Tuusula-talo
Tuusula-Seura ry on saanut jäsenaloitteen, joka koskee selvityksen tekoa ns. Tuusula-taloa koskevassa asiassa (liite).
Tuusula-Seuran johtokunta käsitteli aloitetta kokouksessaan 10.2.2009 ja päätti yksimielisesti lähettää aloitteen Tuusulan kunnanhallitukselle ja esittää, että ehdotettu selvitys Tuusula-taloa koskevassa asiassa tehtäisiin Tuusulan kunnan sopivien toimielimien toimesta ja että Tuusula-Seuraa informoitaisiin asian etenemisestä. Tuusula-Seura on luonnollisesti myös valmis osallistumaan ehdotettuun selvitystyöhön, mikäli kunnanhallitus niin haluaa. Toivomme kunnanhallitukselta myönteistä suhtautumista aloitteeseen.
Aloite:
Tuusula tunnetaan maineikkaana kulttuuripitäjänä. Suomalaisen taiteen kultakausi Tuusulassa Rantateineen kuuluvat Suomen taide- ja kulttuurihistorian ehdottomaan eliittiin. Tämä on kuitenkin historiaa ja perusteltua olisikin, että Tuusula tunnettaisiin myös nykyisten kulttuuritekojen kautta.
Tällä hetkellä Tuusulasta puuttuu selkeästi tasokas tila konserteille ja teatteritoiminnalle. Myös taidekokoelmat kaipaisivat laajennuttuaan lisää tilaa. Pienimuotoisiin tilaisuuksiin hyviä ovat mm. Erkkola ja Halosenniemi, mutta suurempiin tilaisuuksiin ne eivät voimakkaasti kasvavassa pääkaupunkiseuden Tuusulassa riitä. Hienon mahdollisuuden näihin tarpeisiin tarjoaisi monikäyttöinen tila - "Tuusula-talo" - jolle erinomainen -olosuhteiltaan varmastikin paras - paikka löytyisi kunnan omistamalta Fjällbon alueelta. Länteen Tuusulanjärvelle viettävä rinne muodostaa lähes vertaansa vailla olevan luonnonmukaisen auditorion perustan, joka avautuisi esiintymislavan takana olevien suurten ikkunoiden kautta ilta-aurinkoon järvelle. Liitteinä olevat Helena Seunan piirtämät luonnokset ja kuvat valaisevat ajatusta.
Tuusula-talo täydentäisi osuvasti sitä kulttuuritarjontaa, jota viime aikoina ovat merkittävästi edistäneet mm. Lottamuseo, 1 lmatorjuntamuseo ja taidekokoelmien laajentuminen entisten museoiden lisäksi. Tämä tarjoaisi hyvät mahdollisuudet Tuusulaan kohdistuvien kulttuuripakettien luomiseen pääkaupungin kupeessa.
Esitämmekin Tuusula-taloajatuksen ottamista tarkemmin selvitettäväksi kunnan asianomaisissa elimissä. Olosuhteittensa ja sijaintinsa vuoksi Fjällbon alueelle sijoittuvalla kulttuuritalolla olisi edellytyksiä nousta merkittäväksi poikkitaiteelliseksi kohtauspaikaksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Käsittelyvaiheet
24.2.2009: Kulttuurilautakunnan valmisteltavaksi
29.4.2009 § 30: Kulttuurilautakunta
11.5.2009 § 282: Kunnanhallitus
Vastaus
29.4.2009 § 30
1970- ja 80-luvuilla muoti-ilmiön tavoin levisi eri puolelle Suomea tarve rakentaa näyttäviä, suurikokoisia kulttuuritaloja. Taustalla vaikuttivat kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki sekä valtion taloja kohtaan myönteinen avustuspolitiikka. Näyttävät "kulttuuripalatsit" olivat aikansa ilmiö, ja sellaista suunniteltiin myös Keski-Uudellemaalle, mm. Järvenpäähän 1970-luvulla ja Tuusulaan 1980-luvulla. Toteutukseen asti pääsi Järvenpään kulttuuri-talo, mutta ei Tuusula-talo, josta oli tarkoitus tulla kirjaston, kansalaisopiston ja kulttuurin muodostama toiminnallinen kokonaisuus.
Hyvin monessa valmistuneessa kulttuuritalossa yleiseksi ongelmaksi on muodostunut sisältöjen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen vaadittava toteuttavan henkilökunnan palkka- ja toimintamäärärahojen puuttuminen. Monitoimitaloiksi rakennetuissa yksiköissä ei myöskään ole läheskään aina onnistuttu yhdistämään eri taidelajien toiminnallisia tarpeita, koska esimerkiksi ilman todella kalliita ratkaisuja konserttitilan ja puhetilan yhteiskäyttö ei ole toiminut.
Tuusula-Seura ry esittää aloitteessaan konsertti- ja teatteritoimintaan sekä näyttelykäyttöön soveltuvan ja Fjällbon alueelle sijoittuvan mittavan kokoisen Tuusula-talon rakentamisen selvitystyön käynnistämistä.
Ehdotetun kaltainen monikäyttökulttuuritalo ei kuitenkaan ole tämän päivän kulttuuri- ja taidetilaratkaisu. Tuusulassa kulttuuritilakysymykset on toistaiseksi ratkaistu hyödyntämällä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Ratkaisu on ollut toimiva joskin ei kaikilta osin riittävä. Akuutein puute on näyttelytiloista sekä pelkästään lasten kulttuurin käyttöön soveltuvista tiloista. Isojen konserttisalien tarve on minimaalinen ja tarvittaessa tilaratkaisu voidaan hoitaa esim. Järvenpää-talossa tai Keravan Keudassa.
Kulttuurilautakunta katsoo, että tulevaisuuden kulttuuritilakysymykset voidaan edelleen pääosin ratkaista hyödyntämällä kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, jolloin toteutuu osista koostuva "Tuusula-talo" -idean selvitystyö. Rykmentinpuiston alueen suunnittelu tarjoaa Etelä-Tuusulan alueella mahdollisuudet kulttuuritilojen, mm. näyttelytilat ja lasten kulttuuritila, ratkaisuun. Alueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, jonka uusi käyttötarkoitus tulee miettiä tarkoin. Jokelassa on avoinna Jokelan tiilitehtaan tuleva käyttö, mistä on valmistunut esisuunnitelma ja Kellokoskella Juhlatalon kohtalo.
Päivitetty: 16.06.2010