Joukkoliikenteen kehittämistavoitteet
Tuusulan joukkoliikenneyhteydet ovat heikot ja edelleen huonontumassa. Mitä me haluamme Tuusulan joukkoliikenteeltä, on ydinkysymys. Voivottelu ja pullonkaulojen paikkailu ei yksinkertaisesti riitä. Kaikki tämä on yleisesti tiedossa.
Paine joukkoliikenteen kehittämiseen tulee jo lähitulevaisuudessa kasvamaan ja se on ratkaisevaa myös Tuusulan vetovoiman ja kestävän kehityksen kannalta. Tiivistyvä yhdyskuntarakenne, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, öljyn globaalin saatavuuden heikkeneminen, ilmastonmuutos ja ihmisten arvomaailman muutokset vaativat käyttökelpoista ja laadukasta joukkoliikennettä.
Helsinki, Vantaa, Kerava ja Järvenpää ovat kehittämässä joukkoliikenteeseen yhä enemmän perustuvaa maankäyttöä. Esimerkiksi Helsingin yleiskaavassa esitetään Tuusulan väylän muuttamista kaduksi Kehä I:lle asti. Kunta voi löytää yhteistyötahoja myös yritysmaailman puolelta, erityisesti sieltä mihin kasvavat matkustajamäärät keskittyvät.
Tuusulan kunnan on tehtävä yhteistyötä Helsingin, Vantaan (esim. kysymys Ruskeasannan aseman avaamisesta), Keravan (liityntäpysäköinti) ja Järvenpään (Kellokosken tarpeet) kanssa, edistettävä lentoradan toteuttamista jne. On tutkittava runkoliikenteen kehittämistä Tuusulan väylällä Helsingin ja Hyrylän välillä unohtamatta Kellokosken ja Jokelan asukkaiden tarpeita ja liityntäliikenteen monipuolisia vaihtoehtoja kehittyvän älyliikenteen myötä. On innovatiivisesti tutkittava ja parannettava liityntäliikenteen solmukohtien pysäköinti- ja pyöräparkkien riittävyyttä ja tasoa.
Esitämme, että valmistuvassa olevan joukkoliikennestrategian jälkeen välittömästi käynnistetään kattava joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden määrittely.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 26.1.2015 § 22: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 27.1.2015: Tekniseen toimeen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 26.10.2015 § 462: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 9.11.2015 § 160: Aloite käsitelty
Vastaus
Tuusulan aluetta koskevassa linja-autoliikenteessä tapahtui merkittäviä sopimusmuutoksia vuoden 2014 loppuessa. Seutuliikenteessä useita toimivaltaisen viranomaisen ja liikennöitsijöiden välisillä siirtymäajan sopimuksilla ajettuja linja-autoliikenteen vuoroja loppui sopimusten päättyessä.
Liikenteen järjestäminen muutoshetkessä on toimivaltaisen viranomaisena toimivan Uudenmaan ELY -keskuksen tehtävä. Vuoden 2014 lopulla Uudenmaan ELY -keskuksella ei kuitenkaan ollut tiedossa riittävää omaa rahoitusta liikenteen hankkimiseen siten, että tilanne olisi Tuusulassa pysynyt vuoden 2015 alussa vastaavana kuin se vuoden 2014 lopussa oli. ELY:n rahoitustilanne oli myös kunnan teknisen toimen tiedossa pääpiirteittäin. Talousarvion 2015 käsittelyn yhteydessä ei kuitenkaan syntynyt päätöstä, jolla teknisen lautakunnan elokuussa 2014 esittämä lisämääräraha joukkoliikenteeseen olisi sisällytetty vuoden 2015 budjettiin.
Tässä tilanteessa Tuusulan kunnasta ei vuoden 2014 lopulla pystytty osoittamaan Uudenmaan ELY -keskukselle, että kunnalla olisi mahdollisuus osallistua riittävästi liikenteen hankinnan rahoitukseen. Lopputuloksena oli liikenteen karsinta, joka vaikutti Tuusulassa huomattavasti erityisesti vuoden 2015 tammi-helmikuussa. Tämän jälkeen korvaavia vuoroja saatiin järjestettyä osin tilapäisjärjestelyin kesään 2015 asti. Teknisen toimen joukkoliikenteen lisämäärä vuodelle 2015 käsiteltiin kunnanvaltuustossa 16.3.2015. Syyskauden 2015 liikenteen hankinnat ja rahoituksesta sopiminen Uudenmaan ELY -keskuksen kanssa pystyttiinkin tekemään jo kohtuullisen hallitusti.
Vastaavaa siirtymäajan sopimuksiin liittyvää muutosta on tiedossa vielä muutamien seuraavienkin vuosien aikana. Osa sopimuksilla ajettavasta liikenteestä jatkuu sopimusten päättymiseen asti ja muutoshetki on siten ennakoitavissa. Osa liikenteestä on puolestaan sellaista, jossa liikenne halutaan liikennöitsijän toimesta lopettaa ennenaikaisesti. Tällaisten tilanteiden ennakointi tulee olemaan vaikeaa muutamien seuraavienkin vuosien aikana.
Tuusulan kunnan joukkoliikennestrategia käsiteltiin valtuustossa 16.3.2015. Tämän jälkeen teknisen toimen joukkoliikenneyksikkö on osallistunut Uudenmaan ELY -keskuksen kevään 2015 liikenteen hankintakierrosten valmisteluun sekä kaudelle 7-8/2015-6/2016 hankitun liikenteen käynnistämistoimenpiteisiin Tuusulan kuntaa koskevan liikenteen osalta, tukenut ja seurannut HSL:n teettämän kehyskuntien HSL:ään liittymisselvityksen laadintaa sekä tehnyt normaalin kunnan hankkiman joukkoliikenteen seurannan lisäksi niitä ELY-kunta -yhteishankitun liikenteen toteuttamiseen liittyviä seurantatehtäviä, jotka ovat kunnan kannalta tarpeen.
Ruskeasannan aseman toteuttaminen on mittakaavaltaan hanke, jonka toteuttaminen edellyttää panostamista myös asemaa ympäröivän maankäytön kehittymiseen. Joukkoliikenneyksikön tietojen perusteella Ruskeasannan aseman alue ei ole tällä hetkellä selkeä Vantaan kaupungin maankäytön kehittämiskohteena.
Tuusulan kunnan tekninen toimi sekä kuntakehitys seuraavat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän projektia Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuujaon pilotointi Pasila-Riihimäki -ratakäytävässä. Kustannus- ja vastuunjaon määrittelytarve on todettu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2015. Pilotti on käynnistynyt elokuussa 2015. Työn tavoitteena on mm. laatia kustannusjakomalli, jonka avulla seudullisesti keskeisten liityntäpysäköintialueiden toteuttamisen kustannukset jaetaan pysäköintialueen sijaintikunnan, matkan kohdekunnan, matkan tekijän kotikunnan sekä valtion kesken. Kustannusjakomalli tulee koskemaan henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköintialueiden toteuttamista. Malli vaikuttaa jatkossa mm. Järvenpään ja Keravan kaltaisten asemakaupunkien keskeisten liityntäpysäköintialueiden toteuttamisen kustannusjakoon kuten myöhemmin myös Ruskeasannan aseman liityntäpysäköinnin kustannusjakoon.
Lentoradan suunnittelun osalta on syytä todeta, että rataverkon kehittäminen Etelä-Suomessa on prosessi, joka koostuu useasta eri hankkeesta. Tällä hetkellä rataverkon välityskykyä mitoittaa pitkälti Helsingin ratapihan ahtaus, Helsinki-Pasila-Kerava-osuuden rajallinen välityskyky kaukoliikenneraiteiden osalta ja Keravan pohjoispuolella ohitusmahdollisuuden puute.
Liikenneviraston toimesta on esitetty, että Helsinki-Riihimäki-rataosuuden välityskyvyn noston jälkeen laajamittainen tarjonnan kehittäminen edellyttää Helsingin ratapihan ja Helsinki-Pasila-osuuden välityskyvyllisen pullonkaulan poistoa. Tilanteeseen vaikuttavana ratkaisuna on esitetty Pisara -rataa, joka ohjaa kaupunkirataliikenteen Helsingin ratapihalta omalle silmukkaradalleen Helsingin kantakaupungin alle. Pisara -radan myötä Helsingin ratapihan kuormitus kevenisi ja Helsingin ratapihalta vapautuva kapasiteetti mahdollistaisi uusien ratahankkeiden mukanaan tuoman uuden tarjonnan ohjaamisen ratapihalle.
Tuusulan kunta on yhteistyössä KUUMA -kuntien kanssa osallistunut Lentoradan kaukojunaratalinjaukselle vaihtoehtoista ratalinjausta sekä uusia asemapaikkoja tarkastelleeseen selvitykseen (Lentoradan lisätarkastelut KUUMA -kuntien alueella, 13.1.2010).
Teknisen toimen joukkoliikenneyksikkö tekee käytännön yhteistyötä Järvenpään kaupungin sekä joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena toimivan Uudenmaan ELY -keskuksen kanssa Kellokosken ja Järvenpään välisen joukkoliikennetarjonnan sekä Tuusulanväylää kulkevan joukkoliikennetarjonnan osalta. Rahoitukseen liittyvä epävarmuus koskien liikenteen useamman vuoden sopimusjaksoja ohjaa tällä hetkellä tarkastelemaan liikenteen kehittämismahdollisuuksia lyhyiden hankintakausien puitteissa.
Seuraava laajempi selvitys, johon teknisen toimen joukkoliikenneyksikkö osallistuu, tulee olemaan Uudenmaan ELY -keskuksen Keski-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutason määrittelytyön päivitys, joka on tämän hetken tiedon perusteella alkamassa vuoden 2015 lopussa ja jatkuu ainakin vuoden 2016 kevätkauden. Edellinen palvelutason määrittelytyö on tehty vuonna 2011 ja sen perusteella toimivaltainen viranomainen on tehnyt palvelutasopäätöksen vuosiksi 2012--2016. Kun tulevan palvelutasomäärittelytyön tarkempi sisältö määrittyy, teknisessä toimessa tarkastellaan edellyttääkö Tuusulan kunnan kannalta hyvä lopputulos kunnan omaa rinnakkaista kunnan joukkoliikennestrategiaan tukeutuvaa kunnan tavoitemäärittelyvaihetta vuoden 2016 alussa. Käytössä olevan resurssin rajallisuuden vuoksi joukkoliikennestrategian jalostamista kehittämistavoitelistaksi ei muutoin omana erillisenä työnään tulla tekemään päällekkäin palvelutason määrittelytyön kanssa. Joukkoliikenneyksikön näkemys on, että joukkoliikennestrategian jatkotyö kattavana kunnan alueen joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden määrittelytyönä on mahdollista aloittaa palvelutasomäärittelytyön jälkeen vuoden 2016 syyskaudella.
Päivitetty: 12.11.2015