Linja-autoliikenne Kerava-Hyrylä-Kehäradan asema

Aloite tehty:
14.10.2013
Aloitteen tekijä:
Salonen Jussi / Tuusulan puolesta valtuustoryhmä
Tyyppi:
Valtuustoaloite
Käsittelyvaihe:
Käsitelty

Kehäradan liikennöinti alkaa radan valmistuessa heinäkuussa 2015. Tuusulaa lähinnä olevan Kehäradan asema Ruskeasanta jää ensi vaiheessa rakentamatta eikä näin ollen tuo apua Tuusulan joukkoliikenteeseen. Arvio on, että asema rakennettaisiin toisessa vaiheessa noin vuonna 2020 ja arvioidut kustannukset ovat suuruusluokkaa 40 miljoonaa euroa. Kuntien osuudeksi jää tästä arviolta lähes 15 miljoonaa euroa.

Tuusulassa ei voida odottaa näin pitkään joukkoliikenteen eikä myöskään raideliikenteen käytön paranemista. Niinpä järkevää onkin toimia aloitteellisesti ja keinoin, joissa Tuusulan kunta voi pääosin omin toimin parantaa joukkoliikennettä odottamatta pahimmassa tapauksessa jopa kymmentä vuotta Ruskeasannan aseman valmistumista.

Tuusulan Puolesta ry:n valtuustoryhmä ehdottaa, että Tuusulan kunta alkaa tutkia ja valmistella ratkaisua, jossa linja-autoilla liikennöidään reittiä Kerava-Hyrylä-Lahela-Riihikallio-Leinelä tai Lentokenttä/Aviapolis, kenties kauppakeskus Jumboon asti.

Tämä ratkaisu olisi nopeasti ja kohtuukustannuksin toteutettavissa. Sillä saadaan aikaiseksi toimiva yhteys niin Keravalle pääradan varteen kuin uuden Kehäradan asemalle. Reitti olisi käytettävissä niin työmatkoilla kuin muussakin vapaa-ajan tai kaupan asioinnissa. Kun Kehäradalla alkaa liikennöinti heinäkuussa 2015, aikaa valmisteluun on riittävästi.

Käsittelyvaiheet

Valtuusto 14.10.2013 § 132: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 15.10.2013: Teknisen toimialan valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 13.1.2014 § 15: Palautus uudelleen valmisteltavaksi.
Kuntakehityslautakunta 12.2.2014 § 13: Ehdotus kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle
Kunnanhallitus 24.2.2014 § 92: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 31.3.2014 § 44: Aloite käsitelty

Vastaus

Tekninen lautakunta
Kehäradan liikenne käynnistyy tämän hetken tietojen mukaan kesällä 2015. Uusi ratayhteys on merkittävä lisäys pääkaupunkiseudun rataverkossa ja vaikuttaa mm. Vantaan sisäiseen linja-autoliikenteen linjastoon, jota HSL suunnittelee ja hoitaa.

Teknisessä toimessa on tehty alustavaa arviota ja laskelmaa mm. Kehäradan avaamisen jälkeisen Tuusulan kautta kulkevan tai Tuusulasta lähtevän, Kehäradalle suuntaavan linja-autoliikenteen laadusta ja kustannuksista. Suunnittelutyötä on tehty kevään ja kesän 2013 aikana. Työstä on koostettu raportti ”Tuusulan joukkoliikenteen kehittäminen”, jota on esitelty teknisessä lautakunnassa 2.10.2013. Em. raportissa esitettyjen arviolaskelmien perusteella liikenteen järjestämisen kustannukset ovat seuraavalla tasolla:

- Reitti: Kerava-Hyrylä-Lahela-Myllykylä-Aviapolis; liikennöintiaika: arkisin klo 6-24, lauantaisin klo 6-21, sunnuntaisin klo 6-18; vuoroväli: 30 min. Edellä kuvattu johtaa 4 linja-auton kalustotarpeeseen ja laskelmien mukaan noin 1,5 M€ liikenteen järjestämiskuluihin vuodessa ilman lipputuloja.

- Reitti: Kerava-Hyrylä-Lahela-Myllykylä-Aviapolis; liikennöintiaika: arkisin klo 6-24, lauantaisin klo 6-21, sunnuntaisin klo 6-18; vuoroväli: arkisin klo 6-18 30 min, arkisin klo 18-24 60 min, lauantaisin ja sunnuntaisin 60 min. Edellä kuvattu johtaa 2-4 linja-auton kalustotarpeeseen ja laskelmien mukaan noin 1,13 M€ liikenteen järjestämiskuluihin vuodessa ilman lipputuloja.

- Reitti: Kerava-Hyrylä-Tuusulanväylä-Aviapolis-Jumbo; liikennöintiaika: arkisin klo 6-24, lauantaisin klo 6-21, sunnuntaisin klo 6-18; vuoroväli: arkisin klo 6-18 30 min, arkisin klo 18-24 60 min, lauantaisin ja sunnuntaisin 60 min. Edellä kuvattu johtaa 2-4 linja-auton kalustotarpeeseen ja laskelmien mukaan noin 1,12 M€ liikenteen järjestämiskuluihin vuodessa ilman lipputuloja.

Tällä hetkellä teknisen toimella on käytössä avoimen joukkoliikenteen palveluhankintoihin noin 1,6 M€ vuodessa.

Tuusulan kautta kulkevassa Keravan ja Vantaan välisessä liikenteessä suunnitteluosapuolia ovat Uudenmaan ELY -keskus, HSL sekä Tuusulan kunta. Uudenmaan ELY -keskus on toimivaltainen viranomainen niiden Keski-Uudenmaan kuntien alueella, jotka eivät kuulu HSL:een. Vuoden 2015 alusta käynnistettävän liikenteen suunnittelu on parhaillaan käynnissä mm. Uudenmaan ELY -keskuksen ja Tuusulan kunnan kesken.

Liikenteen hankintaprosessi kestää tyypillisesti 6-9 kk sisältäen liikenteen suunnittelun ja kilpailuttamisen. Tämän jälkeen on hyvä vielä varata muutamia kuukausia valmistautumisaikaa liikennöitsijälle esimerkiksi linja-autokaluston hankintaan tai kaluston muuttamiseen tarpeen mukaiseksi.

Tekninen toimi esittää, että Tuusulan osallistuminen Kehäradan suunnan linja-autoliikenteen järjestämiseen käsitellään vuoden 2014 aikana vuoden 2015 budjetin valmistelun yhteydessä, johtuen reittien suurista kustannuksista verrattuna nykyisin käytettävissä oleviin budjettivaroihin.

Kuntakehityslautakunta
Joukkoliikenteen käytön lisääntyminen vähentää henkilöautoliikennettä, mikä helpottaa ruuhkia nykyisissä liikenteen ongelmakohdissa ja vähentää liikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen edellyttävät kuitenkin joukkoliikenteen palvelutason parantamista. Merkittävä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisääminen edellyttäisi vähintään keskeisiin työmatka-aikoihin tiheää ja nopeaa joukkoliikenneyhteyttä, jotta joukkoliikenne olisi kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Joukkoliikenteen kustannustehokas hoitaminen puolestaan edellyttää riittävän suurta asukastiheyttä joukkoliikennereitin varressa ja asukastiheyden tulee olla sitä suurempi, mitä tiheämpää joukkoliikennetarjonnasta halutaan.

Yleiskaavatyön yhteydessä on laadittu neljä erilaista rakennemallia tulevan asukas- ja työpaikkamäärän kasvun sijoittamisesta. Rakennemallivaihtoehtoja on arvioitu myös joukkoliikenteen näkökulmasta. Yleiskaavatyön lähtökohdaksi on valittu rakennemalli A2, joka painottaa kasvua nykyisiin taajamiin sekä Hyrylän tasolla Keravan suuntaan. Valitussa mallissa joukkoliikenne tukeutuu vahvasti pääradan joukkoliikenneyhteyksiin Keravan aseman kautta. Rakennemallien liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa on korostunut A2-mallin tuomat mahdollisuudet joukkoliikenteen kehittämisessä.

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Hyrylän taajaman yhteydessä sekä taajaman laajentaminen Keravan suuntaan luo edellytykset kustannustehokkaan ja hyvän palvelutason joukkoliikenteen kehittämiselle Hyrylän ja Keravan välillä. Keravalta on olemassa nopeat junayhteydet Helsingin suuntaan, minkä ansiosta Hyrylän yhteydet HSL-alueelle tulevat parantumaan tulevaisuudessa.

Rykmentinpuiston asemakaavoituksessa ja rakentamisessa on suunnittelun keskeisenä lähtökohtana joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen rakentamisen kaikissa vaiheissa. Alueen rakentamisessa huomioidaan, että joukkoliikennereitit Hyrylän ja Keravan välillä on mahdollista linjata Rykmentinpuiston tiiviiden asuinalueiden kautta koko alueen kehittämisen ajan. Asemakaavoitus etenee lähivuosina Rykmentinpuiston ohella myös Lahelanpellon alueella. Lahelanpelto sijoittuu Lahelantien olemassa olevan joukkoliikenne¬reitin varteen. Lisäasutuksen kaavoittaminen olevien reittien varrelle parantaa linjaston kustannustehokkuutta ja luo mahdollisuudet palvelutason parantamiselle. Lahelanpellon kaavoituksen myötä on mahdollista suunnitella joukkoliikennereittejä uudelleen ja perustaa hyvän palvelutason joukkoliikennereitti Lahela-Hyrylä-Kerava.

Joukkoliikenneyhteyksien järjestäminen myös Kehäradalle tarjoaisi nopeammat yhteydet lentoasemalle ja Aviapoliksen alueelle sekä laajemmin Länsi-Vantaan suuntaan. Joukkoliikenteen liityntäyhteyden muodostaminen Kehäradalle mahdollistaa myös joukkoliikenteen suunnittelun tukemaan FOCUS-yritysaluetta. Nykyinen ja suunniteltu maankäyttö Hyrylän eteläpuolella painottuu Tuusulanväylän käytävään, joka olisi näin luonteva suunta joukkoliikennereitin kannalta. Kehäradan osalta valittava liityntäasema ja linjaston tarkempi suunnittelu tullaan tekemään yhteistyössä kaavoituksen ja teknisen toimen kesken.

Päätös

Päivitetty: 04.04.2014

« Takaisin