Kotisairaalatoiminta osaksi perusterveydenhuoltoa

Aloite tehty:
21.03.2011
Aloitteen tekijä:
Palomäki Ulla, Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Tyyppi:
Valtuustoaloite
Käsittelyvaihe:
Käsitelty

Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Tuusulan kunnassa aloitetaan välittömästi selvitys kotisairaalatoiminnan käynnistämisestä.

Suomessa kotisairaalatoimintaa on jo useilla paikkakunnilla, toiminnan avulla voidaan tarjota kuntalaisille laaja-alaista yksilöllistä sairaalahoitoa kotona. Kotisairaalatoiminta on osa sairaalahoidon kokonaisuutta.

Ministeri Paula Risikko 1.10.2008 vastauksessaan eduskunnassa jätetylle kirjalliselle kysymykselle
- kotisairaalatoiminta on vakiinnuttamassa pakkaansa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon sekä perinteisen sairaalahoidon rinnalla. Se tukee monella tavoin myös asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämistä perinteistä sairaalahoitoa paremmin silloin, kun hoito tällä muodolla on mahdollista toteuttaa.

Kotisairaala voisi käydä tarvittaessa hoitamassa myös asumispalveluyksiköiden asukkaita. Näin potilaalla säilyy tutun asuinympäristön tuoma perusturvallisuuden tunne ja vältytään turhilta siirroilta hoitopaikasta toiseen. Muistisairaiden ja ikäihmisten hoitopaikan muuttuminen on tutkitusti pidentänyt toipumista ja orientoitumista aikaan ja paikkaan, joten kaikki siirrot tulisi tarkkaan harkita ja toteuttaa hoito muuten jos mahdollista. kotisairaalatoiminta koskee aikuisikäisten akuuttisairaanhoitoa sekä saattohoidossa olevia potilaita. HUS alueella on vuoden 2010 lopussa laadittu palliatiivisen hoidon hoitosuositukset erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon saattohoitopotilaiden hoitamiseksi. Ohjeet on laadittu yhdessä lähikuntien kanssa, jossa työssä myös Tuusulan on ollut mukana. Hoitosuosituksissa todetaan, että asiakkaan elämän loppuvaiheen hoito tulisi toteuttaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen sellaisessa yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa, että asiakas kokee turvallisuuden tunteensa ja oikeutensa tulla kuulluksi toteutuneeksi. Hyvään saattohoitoon kuuluu myös omaisten lähellä olo asiakkaan kanssa. Tämä voitaisiin toteuttaa tutussa kotiympäristössä, viemällä sairaalahoito kotiin kotisairaalan toimesta. Onnistunut saattohoito edellyttää laaja-alaista terveydenhuollon osaamista ja siten pelkästään kotihoidon tarjoama hoiva ei riitä. Tarvitaan sairaalatasoista asiantuntijuutta, jossa hoidosta vastaa lääkäri. Lisäksi kotisairaalan asiakkaina voisivat olla sellaiset potilasryhmät, joita perinteisesti hoidetaan terveyskeskusten vuodeosastoilla, mutta joiden kunto ei edellytä jatkuvaa ympärivuorokautista seurantaa. Toiminnan avulla voitaisiin vapauttaa terveyskeskuksen vuodepaikkoja ja vastata Tuusulan kunnan strategiseen tavoitteeseen tukea ikäihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkälle.

Toukokuun 1. päivä 2011 voimaan astuva Terveydenhuoltolaki ottaa kantaa myös perusterveydenhuollon määritelmässään § 3, kohdassa 2, että kotisairaala- ja sairaalahoito ovat osa perusterveydenhuollon palveluita. Esitämmekin, että Tuusulassa aloitetaan välittömästi selvitystyö kotisairaalatoiminnan aloittamiseksi ja liittämiseksi osaksi sairaalahoitoa ja perusterveydenhuoltoa.

Käsittelyvaiheet

Valtuusto 21.3.2011 § 45: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 28.3.2011 § 166: Sosiaali- ja terveystoimialan valmisteltavaksi
Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.6.2011 § 70: Ehdotus kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle
Kunnanhallitus 8.8.2011 § 318: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 5.9.2011 § 94: Aloite käsitelty

Vastaus

Tuusulan Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen, että Tuusulan kunnassa aloitetaan välittömästi selvitystyö kotisairaalatoiminnan käynnistämisestä.

Uuden 1.5.2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain tavoitteena on vahvistaa eri tahojen yhteistoimintaa niin, että potilas saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisimmassa hoitopaikassa, myös kotona. Hallituksen esityksessä (2010) uudesta terveydenhuoltolaista todetaan, että potilaan hoitosuunnitelmaan perustuva hoito voidaan toteuttaa kotiolosuhteissa silloin, kun se on hoidon kannalta mahdollista ja potilas haluaa saada hoidon kotona.

Terveydenhuoltolain tarkoittamaa kotona tapahtuvaa hoitoa voidaan toteuttaa kotisairaalatoimintana tai tehostettuna kotihoitona. Kotisairaalatoiminnan tai tehostetun kotihoidon tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan yleissairaalalääkärijohtoista, ympärivuorokautista lyhytaikaista sairaanhoitoa. Toiminnan tarkoituksena on korvata tai olla vaihtoehtona sairaalassa annettavalle hoidolle. Ponnekas ja Korhosen (2004) tutkimuksen mukaan kotisairaala- tai kotisairaalatasoisesta hoidosta on myös kansantaloudellista hyötyä mm. työikäisen väestön toipumisaikojen lyhentymisenä ja sairaalalaitoshoitopaikan vapautumisena, toisaalta myös sairaalabakteerien saannin uhkan vähenemisenä.

Kotisairaalahoito nähdään mahdollisuutena kehittää hoidon porrastusta laitoshoidon ja kotisairaanhoidon sekä kotipalvelujen välillä. Myös Hirvonen (2010) tuo tutkimuksessaan esiin mahdollisuudet kotisairaalatasoisella toiminnalla vähentää kahden hoitoyksikön hoitopaikan tarvetta lyhytaikaisessa sairaanhoidon tarpeessa. Keskeistä kotisairaalatasoisessa hoidossa Hirvosen tutkimuksen mukaan on myös potilaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä laitostumisen ehkäiseminen.
 
Tuusulassa kotona tapahtuvasta hoidosta vastaa ympärivuorokautinen kotihoito. Kotihoito käsittää sekä hoivan että kotisairaanhoidon. Kotihoidon hoivan, hoidon ja muun tuen turvin edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja tuetaan itsenäistä suoriutumista. Tuusulan kotihoidon perusajatuksena on tukea kuntalaisten asumista omassa kodissaan tilanteessa, jolloin kuntalainen alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman tai ikääntymisen vuoksi tarvitsee asumisen tueksi erilaisia tukipalveluja joko lyhytkestoisesti tai pitkäkestoisesti. Tällä hetkellä kotihoito vastaa ensisijaisesti ikäihmisten pitkäaikaiseen palvelu- ja hoidon tarpeeseen, vähemmässä määrin lyhytaikaiseen akuuttiin sairaanhoidolliseen tarpeeseen.

Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti perustuen moniammatillisesti asiakkaan ja hänen lähiyhteisönsä kanssa yhteisesti laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kotihoidossa työskentelee päivisin kussakin tiimissä sairaanhoitaja sekä lähihoitajia, ilta- ja yövuorossa työskentelee lähihoitajia. Tarvittaessa kotihoidon työntekijät ohjaavat tai huolehtivat asiakkaalle tukipalvelujen, kuten ateriapalvelu, siivouspalvelu ja turvapuhelinpalvelun hankinnasta aiheutuvissa tehtävissä. Lääkäripalvelut tuotetaan terveyspalvelujen vastaanottopalveluina, lisäksi kotihoidossa on osa-aikainen lääkäriresurssi käytössä kotona tapahtuvan hoidon toteuttamiseen.

Tuusulassa kotihoidossa huolehditaan asiakkaiden haavahoidoista ja lääkityksen toteuttamisesta. Sairaanhoitajat ottavat verinäytteitä ja mm. hoitavat saattohoitopotilaita. Saattohoitopotilaiden kohdalla kotihoito vastaa ensisijaisesti potilaan kotona selviytymisestä mm. kivunhoidosta ja potilasta ja hänen läheistensä tukemisesta. Saattohoitopotilaan kivunhoidon lääketieteellisestä puolesta vastaa pääasiallisesti erikoissairaanhoidon lääkäri. Saattohoitopotilaan hoito, haavahoito ja lääkityksen toteuttaminen ovat ensisijaisesti kotisairaanhoitotasoista hoitoa, joissain tilanteissa tehostettuna kotihoitona.

Hyvinkään sairaanhoitoalueelle laadittu palliatiivisen potilaan hoitosuositus on tarkoitettu tukemaan mm. kotona tapahtuvaa potilaan saattohoitoa. Hyvinkään sairaanhoitoalue ja sen piiriin kuuluvat kunnat ovat viimeisen vuoden aikana kehittäneet yhteistyössä erikoissairaanhoidosta kotiutuvan potilaan kotiutusprosessia. Tähän ovat liittyneet mm. potilastietojen siirtokäytänteiden (Navitas) kehittäminen ja kotiutusprosessin selkiyttäminen erikoissairaanhoidon ja kuntien kesken. Saattohoito-osaamista vahvistetaan syksyllä 2011 järjestettävällä saattohoitokoulutuksella.

Kotiutusprosessin osalta esille on noussut tarve kotiutushoitajasta, joka olisi linkkinä kodin ja hoitavan yksikön välillä ja keskittyisi nimenomaan kotiuttamiskäytäntöjen kehittämiseen ja toteuttamiseen perusterveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.
 
Huomioiden Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa tehty ja tehtävä kehittämistyö Tuusulassa kotisairaalatasoinen hoito (jatkossa perustason kotisairaanhoito) soveltuisi erityisesti erityisosaamista vaativan hoidon toteuttamiseksi esim. suonensisäistä antibioottia vaativien infektioiden ja vaikeiden haavojen hoidon, diabeteksen tasapainottamisen, verensiirron, saattohoidon ja palliatiiviseen eli oireita lievittävän hoidon kohdalla. Lisäksi perustason kotisairaanhoitoon ovat soveliaita potilaat, joilla on esimerkiksi murtumien, vammojen ja leikkausten jälkeinen hoidon tarve sekä syvää laskimotukosta tai kroonisia sisätautisairauksia sairastavat potilaat.

Perustasoisen kotisairaanhoidon toimintamallissa lääketieteellinen osaaminen keskitetään vanhuspalveluista vastaavalle lääkärille, jonka vastuualueena on kotihoidon lisäksi vuodeosasto, pitkäaikainen laitoshoito sekä asumispalvelut. Toimintamalli edellyttää myös sairaanhoitajaresurssin vahvistamista. Sisätauti-kirurgisen erityisosaamisen lisääminen tukee lääketieteellisestä näkökulmasta hoitotyötä. Murtumien, vammojen ja leikkausten jälkeisen hoidon toteuttaminen perusterveydenhuoltotasoisena kotisairaanhoitona edellyttää myös riittävää kuntoutuksen asiantuntijuutta kotona tapahtuvan kuntoutuksen toteutukseen.

Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelun osana on kehitteillä ”community paramedic” - toiminta eli erityistason kotisairaanhoitopalvelu, joka voisi täydentää kunnallista perustason kotisairaanhoitotoimintaa ja siten mm. vähentää päivystysten kuormitusta akuuttisairaanhoidossa. Erityistason kotisairaanhoitopalvelu mahdollistaisi osin myös erikoissairaanhoidon päivystyksen tasoisten tutkimusten ja hoitojen toteuttamisen potilaan kotona. Näin vähennettäisiin paitsi päivystysten ruuhkautumista, myös tarpeettomia potilaskuljetuksia alueella sekä tehostettaisiin niukkojen ambulanssiresurssien valmiutta palvella kuntalaisia hätätilanteissa. Mahdollisuudet Hyvinkään sairaanhoitoalueen vastuuseen kuuluvan alueellisen ensihoitopalveluresurssin hyödyntämiseen perusterveydenhuoltotasoisen kotisairaanhoidon toteutuksessa kannattaa ottaa kunnallista toimintamallia kehitettäessä huomioon. Ensihoitopalveluja voitaisiin hyödyntää toimintamallin edellyttämän riittävän erityisosaamisen varmistamisessa eri aikoina (yöaikainen, viikonloput, pyhät) kunnallista perusterveydenhuollon toimintaa täydentävänä hoidon tarpeen arvioinnissa, toteutuksessa ja seurannassa.

Perustason kotisairaanhoidon toimintamallin suunnitelma valmistellaan vähintään ensi kevääseen mennessä ja malli integroidaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelujen kehittämiseen. Toimintamallin edellyttämien henkilöstöresurssien lisäykset huomioidaan talousarvion laadinnan yhteydessä.

Lautakunta toteaa, että annetun selvityksen perusteella ei ole tarvetta aloitteen edellyttämän selvitystyön tekemiselle.

Päätös

Päivitetty: 13.09.2011

« Takaisin