Asunnottomuuden poistamisen tavoitteet

Aloite tehty:
11.04.2022
Aloitteen tekijä:
Annika Lappalainen ja Tuusulan Vihreä valtuustoryhmä
Tyyppi:
Valtuustoaloite
Käsittelyvaihe:
Käsitelty

ARA:n selvityksen mukaan Tuusulassa asunnottomia oli vuoden 2021 lopussa 13 henkilöä, joista nuoria oli 4. Saman selvityksen mukaan 65% asunnottomista on sellaisia, jotka majoittuvat väliaikaisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Tästä syystä asunnottomuus on ilmiö, joka ei juurikaan näy katukuvassa. Tilastot eivät koskaan näytä koko totuutta asunnottomuuden laajuudesta. Tuusulassa on hyvät edellytykset pyrkiä kunnaksi, jossa asunnottomuutta ei ole.

Asunnottomuus ei ole ihmisen ominaisuus, vaan tilanne, johon kuka tahansa voi joutua. Asunnottomuuden riskiä nostavat esimerkiksi vähävaraisuus, elämänhallinnan vaikeudet, sosiaalisten resurssien vähäisyys tai muutokset elämäntilanteessa kuten ero, muutto toiselle paikkakunnalle tai työttömyys. Asunnottomuuden poistamiseksi tarvitaan eriarvoistamista vähentäviä toimia.

Keväällä 2019 Suomen hallitusohjelman tavoitteeksi kirjattiin asunnottomuuden puolittamisen vuoteen 2023 mennessä ja poistamisen vuoteen 2027 mennessä. Me allekirjoittaneet esitämme, että Tuusula määrittää asunnottomuuden poistamisen tavoitevuodeksi 2024 ja että tämän tavoitteen edistymistä seurataan suunnitelmallisesti.

Käsittelyvaiheet

Valtuusto 11.4.2022 § 51: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 12.4.2022: Kuntatoimialalle valmisteltavaksi
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta 25.10.2022 § 59: Ehdotus kunnanhallitukselle
Kunnanhallitus 31.10.2022 § 380: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 14.11.2022§ 152: Aloite käsitelty

Vastaus

Keväällä 2019 Suomen hallitusohjelman tavoitteeksi kirjattiin asunnottomuuden puolittamisen vuoteen 2023 mennessä ja poistamisen vuoteen 2027 mennessä. Aloitteen tekijät esittävät,​ että Tuusula määrittää asunnottomuuden poistamisen tavoitevuodeksi 2024 ja että tämän tavoitteen edistymistä seurataan suunnitelmallisesti.

Asunnottomiksi määritellään ihmiset,​ joilla ei ole omaa asuntoa (vuokra-​ tai omistusasuntoa) ja jotka elävät:

  • ulkona,​ porrashuoneissa,​ ns. ensisuojissa
  • asuntoloissa tai majoitusliikkeissä
  • huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä,​ kuntouttavissa yksiköissä,​ sairaaloissa tai muissa laitoksissa
  • tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asunnon puutteen vuoksi.

 

Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan asunnotonta,​ jolla on asumista olennaisesti vaikeuttava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma,​ kuten velka-​,​ päihde-​ tai mielenterveysongelma,​ ja jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä tavanomaisten asumisratkaisujen toimimattomuuden ja sopivien tukipalvelujen puuttumisen vuoksi. Asunnottomuus on pitkäaikaista,​ kun se on kestänyt vähintään yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana.

ARA selvitti vuonna 2021 asunnottomuutta Suomessa. Selvityksen mukaan Suomessa oli vuoden 2021 marraskuussa 3 948 yksinelävää asunnotonta. Tämä oli 393 vähemmän kuin vuonna 2020. Pitkäaikaisasunnottomia oli 1 318. Heidän määränsä lisääntyi 264 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Asunnottomista 65% asui tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona,​ 17% ulkona ja ensisuojissa,​ 10% laitoksissa ja 8% asuntoloissa.

Asunnottomuus Tuusulassa (nykytilan kuvaus)

ARA:n selvityksen mukaan Tuusulassa asunnottomia oli vuoden 2021 lopussa 13 henkilöä. Heistä naisoletettuja oli 1 ja miesoletettuja 12,​ nuoria 4 ja maahanmuuttotaustaisia 3 henkilöä. Selvityksen mukaan Tuusulassa ei ole asunnottomia perheitä tai pariskuntia. Suhteellisesti asunnottomia on 1000 asukasta kohden 0,​33 Tuusulassa. Vastaava luku naapurikunnissa on 0,​2 Nurmijärvellä,​ 0,​34 Mäntsälässä,​ 0,​84 Järvenpäässä ja 1,​29 Keravalla. Suhteellisesti eniten asunnottomia on Helsingissä,​ jossa on 1 000 asukasta kohden 2,​2 asunnotonta. Suurista kaupungeista suhteellisesti vähiten asunnottomia on Oulussa,​ jossa on 0,​5 asunnotonta 1 000 asukasta kohden. Kunnat keräsivät tiedot sosiaali-​ ja asuntotoimen rekistereistä sekä kunnan vuokrataloyhtiöiden asunnonhakijarekistereistä. Osa kunnista käytti Kelan toimeentulorekisteriä tai DVV:n väestötietorekisteriä (VTJ) asunnottomuustietojen hankkimiseen ja tietojen tarkistamiseen.

Tilastot eivät kuitenkaan näytä koko totuutta asunnottomuuden laajuudesta. ARAn selvityksen mukaan 65% asunnottomista on sellaisia,​ jotka majoittuvat väliaikaisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Tästä syystä asunnottomuus on ilmiö,​ joka ei juurikaan näy Tuusulan katukuvassa.

Erityisesti nuorten asunnottomuudelle on tyypillistä,​ että asunnottomuus jää piiloon,​ koska öitä vietetään tuttujen ja kavereiden asunnoissa. Tämä ns. sohvasurffailu antaa toki katon pään päälle,​ mutta pitkittyessään altistaa myös ongelmien pitkittymiseen ja monimutkaistumiseen. Tähän ilmiöön liittyy myös usein päihteitä sekä joskus myös majoituksesta maksamisesta erilaisilla palveluilla (myös seksuaalisilla palveluilla).

Asunnottomuuden poistamiseksi tarvitaan eriarvoistamista vähentäviä toimia. Tuusulassa on hyvät edellytykset pyrkiä kunnaksi,​ jossa asunnottomuutta ei ole.

Ratkaisuja asunnottomuuden poistamiseen

Asunnottomuus ei ole ihmisen ominaisuus,​ vaan tilanne,​ johon kuka tahansa voi joutua. Asunnottomuuden riskiä nostavat esimerkiksi vähävaraisuus,​ elämänhallinnan vaikeudet,​ sosiaalisten resurssien vähäisyys tai muutokset elämäntilanteessa kuten ero,​ muutto toiselle paikkakunnalle tai työttömyys.

Tuusulan hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet määritetään valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa (2021-​2025) ja hyvinvointisuunnitelmassa. Koska asunnottomuuden syyt ovat moninaiset ei myöskään löydy yhtä ainoaa keinoa asunnottomuuden poistamiseksi.

Toimivat ja saavutettavat peruspalvelut

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä tärkeää on toimivat ja saavutettavat peruspalvelut. On tärkeää,​ että jokaisessa kohtaamisessa eri palveluissa kuunnellaan yksittäisten ihmisten ja perheiden ja yhteisöiden signaaleja ja tartutaan tuen tarpeisiin. Asunnottomuus ei juuri koskaan tapahdu yksittäisenä,​ vaan se on seurausta elämäntilanteen muutoksesta. On tärkeää,​ että matalankynnyksen neuvontaa ja tukea on tarjolla psykososiaalisen tuen näkökulmasta,​ mutta yhtä tärkeää on,​ että erilaisissa arjen tilanteissa kunnan palveluissa kuntalaisia kohtaavilla työntekijöillä on tieto vähintään ohjata oikeiden palveluiden piiriin. Korona-​aika ja siihen liittyvät rajoitukset ja esimerkiksi uudet etäasiointikäytänteet ovat todennäköisesti vähentäneet entisestään osan ihmisten valmiuksia hoitaa itsenäisesti asunnonhakua.

Asumisneuvonta ja viestintä

Asumisneuvonta ja apu asunnon löytämiseksi auttaa osaltaan asunnottomuuden poistossa. Tuusulassa vuoden 2022 aikana aloitettu asumisneuvonta on jo tuonut esiin piiloasunnottomuutta ja antanut mahdollisuuksia sen ennaltaehkäisyyn. On tärkeää,​ että tieto kunnan tarjoamasta neuvonnasta ja tuesta on vielä paremmin asukkaiden tiedossa ja saavutettavissa,​ jotta tilanteisiin päästään puuttumaan mahdollisimman aikaisin ja näin asunnottomuuden kestoa voidaan lyhentää. Yhteistyö Tuusulan kunnan kiinteistöjen kanssa on keskeinen keino asunnottomuuden poistamiseksi. Asumisneuvonnan kehittäminen,​ aktiivinen viestintä ja jo nyt toimiva yhteistyö Tuusulan kunnan kiinteistöjen kanssa antaa meille mahdollisuuksia olla kunta,​ jossa asunnottomuutta ei ole,​ tai se jää kestoltaan lyhyeksi vaiheeksi.

Asuntopolitiikka

Asunnottomuuden poisto edellyttää kunnalta asuntopolitiikkaa,​ joka huomioi asumisen tarpeiden ja toiveiden moninaisuuden. Hyväksymiskäsittelyssä oleva Tuusulan asuntopoliittinen ohjelma luo osaltaan edellytyksiä monimuotoiselle ja erityisryhmät huomioivalle asumiselle,​ ja edesauttaa siten asunnottomuuden poistamista. Asunnottomuuden vähenemiseen vaikuttaa muun muassa kohtuuhintaisen vuokra-​asuntotuotannon määrä. Asunnottomuuden näkökulma tulee huomioida mm. tontinluovutuksessa erityisryhmien,​ kuten asunnottomien ja asunnottomuuden uhassa olevien henkilöiden asumiselle ja kohdentaen tonttihauissa tällaiselle asumiselle tontteja. Tonttihauissa tulee kohdentaa tontteja myös yleishyödyllisille toimijoille,​ jotka kohdentavat asukasvalintaa erityistä asumisen tukea tarvitseville henkilöille.

·Yhteistyö hyvinvointialueen ja eri toimijoiden kanssa

Keusotella ja kunnilla on yhteinen asumisen ratkaisujen ja turvallisten asuinympäristöjen yhteistyöryhmä,​ joka tekee yhteistyötä mm. omaehtoisen asumisen lisäämiseksi,​ asumisratkaisujen ja turvallisten asuinympäristöjen kehittämiseksi,​ ikääntyneiden monimuotoisen ja yhteisöllisen asumisen lisäämiseksi,​ nuorten itsenäisen asumisen mahdollistamiseksi sekä haavoittuvien ja erityisryhmien asumisen edellytysten luomiseksi.

Asunnottomuuden ehkäisyn asiakastyössä on huomattu,​ että entistä suuremmalla osalla asunnottomista on sosiaalisia ongelmia ja elämänhaasteita,​ jotka vaikuttavat pitkäaikaisasunnottomuuteen: asumistilanteen ratkeaminen vaikeutuu ja asunnottomuus uusiutuu toistuvasti. Luultavasti viime vuosina taustalla on vaikuttanut koronapandemia,​ jonka vuoksi matalankynnyksen ja kolmannen sektorin palvelut ovat olleet osittain kiinni.

Edunvalvonta hyvinvointialueen suuntaan on asunnottomuuden poistossa tärkeää,​ jotta erilaiset hätä-​ ja tilapäismajoituksen mahdollisuudet ovat sekä saavutettavissa,​ että määrällisesti riittäviä. Erilaiset asumisen tuen tarpeet ovat moninaisia,​ ja jotta näihin pystytään nopeasti vastaamaan,​ vaatii se toimivan yhteistyörakenteen sekä riittävän kapasiteetin erilaisia asumisen tuen muotoja.

Päihde-​,​ mielenterveys-​ ja velkaongelmat

Joskus asunnottomuuteen liittyy myös haasteita päihteiden käytön kanssa ja mielenterveysongelmia. Päihde-​ ja mielenterveyspalveluihin pääsemisen vaikeus ja velkaongelmat voivat pahentaa tilannetta entisestään. Iso osa asiakkaista tarvitsee monialaista ja tiivistä tukea asumisen onnistumiseksi. Velkaneuvontaa ja sosiaalista luototusta tulisi kohdentaa erityisenä tukena asumisen haasteiden kanssa oleville.

Päihdekuntoutujien ja päihteiden käyttäjien päivätoiminta on keino edesauttaa myös asunnottomuuden haasteen ratkaisua. Päivätoiminnassa on mahdollisuus saada matalan kynnyksen sosiaaliohjausta ja tukea palvelujen käyttämiseksi. Toiminta tukee henkilön osallisuutta ja kiinnittymistä yhteisöön,​ jonka puolestaan odotetaan ehkäisevän asunnottomuutta ja asumisen kriisitilanteita.

Mielenterveys-​ ja päihdelainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Uudeksi sosiaalipalvelun muodoksi sosiaalihuoltolakiin (§24b) ollaan lisäämässä päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille päihdetyön erityisenä palveluna tarjottava päiväkeskuspalvelu. Hyvinvointialueen on järjestettävä päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille päiväkeskuspalveluita,​ joissa perustarpeisiin vastaamisen lisäksi tarjotaan sosiaaliohjausta. Palvelua tulee järjestää myös päihtyneille,​ palvelusta ei anneta päätöstä ja siinä on oikeus asioida nimettömänä. Tämä esitys tulee lisäämään hyvinvointialueiden kustannuksia 0,​75 milj.€ ja tämä tullaan lisäämään hyvinvointialueiden rahoitusosuuksiin vuonna 2023 ja sen jälkeen vuosittain. Keusotessa asia ei kuitenkaan ole vielä käsittelyssä lokakuussa 2022. Keusotessa/hyvinvointialueella tullaan tarkastelemaan miten päivätoiminta saadaan järjestettyä omana toimintana ja sen jälkeen ostopalveluna tms. Keusotella on omia palveluita ja hyvinvointialueella halutaan katsoa voisiko päiväkeskuksen liittää sinne tai jo voimassa oleviin tai tuleviin sopimuksiin. Lain tulee olla käytännössä viimeistään 1.7.2023.

Tuusulassa päivätoimintaa järjestetään Jokelassa ja Kellokoskella Sininauhasäätiön toimesta STEA-​rahoituksella ja erillisellä vuokratuella. Hyrylässä päivätoimintaa kokeiltiin,​ mutta kävijämäärä jäi liian alhaiseksi toiminnan jatkumiseksi. Jokelassa päivätoiminta järjestetään Station-​seurakunnan tiloissa tiistaisin ja torstaisin. Kellokoskella päivätoimintaa järjestetään vuokratiloissa osoitteessa Toimelantie 2,​ jossa toimintaan osallistuu 10-​30 henkilöä/päivä maanantaisin,​ keskiviikkoisin ja perjantaisin. Kellokoskella järjestettävän päivätoiminnan jatko on katkolla,​ sillä Keusote on irtaantunut vuokran maksusta keväällä 2022 ja Tuusulan hyte-​lautakunnan avustuksista voitiin myöntää vuokratukea vain syyskaudelle 2022. Tuusulan kunta,​ Keusote/hyvinvointialue ja Sininauhasäätiö ovat neuvotelleet päivätoiminnan jatkon edellytyksistä Kellokoskella. Ratkaisuksi esitetään,​ että Tuusulan kunta tukisi Kellokoskella järjestettävää päivätoimintaa sen vuokran osuudella (900€/kk),​ kunnes hyvinvointialueella ratkaistaan päivätoiminnan palveluiden tulevaisuus ja järjestämisen tapa Kellokoskella. Päihdekuntoutujien ja päihteiden käyttäjien päivätoimintaa tukemalla kunta pystyy edesauttaman myös asunnottomuuden haasteen ratkaisua.

Asunnottomien alhainen määrä Tuusulassa (13 vuonna 2021) ja kunnan toimet ja panostukset huomioiden Tuusulan asunnottomuuden poistamisen tavoitevuodeksi on mahdollista määrittää vuosi 2024. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden saavuttamista seurataan vuosittain laadittavissa hyvinvointikertomuksissa ja valtuustokauden päätteeksi laadittavassa laajassa hyvinvointikertomuksessa vuonna 2025.

Keusoten toimet asunnottomuuden vähentämiseksi

Kunnan toimien lisäksi hyvinvointialueiden tuottamat toimivat sote-​palvelut ovat keskeisessä asemassa asunnottomuuden ehkäisemisessä ja hoitamisessa. Keusotessa ennaltaehkäistään asunnottomuutta monin eri keinoin. Tässä esimerkkejä siitä,​ mitä aikuissosiaalityössä tehdään:  

  • Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen avulla maksetaan harkintaa käyttäen asumiseen liittyviä kuluja
  • Tilapäismajoittaminen,​ joka on kriisitilanteissa käytettävä viimesijainen asuttamisvaihtoehto,​ joka perustuu sosiaalihuollossa tehtyyn arvioon ja päätökseen.
  • Ennaltaehkäisevää asunnottomuustyötä tehdään ottamalla asumisen puheeksi palvelutilanteissa
  • Tehdään monipuolista ja laaja-​alaista yhteistyötä asumisen asioissa mm vuokranantajien,​ asumispalvelujen,​ kiinteistöyhtiöiden kanssa sekä ollaan mukana kuntien asunnottomuustyöryhmissä 

 

Asunnottomuuden vähentämiseksi Keusote on myös mukana sosiaali-​ ja terveysministeriön (STM) käynnistämässä asunnottomuutta vähentävien sote-​palvelujen kehittämiseen tähtäävässä Nestori-​hankkeessa. 

Nestori-​hanke

Uusia asiakaslähtöisiä sosiaali-​ ja terveyspalveluja kehitetään kaikkein heikoimmassa asemassa oleville henkilöille,​ joilla on monialaista ja laajaa asumiseen liittyvää tuen tarvetta. Nestori-​hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen monipuolisten yhteisverkostojen ja asiakkaiden kanssa vuosina 2021-​2023.

Nestori-​hankkeen tavoitteet

  • Kehittää asiakaslähtöisiä,​ asunto ensin -​periaatteen huomioivia sosiaali-​ ja terveyspalveluja työikäisille yksinäisille,​ pariskunnille ja perheille,​ joilla on monialaista ja laajaa tuen tarvetta elämäntilanteeseensa liittyen häätöuhan,​ asumisongelmien tai asunnottomuuden vuoksi.
  • Kehittää asumissosiaaliseen työhön pohjautuvia monialaisia liikkuvia ja matalan kynnyksen palveluja tai toimintamalleja,​ joiden kautta tuen tarpeessa oleva henkilö saa sujuvasti avun yksilöllisiin tarpeisiinsa.
  • Ottaa käyttöön tai jatkokehittää yhdessä kuntien ja monialaisen verkoston kanssa olemassa olevaa tai toimivaksi käytännöksi todettua mallia tai palvelua ja sovittaa kehittämistyö yhteen maakunnan Tulevaisuuden sosiaali-​ ja terveyskeskus -​ohjelman kehittämisen kanssa.
  • Etsiä mahdollisuuksia,​ toteuttaa ja kehittää sähköisiä palveluita,​ toimintamalleja tai toimintakanavia asunnottomuuden vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen.

 

Keusoten alueella ei ole vielä muodostunut yhtenäisiä toimintamalleja asunnottomuuden vähentämiseksi. Siksi Nestori-​hankkeen tavoitteena on luoda Keusoten yhteinen toimintamalli asunnottomuuden vähentämiseksi. Näin tähdätään ennalta ehkäisemään asunnottomuutta ja pyritään varmistamaan,​ että asumisen haasteita kohdatessaan henkilö saa sujuvasti avun yksilöllisiin tarpeisiinsa. Kehitteillä olevaa uutta toimintamallia pyritään pilotoimaan jo hankkeen aikana,​ ja palvelut tullaan jatkossa yhdistämään osaksi Keusoten olemassaolevia sote-​palveluita. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sote-​uudistukseen liittyvien Tulevaisuuden sote-​keskus -​ohjelman ja Keusoten rakenneuudistushankkeen kanssa.

Nestori-​hankkeen työskentelytapa on monipuolinen verkostotyö sekä yhteiskehittäminen. Yhteiskehittämisen kautta palvelujen käyttäjät ja toteuttajat ovat jakamassa asiantuntijuuttaan kehittämistyössä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Nestori-​hankkeessa työskentelee projektipäällikkö,​ hankekoordinaattori ja 4 hankeohjaaja sekä kokemusasiantuntija. Säännöllisen ja monimuotoisen viestinnän avulla hanke tiedottaa ja osallistaa asiakkaita,​ henkilöstöä ja verkostotyön sidosryhmiä hankkeen tuomiin vaikutuksiin ja uudistuksiin.

Hankkeessa on syntynyt Asumisen Botti,​ joka on 24/ 7 toimiva sähköinen itseasiointipalvelu yleisemmissä asumisen asioissa. Hankkeessa on myös laadittu Asumisen käsikirja,​ josta löytyy vastauksia yleisempiin asumisen asioihin. Nämä kummatkin työkalut palvelevat niin kuntalaisia kuin ammattilaisia. Nestori-​hankkeen kokoama palveluverkostokartta,​ johon on kerätty asunnottomuus-​ ja asumissosiaalityön kannalta keskeisiä toimintoja ja tukipalveluja (mm. päiväkeskukset,​ ruuanjako,​ pyykinpesu,​ palveluohjaus jne.) kuntalaisten ja ammattilaisten käyttöön,​ julkaistaan piakkoin.  

Nestori-​hankkeen tuotokset löytyvät www.keusote.fi/nestori sivulta. Tämän lisäksi Keusoten YouTube kanavalta löytyy Nestori-​hankkeen tekemiä videoita. Nämä videot ohjaavat ja neuvovat asumisen arjessa sekä lisäävät tietoisuutta asunnottomuudesta. Nestori-​hankkeessa jatketaan vuoden 2023 loppuun saakka asunnottomuutta vähentävien sote-​palveluiden kehittämistä,​ tekemämme työ tulee olemaan rakenteisiin vaikuttavaa työtä.  

Päätös

Päivitetty: 21.11.2022

« Takaisin