Palvelualoitekokeilu Tuusulaan
Tuusulan kunnan talouden kohtalonkysymys on lopulta se, miten onnistumme järjestämään tulevaisuuden kuntapalvelut nykyistä fiksummin. Tällöin on pystyttävä uudistamaan paitsi palveluverkkoa myös tapaa, jolla kuntalaisten kannalta tärkeät palvelut järjestämme tai tuotamme.
Esitämme, että Tuusulassa ryhdytään rohkeasti etsimään parhaita käytäntöjä eri palveluiden toteuttamiseksi. Tämän työn tueksi Tuusulassa tulisi kokeilla palvelualoitejärjestelmää.
Palvelualoite on oman kunnan organisaation ulkopuolisen tahon tekemä aloite. Aloitteessa on yksilöity, miten julkinen palvelu voidaan tuottaa nykyisestä tuotantotavasta poikkeavasti, esimerkiksi laadukkaammin, edullisemmin, asiakasystävällisemmin, tehokkaammin tai saavutettavammin. Palvelualoitteen voi tehdä mistä tahansa palvelusta, jonka yksityinen palveluntuottaja voi hoitaa. Tämä rajaus sulkee palvelualoitteen ulkopuolelle viranomaistehtävät, jotka tulee hoitaa kunnan viranhaltijan tai toimielimen toimesta. Kunnalla olisi velvollisuus ottaa vastaan aloitteita. Aloitteet voisivat olla määrämuotoisia. Palvelualoitetta voitaisiin ensin kokeilla jollakin rajatulla toimialalla kokemusten keräämiseksi.
Kunnalla olisi haasteen saadessaan velvollisuus:
1. Ottaa palveluhaaste vastaan ja käsitellä se kohtuullisen ajan kuluessa
2. Arvioida oman palvelutuotannon laatu ja kustannukset
3. Vertailla omaa palvelutuotantoa ja ehdotettua palvelun tuottamista keskenään
4. Päättää niistä toimenpiteistä, joihin palveluhaaste ja tehty vertailu antavat aihetta
5. Antaa haasteeseen julkinen vastaus.
Palvelualoite lisäisi kunnan kustannustietoisuutta, tehostaisi palvelutuotantoa sekä loisi markkinoita palvelutuotantoon. Se myös parantaisi kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja lisäisi avoimuutta.
Palvelualoitteen käsittelyn tulisi aina johtaa perusteltuun päätökseen. Päätöksessä todettaisiin, johtaako aloite toimenpiteisiin vai ei. Palvelualoitteen hyväksyminen ei automaattisesti johda siihen, että aloitteen tekijä valittaisiin palveluntuottajaksi, vaan palvelualoitteen johdosta kunta voisi päättää esimerkiksi järjestää palvelukokonaisuudesta julkisten hankintojen tarjouskilpailun tai perustaa palvelusetelijärjestelmän. Aloitteeseen annettu vastaus ei olisi muutoksenhakukelpoinen.
Parasta palvelualoitekokeilussa olisi se, että kunnan pitäisi pysyä kartalla oman palvelunsa todellisista kustannuksista. Lisäksi palvelualoite lisäisi vuoropuhelua alueella toimivien yritysten, kolmannen sektorin toimijoiden ja kunnan kesken. Samalla palvelualoitekokeilu toisi esiin innovatiivisia tapoja tuottaa palveluita. Lisäksi kunnalle tulisi aivan uudenlainen intressi oman palvelunsa laadun valvomiseen.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 12.5.2014 § 71: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 13.5.2014: Hankinnoista vastaavan lakimiehen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 19.10.2015 § 444: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 9.11.2015 § 155: Aloite käsitelty
Vastaus
Palvelualoitteella tarkoitetaan yrityksille tai järjestöille annettua mahdollisuutta tehdä aloite siitä, miten jokin ulkopuolinen palveluntuottaja voi tuottaa kunnan palvelun laadullisesti paremmin ja edullisemmin kuin kunta. Palvelualoitteesta ei ole lainsäädäntöä, mutta palvelualoitteen lainsäädännöllisenä taustana on pidetty v. 1995 kuntalain 28 §:ssä säädettyä kuntalaisen aloiteoikeutta. Palvelualoitemenettelyn käyttöönotto on kunnissa vapaaehtoista. Uudessa kuntalaissakaan ei ole säännöstä palvelualoitteesta, joskin 1.6.2017 voimaan tulevan säännöksen (KuntaL 23 §) mukaan paitsi kunnan asukkaalla myös kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Lisäksi palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita ko. kunnan palvelua koskevassa asiassa.
Palvelualoitteen tarkoituksena on lisätä kunnan ja yrittäjien keskinäistä vuorovaikutusta sekä synnyttää uusia ideoita ja ehdotuksia kunnan tarjoamien palveluiden kehittämiseksi. Palvelualoite voi koskea mitä tahansa kunnan palvelutoimintoja, jotka eivät ole lakisääteisiä viranomaistehtäviä tai kunnan strategisia toimintoja. Kysymys on ainoastaan aloitteenteko-oikeudesta ja lopullinen päätösvalta jatkotoimista on kunnan luottamuselimillä. Luottamuselin voi hylätä tai hyväksyä esitetyn palvelualoitteen. Jos luottamuselin hyväksyy palvelualoitteen, tulee aloitteen kohteena oleva hankinta kilpailuttaa. Palvelualoitemenettely ei ole osa hankintaprosessia.
Palvelualoitteella pyritään kehittämään nimenomaan kunnan omaa palvelutuotantoa. Nykymuotoisessa hankintaprosessissa hyväksytty palvelualoite tulisi olemaan kilpailutuksessa vain yksi ehdotus tai idea muiden mahdollisten tarjoajien tekemien ehdotusten ja ideoiden joukossa. Tehty palvelualoite ei takaa sitä, että aloitteen tehnyt yritys saisi palvelun hoidettavakseen. Palvelualoite joutuu kilpailutuksen valmisteluvaiheessa kuulemisen myötä loppukäyttäjien ja muiden mahdollisten tarjoajien arvioitavaksi, jolloin saadaan saman alan yrittäjiltä kannanottoja tehtyyn palvelualoitteeseen. Jos palvelualoitteen tekijä osallistuu kilpailutukseen, tulee muut tarjoajat pyrkiä saattamaan palvelualoitteen tekijän kanssa samalle viivalle. Palvelualoitteen tekijällä voi olla hankinnan kohteesta sellaista tietoa, jota muilla tarjoajilla ei ole. Avoimesta menettelystä johtuen palvelualoitteen tekevän yrityksen tulee olla halukas esittelemään innovatiiviset ratkaisunsa kilpailutuksen pohjaksi.
Palvelualoitteen käyttöönottaminen jo kilpailutettujen sopimusten osalta onnistuu ainoastaan uuden kilpailutuksen valmisteluvaiheessa, sillä voimassa oleva hankintasopimus sitoo hankintayksikköä. Palvelualoitteella ei voida vaikuttaa solmitun sopimuksen sisältöön tai voimassaoloon kesken sopimuskauden. Palvelualoite siirrettäisiin odottamaan uuden kilpailutuksen valmistelun alkamista ja sitä käsiteltäisiin samalla tavalla kuin muidenkin mahdollisten tarjoajien kuulemisessa tekemiä ehdotuksia tai ideoita.
Palvelualoitteen ulottaminen pienhankintoihin ei ole tarkoituksenmukaista. Pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia ja pienhankinnat pyritään toteuttamaan ripeästi, joustavasti ja ilman suurempia prosessikustannuksia. Yleensä pienhankinnat ovat ns. kertahankintoja. Epätarkoituksenmukaisuus johtuu palvelualoitteen valmisteluun kuluvasta ajasta ja siitä aiheutuvista hallinnollisista kustannuksista.
Kunnat ovat pitäneet Valtiovarainministeriön kyselyssä palvelualoitteen hyötyinä pääasiassa kustannustietoisuuden lisääntymistä kunnassa, uusien palvelutuotantotapojen löytymistä sekä mallin positiivisia vaikutuksia yrityselämään. Palvelualoitteen suurimpana yksittäisenä haittana kunnat näkivät kustannusten nousun pitkällä aikavälillä mallin käyttöönoton jälkeen. Tämän jälkeen kunnat nostivat esiin haittana mallin käytön aiheuttaman hallinnollisen taakan sekä työntekijöihin liittyvät näkökohdat.
Suomessa useat kunnat ovat selvittäneet palvelualoitteen käyttöönottoa. Jyväskylä on päättänyt ottaa palvelualoitteen käyttöön kokeiluajaksi 1.4.2015-31.3.2016. Hämeenlinna ja Lappeenranta ovat päättäneet ratkaista palvelualoitteen käyttöönoton strategiatyön yhteydessä. Helsinki, Kouvola ja Loviisa ovat päättäneet, etteivät ne ota käyttöön palvelualoitetta. Porvoossa on päätetty seurata Jyväskylän kokeilua ja palata asian käsittelyyn tämän kokeilun tulosten ja valtakunnallisten uudistusten valmistelun linjausten selvittyä. Kuopion kaupunginvaltuusto käsittelee marraskuussa esitystä palvelualoitekokeilusta vuodeksi 2016.
Asikkala on tehnyt myönteisen päätöksen palvelualoitteen kokeilusta marraskuussa 2013, joskin asiaa koskevat ohjeet on hyväksytty vasta helmikuussa 2015. Kuntaan on tehty vuosina 2014-2015 neljä palvelualoitteen nimellä tehtyä tarjousta, joista kolme on tehnyt sama yritys. Aloitteista yksi on johtanut hankintaprosessiin.
Palvelualoitekäytännön kärki on vuoropuhelussa yritysten, järjestöjen ja kansalaisten kanssa, ei kilpailuttamisessa. Nykyäänkin yrityksillä on laajat mahdollisuudet osallistua kunnan palvelutuotantoon ja sen kehittämiseen. Kunta ostaa yksityisiä palveluja kilpailutus- ja hankintamenettelyillä. Kilpailutus voitaisiin järjestää myös ns. käännettynä kilpailutuksena, jossa hinta olisi ennalta määrätty ja tarjoajat tarjoaisivat oman ratkaisunsa annetun hinnan puitteissa. Tämä laskisi todennäköisesti kustannuksia ja toisi uusia työprosesseja ja innovaatioita käyttöön.
Mikäli palvelualoite päätettäisiin ottaa käyttöön, olisi asiasta ennen käytännön aloittamista laadittava kunnan oma prosessimalli ja pelisäännöt. Olisi mm. selvitettävä, mihin palvelukokonaisuuksiin palvelualoite sopisi, mitä aloitteen tulisi sisältää ja miten aloitteita käsitellään kunnan organisaatiossa. Lisäksi olisi selvitettävä, miten vertailut tehdään laadullisesti ja taloudellisesti kunnan omaan palvelutuotantoon ja millä kriteereillä palvelualoite johtaa mahdolliseen hankintamenettelyyn.
Kuntalain 28 §:n nojalla tehdyt aloitteet (myös ns. palvelualoitteet) kuten myös uuden kuntalain 23 §:n nojalla tehdyt aloitteet käsitellään em. säännösten edellyttämällä tavalla eli aloitteisiin vastataan ja niiden perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Kunnalla ei kuitenkaan em. toimenpiteiden lisäksi ole tällä hetkellä resursseja sitoutua käsittelyltään määrämuotoiseen palvelualoitekäytäntöön.
Päivitetty: 12.11.2015