, kun rakennuksessa ei ole käyttäjiä, mutta silloinkin ilmanvaihdon tulee olla hallittua siten, että painesuhteet pysyvät hallinnassa. Jos pää koneita sammutetaan tai käytetään jaksottaisella käytöllä, tulee erillispoistot kytkeä samaan aikaohjelmaan. Siitä tulee pitää kiinni, että ilmanvaihtoa ei missään tapauksessa käytetä energiansäästömetodina.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 7.5.2018 § 58: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 8.5.2018: Tilakeskuksen sekä kasvatus- ja sivistystoimen valmisteltavaksi
Kasvatus- ja sivistyslautakunta 25.9.2018 § 87: Ehdotus kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle
Kunnanhallitus 1.10.2018 § 330: Palautettiin uudelleen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 29.10.2018 § 372: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 12.11.2018 § 130: Aloite käsitelty
Vastaus
Sisäilmatyön johtaminen
Tuusulan kunnassa on kuntakohtainen sisäilmatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja. Kuntakohtaisessa sisäilmatyöryhmässä on jäseniä moniammatillisesti, Tuusulan kunnan tilakeskuksesta, toimialoilta, viestinnästä, työsuojelusta, terveydenhuollosta sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta että Keski- Uudenmaan työterveyshuollosta.
Kuntakohtaisen sisäilmaryhmän lisäksi ryhmän on perustettu yksikkökohtaisia sisäilmaryhmiä ja kuntakohtainen sisäilmatyön kehittämisryhmä.
Yksikkökohtaisten ryhmien puheenjohtajana toimii Kasvatus- ja sivistystoimen kehittämispäällikkö, silloin kun kohde on kasvatus- ja sivistystoimen toimialalla. Kohdekohtaisissa sisäilmatyöryhmissä tehdään kohteen pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut sekä laaditaan kunnan sisäilmatyöryhmälle toimenpide-ehdotukset. Kohdekohtaisia ryhmiä on perustettu seuraaviin yksiköihin: Riihikallion koulu, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulu, Ruotsinkylän koulu, Pellavan päiväkoti, Kirkonkylän koulu ja Vaunukankaan koulu. Kuntakohtaisen sisäilmaryhmän ja kohdekohtaisten sisäilmatyöryhmien muistiot julkaistaan Tuusulan kunnan sisäilmasivuilla.
Sisäilmatyön kehittämisryhmän tehtävänä on mm. arvioida prosessien sujuvuutta, kehittää viestintää, suunnitella koulutuksia ja viedä eteenpäin kehittämishankkeita.
Sisäilmatyön viestintä ja kehittämishankkeet
Kaikki sisäilmaan liittyvät asiakirjat, kuten tehdyt tutkimustulokset, julkaistaan kuntalaisille avoimesti kunnan sisäilmasivuilla www.tuusula.fi/sisailma. Sivuille kootaan myös muu ajantasainen tieto kunnan sisäilma-asioista. Sivuille voi saada RSS-syötteen, joka helpottaa asioiden seuraamista. Tilakeskus on laatinut tutkimusten valmistuttua tiedotteen tehtävistä korjaustoimista yhdessä opetuksen järjestäjän kanssa. Nämä tiedotteet lähetetään huoltajille myös Wilma- ja Daisy-järjestelmien kautta.
Tuusulan kunnassa on laadittu ohjeet henkilöstölle ja huoltajille, kuinka toimia sisäilmaan liittyvän ongelman käsittelyssä. Nämä ohjeet löytyvät myös kunnan sisäilmasivuilta. Kuvattuna on myös sisäilmaan liittyvän ongelman käsittelyn ja korjaustoimenpiteiden prosessi. Erityisesti olemme kehittäneet terveydenhuollon seurantajärjestelmiä. On tärkeää saada terveydenhuollosta tarkka tieto siitä, kuinka paljon oireilijoita on ja oireilijoille on tärkeää, että heidän tilaansa seurataan. Syyskuun lopusta otetaan käyttöön tietojen yhteenkokoaminen systemaattisesti neljännesvuosittain.
Tuusulan kunnassa on huoltajien ja kuntalaisten sisäilmajaosto, joka pyrkii vaikuttamaan siihen, että tuusulalaisilla lapsilla ja työntekijöillä olisi terveet päiväkoti- ja koulutilat. Kasvatus- ja sivistystoimi järjestää säännöllisesti yhteistyötapaamiset Sisäilmajaoston kanssa ja on tehnyt yhteistyössä juttusarjaa Tuusulan kouluista sekä järjestänyt yhteisiä koulutustapahtumia.
Tuusulan Tilakeskus on käynnistänyt Iisy-Terveempiä rakennuksia–hankkeen, jossa on asennettu Freesi - antureita Tuusulan kiinteistöihin. Anturit antavat ajankohtaista tietoa kiinteistöjen sisäilman laadusta. Kunnassa on tehty myös päätös, että koulu- ja päiväkotikiinteistöjen ilmastointi pidetään koko ajan päällä. Vikojen ilmoittamiseen on oma sähköinen järjestelmä.
Tuusulan kunnan kaikki yksiköt tekevät vuosittain riskien arvioinnin sähköiseen arviointipohjaan, josta voidaan saada erilaisia yhteenvetoja ja viranomaiset saavat tietoa kiinteistöjen käyttäjiltä tunnistetuista riskeistä ja niiden suuruudesta.
Yhtenä ratkaisuna sisäilmaongelmiin Tuusulan kunta hakee mukaan ja kasvatus- ja sisvistyslautakunnalle esitetään liittymistä Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen oppiaineen käynnistämään SATAKUNTA-hankkeeseen. Hanke liittyy valtioneuvoston käynnistämään Terveet tilat 2028 -ohjelmaan. SATAKUNTA-hanke puuttuu sisäilmaongelmiin monialaisen tutkimuksen keinoin.
Ohjelma pyrkii tervehdyttämään julkiset rakennukset ja tehostamaan sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. SATAKUNTA-hanke vastaa tähän haasteeseen suurella ympäristölääketieteen toimintaohjelmalla. Hanke hyödyntää Turun yliopiston monialaista asiantuntemusta sisäilmaongelmien selättämiseksi. Hanke aloitetaan Satakunnasta, mutta kaikki Suomen kunnat kutsutaan osallistumaan. Sata ensimmäiseksi ilmoittautunutta kuntaa otetaan mukaan.
Valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelman tavoitteena on julkisiin tiloihin liittyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Ohjelma pyrkii vakiinnuttamaan kiinteistönpitoon uuden menettelytavan, jossa kiinteistönhoidon ja terveysalan asiantuntijat arvioivat yhdessä käyttäjien kanssa rakennusten kunnon ja tarkoitukseensa sopivuuden. Uuden toimintatavan pitäisi parantaa esimerkiksi monien päiväkotien, koulujen ja kasarmien sisäilmatilannetta.
SATAKUNTA-hanke tarttuu näihin haasteisiin useista osista koostuvan intervention keinoin. Hankkeen rakennustekninen osa keskittyy rakennusmateriaalien ja oikeiden korjausmenetelmien valintaan sekä oikeaan käyttöön. Lääketieteellisessä, mikrobiologisessa ja toksikologisessa osassa taas hyödynnetään Turun yliopiston laajaa asiantuntemusta. Ympäristömikrobiologinen asiantuntemus keskittyy aerobiologian yksikköön ja biodiversiteettitutkimuksen alueelle. Toksikologinen tutkimus jakautuu sekä biokemian että biologian laitosten tutkimusalueelle. Teknisenä asiantuntijana toimii VTT.
Lääketieteellinen ja immunologinen tutkimus toteutetaan työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen oppiaineen koordinoimana yhteistyössä useiden muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten ja sairaaloiden kanssa. Interventioissa käytetään sekä vanhoja että uusia mittausmenetelmiä. Altistumisen mittauksessa käytetään viljelyyn perustuvien menetelmien rinnalla uusia toksisuuden mittausmenetelmiä. Hankkeen vastuuhenkilönä toimii työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.
Hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kaupunkien alueellaan toteuttamia korjausinterventioita seurataan useilla eri mittareilla, sekä käyttäjien terveyden että terveystalouden mittareiden avulla. Interventioiden hyödyistä ja mahdollisista haitoista tehdään kustannus–vaikuttavuusanalyysi.
Hankkeen tutkimuksellisessa osassa kehitetään ja validoidaan kliiniseen potilastyöhön soveltuvia mittaus- ja analyysimenetelmiä. Esimerkkejä uusista menetelmistä ovat mitokondriotestit, verikokeet sormenpäänäytteestä ja uloshengitysilman haitta-aineiden ja inflammaatiovasteiden mittaus.
Tutkimuksellisen osan lisäksi hankkeeseen liittyy koulutustapahtumia, tiedotusta ja julkaisutoimintaa sekä opinnäytetöitä ja kansainvälistä yhteistyötä.
Tutkimukseen osallistumisesta tehdään sopimus. Sopimuksessa määritellään tutkimuksen reunaehdot kunnalle sekä tutkimuksen toteuttajalle. Satakunta-hankkeeseen osallistuva kunta sitoutuu Terveet tilat'28 toimintaohjelman lisäksi noudattamaan voimassa olevia viranomaisohjeita sekä lisäksi sitoutuu seuraamaan tehtyjen korjaus- ja uudisrakentamistoimenpiteiden terveysvaikutuksia alla sovitulla tavalla. Kunta voi valita haluamansa määrän hankekokonaisuuksia ja myös valita osallistumisajan (5 tai 10 vuotta). Tutkimuksen perustana on vuosittain teetettävät oirekyselyt sekä kiinteistöihin kohdistuvat ylläpito- ja korjausehdot.
Hankkeessa ei ole erillistä tutkimusrahoitusta. Hankkeesta aiheutuvat kustannukset tulevat kunnan kustannettaviksi. Vuosittain teetettävien oirekyselyjen kustannusarvio on Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lasten ja nuorten sekä henkilöstön lukumäärällä noin 72 000 euroa/vuosi(+ alv). Hinta perustuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmien lukumäärään sekä haluttujen erillisten kokonaisuuksien tutkimiseen ja arvioon, kuten erilliset huoneet, rakennukset tai kiinteistökokonaisuudet. Oirekyselyjen lisäksi kustannuksia syntyy kiinteistön huoltoon ja ylläpitoon liittyvistä reunaehdoista.
Hanke päättyy Terveet tilat 2028 -kampanjan päättyessä vuonna 2028, minkä jälkeen parhaat toimintamallit voidaan ottaa käyttöön koko Suomessa. Ensimmäisiä tuloksia saadaan jo 1-3 vuoden kuluttua. Hankkeen yhteistyötahoja ovat useat yhdistykset ja aluehallintovirastot sekä VTT.
Ratkaistaan yhdessä- hankkeeseen liittyminsestä on myös neuvottelut käynnissä. Hankkeen (2018–2020) tavoitteena on auttaa kuntia löytämään ratkaisuja lasten ja perheiden tukemiseksi silloin, kun koulun sisäilma aiheuttaa oireilua. Ratkaisuja etsitään lasten oppimisen, koulunkäynnin, hyvinvoinnin ja sosiaalisten suhteiden tukemiseen sekä koko perheen tukemiseen. Koulun sisäilmassa oireilua voivat aiheuttaa esimerkiksi puutteellinen tai muuten väärin toimiva ilmanvaihto, rakennus- ja sisustusmateriaalien päästöt (VOC-yhdisteet) tai kosteus- ja homevauriot. Hanke ei ota kantaa kuntien yksittäisten kiinteistöjen kuntoon. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Hengitysliitto ry, Suomen Vanhempainliitto ry ja Homepakolaiset ry.Hanke toteutetaan Veikkauksen tuella ja osallistuminen on kunnille maksutonta.
Palveluverkon kehittäminen
Tavoitteenamme on saada kasvatus- ja sivistystoimeen sekä Tuusulan kunnan muihin palveluihin tilat, jotka ovat terveitä ja turvallisia. Tuusulan kunnanvaltuusto hyväksyi 4.6.2018 kokouksessaan esityksen palveluverkon kehittämisen suunnista. Pidämme erityisen tärkeänä, että ratkaisut Tuusulan kunnan palveluverkosta hyväksytään lopullisesti syksyn 2018 aikana. Palveluverkon uudistamishankkeista ensimmäisiä ovat Kirkonkylän koulu ja päiväkotikampus, Etelä-Tuusulan päiväkoti sekä Monio lukio ja kulttuuritalo. Kiireellisenä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Uudet yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan alueelle. Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa edetään esi- ja hankesuunnittelun osalta. Kun uudet koulut ja päiväkodit otetaan käyttöön, voidaan luopua vanhoista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä. Hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemankaavamuutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun sekä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin hankkeiden toteuttamiseksi.
Tällä hetkellä Tuusulan kunnan oppilaita on väistötiloissa Kirkonkylän, Hyökkälän ja Ruotsinkylän kouluissa. Riihikallion kouluun tarvitaan väistötilat lukuvuoden 2019 alusta lukien koulun laajennuksen ja perusparannuksen aloittamiseksi. Näemme, että palveluverkon kehittämisestä tulee pitää kiinni, jotta väistötiloissa olevien lasten määrä pienenee. Väistötilat ovat kuitenkin välillä tarpeellinen ratkaisu, jotta uudisrakentamista tai korjaamista voidaan tehdä.
Kasvatus- ja sivistystoimi toteaa, että vain hyvällä yhteistyöllä, avoimella tiedottamisella ja ratkaisukeskeisellä asenteella voidaan onnistua sisäilmatyössä. Tämä vaatii myös hyvää poliittisen johdon ja virkamiesten yhteistyötä. On olennaista se, että sisäilmaosaamista vahvistetaan panostamalla koulutukseen ja jalkauttamalla uusia toimintamalleja. Henkilöstön sisäilmaosaamisella on suuri merkitys siihen, miten kiinteistöjä ylläpidetään ja käytetään sekä miten sisäilma-asioita hoidetaan ongelmien ilmetessä. Haluamme olla mukana kansallisessa Satakunta-hankkeessa ja muissa sisäilmahankkeissa, jotta voimme paremmin ratkaista olemassaolevat ongelmat ja löydämme uusiin kiinteistöihin kestävät ja terveelliset rakennusmateriaalit. Näemme, että sisäilmatyö on kokonaisuutena kehittynyt Tuusulassa hyvää suuntaan.
Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala on käsitellyt valtuustoaloitteessa esitettyjä asioita. Sen perusteella valtuustoaloitteeseen annettavaa vastausta täydennetään seuraavasti:
Kunnan kiinteistöomaisuus ja korjausvelka
Tuusulan kunnan kiinteistövarallisuus koostuu noin 171 rakennuksesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on arviolta noin 160.000 m2. Kunnan kiinteistöomaisuuden kokonaisvaltaista tarkastelua on suoritettu useampaan otteeseen viime vuosina mm. omaisuuden tunnuslukujen, ylläpitokulujen ja korjausvelan määrittelemiseksi ulkopuolisen konsultin toimesta. Teoreettisella tarkastelulla (Trellum 2017) on saatu tulokseksi, että kunnan kiinteistöistä arviolta noin 3 % (n. 4 050 m2) on erittäin huonokuntoisia ja noin 19% (n. 30 130 m2) välttäväkuntoisia, yhteensä noin 72 kpl, joiden välitön perusparannustarve on arviolta n. 41,8 M€. Suurin osa, noin 34% (n. 52 400m2) kunnan kiinteistöistä eli yhteensä noin 52 kpl, on tyydyttävässä kunnossa. Hyväkuntoisiksi on arvioitu noin 34% (n. 52 300m2), yhteensä noin 36 rakennusta. Kunnossa olevia rakennuksia pitäisi olla arvion mukaisesti noin 10% (n. 16 000m2). Kokonaisuutta tarkasteltaessa tehtiin arvio investointitarpeesta, joka perustuu siihen, että olemassa olevien rakennusten kulumista korjataan. Tämä investointitarve on laskennallisesti n. 7,2 M€/ vuodessa ja aikavälillä 2017-2013 olisi yhteensä 109 M€.
Kiinteistöjohtaminen ja – strategia
Tilakeskus laati vuonna 2017 oman, alustavan näkemyksensä kunnan kaikkien kiinteistöjen ryhmittämisestä (salkutus) A) strategisesti tärkeisiin, B) kehitettäviin rakennuksiin, C) realisoitaviin rakennuksiin, D) muihin ja E) erikoiskiinteistöihin. Kokonaisvaltaisen, ennakoivan ja järjestelmällisen kiinteistöjohtamisen keskeisin asiakirja tulee olemaan palveluverkkosuunnitelman hyväksyminen kuluvan vuoden 2018 aikana. Palveluverkkosuunnitelman perusteella jatketaan kiinteistöjen kehittämisselvityksiä, esi-, tarve- ja hankesuunnitelmia sekä priorisoidaan rakentamis- ja peruskorjaushankkeita ennakoivasti. Palveluverkkosuunnitelman ja työn alla olevan arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (Apoli) pohjalta on mahdollista valmistella kunnalle realistinen kiinteistöstrategia. Palveluverkkosuunnitelmassa onkin jo alustavasti aikataulutettu kunnan rakennushankkeita ja arvioitu noin 10 vuoden investointiohjelman kustannuksia.
Sisäilmatyöryhmän laaja-alaisuus ja viestintä
Tuusulan kunnassa on toiminut sisäilma-asioissa laaja-alainen työryhmä jo vuodesta 1997, kun "kunnan kiinteistöissä oli todettu sellaisia kosteus- ja homevauriota, jotka saattavat muodostaa terveydellisen haitan" (perustamispäätös 83/97, 14.3.1997). Työryhmä on laajapohjainen, jotta tarkastelussa voidaan varmistaa kokonaisvaltainen arvio ja saadaan huomioitua eri ammattiryhmien näkökulmat. Työryhmässä ovat edustettuina työsuojelu- ja HR-päällikkö, työsuojeluvaltuutetut (3hlöä), terveysvalvonta (2hlöä), Keski-Uudenmaan Työterveys Oy (2hlöä), kouluterveydenhoitaja, perheiden terveyspalvelut (1hlö), kasvatus- ja sivistystoimi (2 hlöä), sote (1 hlö), viestintä (1hlö) ja tekninen toimiala/tilakeskus (3hlöä). Työryhmä kokoontuu edelleen säännöllisesti 1 kerta / kuukaudessa ja pöytäkirjat julkaistaan kunnan nettisivuilla.
Tulevaisuuden virheiden välttäminen
Tilakeskus on aloitteen allekirjoittajien kanssa täysin samaa mieltä siitä, että ennakoivaa, suunnitelmallista, järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista "korjataan kerralla kuntoon" toimintamallia olisi syytä noudattaa.
Jokainen rakentajasukupolvi on varmasti pyrkinyt mahdollisimman hyvään lopputulokseen taloudellisesti, toiminnallisesti ja teknisesti silloisen tiedon ja rakentamisosaaminen sekä voimassa olleiden rakentamismääräysten perusteella. Nyt kuitenkin olemme tilanteessa, jossa haitarimaisesti useiden vuosikymmenien rakennukset laukeavat teknisesti lähes samaan aikaan korjattaviksi.
Suuret rakentamisen vuosikymmenet (1960, -70 ja -80-luvut) ovat tuottaneet Suomeen kymmeniä tuhansia neliömetrejä ja satoja tuhansia kuutiometrejä rakennuksia, joissa on käytetty samanlaisia rakenteita ja materiaaleja, jotka nyt ovat osoittautumassa terveydelle vaarallisiksi. Kun 1990-luvun lama aiheutti vielä eritysesti julkisella sektorilla merkittäviä säästöpaineita, niin menoja karsittiin siivouksesta ja kiinteistöjen ylläpidosta. Seurauksista kärsimme ja niitä yritetään korjata nyt.
Kunnan kiinteistöjen korjaustarve on mitä suurimmassa määrin huolestuttava tilanne – erityisesti, koska korjaamalla ei rakennuksia olekaan saatu niitä luotettavasti kuntoon vaan tilanne on jopa saattanut pahentua. Tulevien virheiden välttämiseksi tekninen lautakunta on päättänyt, että Tuusulassa noudatetaan KuivaKetju10 – toimintamallia (tekninen lautakunta 20.3.2018 § 26 Rakennushankkeen kosteudenhallinta). KuivaKetju10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Kosteusriskien hallinta perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan rakennusprosessin kaikissa vaiheissa ja torjunnan onnistuminen todennetaan luotettavalla tavalla. Toimintamalli sisältää Kuivaketju10-riskilistan ja niiden todentamisohjeen. Ohjeessa on esitetty kymmenen keskeisintä kosteusriskiä, joiden hallinnalla vältetään yli 80 prosenttia kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksista.
Työmaan kosteudenhallintasuunnitelma edellytetään kaikilta luvanvaraisilta hankkeilta. Tuusulan kunnan rakennusvalvonta suosittelee, että kunta toteuttaisi omat rakennushankkeet Kuivaketju10-mallin mukaisesti, jolloin ei erillisiä selvityksiä tulla vaatimaan. Näin tullaan lautakunnan päätöksen mukaisesti toimimaan.
KuivaKetju10 alkaa siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä taho tekee päätöksen hankkeen toteuttamisesta toimintamallin mukaisesti. Päätös velvoittaa kiinnittämään hankkeeseen jo alkuvaiheessa kosteuskoordinaattorin, joka valvoo ja ohjaa tilaajan valtuutuksella KuivaKetju10:n toteutumista koko prosessin ajan. Koordinaattorin yhtenä tehtävänä on varmistaa ja hyväksyä suoritettu todentaminen. Suunnittelijoiden tulee osoittaa, että he ovat huomioineet suunnitelmissaan riskilistan ja todentamisohjeen. Urakoitsija puolestaan toteuttaa suunnitelmat, todentaa ja dokumentoi riskejä sisältävien kohtien onnistuneen toteutuksen. Suunnitteluvaiheessa arkkitehti-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijat tarkentavat KuivaKetju10-riskilistan ja -todentamisohjeen kyseisen hankkeen erityispiirteisiin, millä varmistetaan kosteusriskien kokonaisvaltainen hallitseminen. Erityispiirteitä voi syntyä esimerkiksi asemakaavasta, rakennuspaikasta, arkkitehtuuri- ja rakenneratkaisuista tai materiaalivalinnoista Palveluverkkosuunnitelmaehdotukseen on myös kirjattu strategisia linjauksia, kuten muoviton ja myrkytön ympäristö, ekologiset ja kestävät materiaalit, energiatehokkuus ja kestävä kehitys, joilla tulee olemaan merkittävä vaikutus konkreettiseen rakennus- ja sisustussuunnitteluun hankinta-asiakirjoihin kirjattuina.
Uuden lukio- ja monitoimitilan Monion toteutukseen haetaan neuvottelumenettelyllä talven 2018- 2019 aikana yhteenliittymää, joka sitoutuu elinkaarimallilla 20-25 vuoden vastuuseen rakentamastaan tuotteesta ja sen ylläpidosta. Elinkaarimalli, allianssimalli ja kokonaisvuokramalli ovat kaikki mahdollisia, jopa todennäköisempiä kuin perinteiden urakkakilpailutus, kunnan uusien toimitilojen toteutuksessa.
Ennakointi
Rakennusten ylläpitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Kunnassa on otettu sähköinen huoltokirja aktiivikäyttöön vuonna 2017 ja kiinteistönylläpito yksikössä Teknisen kiinteistönhoitajan ammattitutkintoa on suorittamassa 15 henkilöä ja yksi on JET-koulutuksessa. Kaikille kiinteistöhoitajille on hankittu kannettavat tietokoneet. Kunnan nettisivuille on avattu VikaLinkki-portaali, johon kaikki voivat ilmoittaa havaitsemiaan ylläpitoon liittyviä puutteita ja korjaustarpeita.
Tilakeskus / kiinteistöhuoltoyksikö etsii aktiivisesti varteenotettavia ja uskottavia sisäilmaston seurantajärjestelmiä mm. testaamalla markkinoilta saatavia sisäilman laadunmittauspalveluja. Alkuvuodesta 2018 tehtiin Raksystems Oy:n kanssa sisäilmaseurantaa ja kesällä 2018 aloitettiin kokeilu kiinteistöjen sisäilman laaduntarkkailusta Iisy Oy:n seitsemässä kunnan toimipisteessä.
On hyvä huomata, että valtakunnallisesti laaja sisäilmasto-ongelma on myös erittäin houkutteleva liiketoiminnan aluevaltaus, jossa tarjonta erilaisista asiantuntijuuspalveluista on varsin runsasta. Tilakeskus noudattaa harkintaa ja vastuullisuutta tilaamisessa sekä selvittää mahdollisimman tarkasti eri tarjoajien referenssit, osaamisen, taustat ja kokemuksen ennen kuin lähtee yhteistyöhön verovaroin.
Rakennusten ennakoivalla korjaamisella aloitteen tekijät ilmeisesti tarkoittavat vuosikorjauksia, joita tilakeskus tekee vuositasolla sadoilla tuhansilla euroilla. Ennakointi ja rakennusten kokonaisvaltaista tutkimista vaikeuttaa mm. se, että kunnan useat suuret koulukiinteistöt on rakennettu ja laajennettu useassa eri vaiheessa, ja väliaikoina niitä on korjattu ilmenneiden vaurioiden perusteella. Esimerkiksi Hyrylän koulukeskusta (10 707 brm2) on rakennettu vuosina 1960, 1965, 1971, 1978, 1983, 1988, 1990 ja 1998 + korjaukset. Riihikallion koulua (6 099 m2) on rakennettu vuosina 1969, 1976 ja 2007. Vaunukankaan koulua (5 600 bm2) on rakennettu vuosina 1985, 2001 ja 2013. Kirkonkylän koulua ( 5 100 m2) on rakennettu vuosina 1958, 1990-luvulla ja 2009. Jne.
Pitkän rakentamisajan eri vaiheiden toteutuksissa saattaa olla suuria teknisiä eroavuuksia ja usein myös eri rakennuskausien yhteenliittymisistä saattaa löytyä ongelmakohtia. Ts. ns. kokonaisvaltainen tutkimus on hyvin haasteellinen ja kallistakin, eikä lopputulos välttämättä tuota kuin uusia kysymyksiä vastattavaksi. Rakennusten tutkiminen usean eri toimijan avulla saattaa joskus olla perusteltua, mutta ei sinänsä takaa parempaa lopputulosta, vaan saattaa aiheuttaa koordinaatio-ongelmia ja lisätä hankintabyrokratiaa.
Tilakeskus on jälleen kilpailuttamassa sisäilmatutkimusten puitesopimusta sekä harkitsee yhteistyötä Satakuntahankkeen toimijoiden kanssa ns. second opion arviointilausuntojen saamiseksi tulosten tulkinnoista, erityisesti monimutkaisissa tutkimuskohteissa.
Kaikki tilakeskuksen käyttämät ulkoiset asiantuntijapalvelut perustuvat kilpailutukseen, jossa tarjoajien tulee osoittaa korkea ammattitaito, asiantuntijuus, referenssit, toimijoiden koulutustaso yms. kilpailutuksessa pisteytettävät laatukriteerit. Asiantuntijoita koskevat päätökset ovat julkisia ja niitä voi seurata teknisen lautakunnan pöytäkirjoista, mm. kevättalvella 2018 tehtiin päätökset useista puitesopimuksista.
Toistaiseksi Suomessa ei ole saatavilla rakennuksien sertifioituja "terveystodistuksia", todennäköisesti koska sellaisten laatiminen ja todistuksesta vastuunottaminen ei taida olla mahdollista rakennusten monimutkaisuuden takia. Sen sijaan rakennuksen terveydelle vaarallisuuden päättää viranomainen, kuten Ympäristökeskus tai AVI, jotka voivat perustellusti ja tosiaisoihin perustuen harkintansa mukaan antaa rakennuksille ja toimitiloille käyttökiellon.
Kuten valtuustoaloitteessa onkin todettu, onnistunut, ennakoiva ja huolellinen ylläpito, suunnitelmallisuus ja toteutus edellyttävät riittäviä resursseja. Resursseja ovat aika, raha ja henkilötyövuodet, joilla luodaan edellytykset turvallisen ja terveellisen ympäristön suunnittelulle, toteuttamiselle ja ylläpidolle sekä seurannalle.
Päivitetty: 20.11.2018