Avoimen varhaiskasvatuksenja perhekeskustoiminnan tulevaisuus Tuusulan kunnassa

Aloite tehty:
11.05.2015
Aloitteen tekijä:
Lapsi- ja perheasiainneuvosto / Lindberg Arto
Tyyppi:
Valtuustoaloite
Käsittelyvaihe:
Käsitelty

Perhekeskukset perustettiin Tuusulaan TUULAS-hankkeella. Hankkeen perhekeskusten tavoitteena oli luoda lapsiperheille kohtaamispaikka ja tukea vanhemmuutta. Tuulas-hanke määritteli työn tavoitteiksi verkostoitumisen, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden, sekä ennakoinnin ja moniammatillisen yhteistyön.

Perhekeskukset toimivat avoimen varhaiskasvatuksen palveluna. Avoin toiminta perustuu parhaimmillaan laajaan, paikallisen yhteisön eri toimijoiden yhteistyöhön. Perhekeskustoiminnan perhekerhot ovat avoimia kaikille alle kouluikäisten lasten perheille, joiden lapset eivät ole päivähoidon asiakkaina. Perhekerhoissa vanhemmat voivat tavata samassa elämäntilanteessa olevia perheitä ja näin saada vertaistukea toisistaan. Kotona hoidettaville lapsille on perhekerhoissa ohjattua yhteistä toimintaa. Ohjaajat ovat perhekerhoissa vanhempien tukena kaikissa lapsiperheiden ongelmissa ja asiakkailla on tuttuihin ohjaajiin avoimet ja luottamukselliset välit, jotka mahdollistavat vaikeidenkin ongelmien ohessa asiakkaan rinnalla kulkemisen sekä itseapuun auttamisen. Vauvalatoiminta on tarkoitettu perheiden ensimmäisen alle vuoden ikäisten vauvojen vanhemmille. Ryhmän vertaistuki vanhemmuuteen on monille asiakasperheille todella arvokasta. Perhekeskuksissa toimivat myös lastenkerhot 2-5 -vuotiaille kotona hoidettaville lapsille. Lastenkerhot ovat perheille perhekerhojen lisäksi hyvä vaihtoehto päivähoidon virikepaikalle.

Tuusulan kunnan taloudellinen tilanne on pikkuhiljaa supistanut perhekeskusten avointa toimintaa vain kerran viikossa kokoontuviin perhekerhoihin ja vauvalaryhmiin. Aiemmin perhekeskuksissa pystyttiin paremmin vastaamaan asiakkaista lähteviin tarpeisiin ryhmiä ja tukea suunniteltaessa. Taloudellinen tilanne on supistanut todella paljon resursseja vastata kasvavaan kysyntään. Yhden kunnan työntekijän resurssilla ei perhekeskustoiminta ole riittävän ennaltaehkäisevää ja laadukasta avointa varhaiskasvatustoimintaa.

Osana yhteisöllisyyttä, vanhemmuuden tukemista ja ennaltaehkäisevää työtä on ammatillisesti pätevä ja läsnä oleva työntekijä. Vuoden 2014 asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella perhekeskusten asiakkaat olivat erittäin huolissaan toiminnan supistamisesta ja sanoittivat vastauksissaan toiminnan tarpeellisuuden lasten kanssa kotona jaksamisen tukena erittäin tärkeäksi.

Tuusulan kunnan taloudellinen tilanne horjuttaa myös hyvin toimivaa lastenkerho-toimintaa, niiden laatua ja etenkin lasten turvallisuutta kerhoissa. Pikkuhiljaa lasten ryhmäkokoa on nostettu 14 lapsesta 18 lapseen / 2 aikuista. Syksyn suunnitelmissa on pyörittää kerhoja yhdellä aikuisella eli 13 kpl. 2-5 -vuotiasta lasta / 1aikuinen. Varhaiskasvatuksessa alle 3v. lapsia saa olla 4 yhdellä henkilöllä, yli 3 v. 7. Lastenkerhoissa tulee ottaa huomioon sama laskentakaava suunniteltaessa toimintaa.

Tuusulalaisella lapsella ja lapsiperheellä on tasa-arvoinen oikeus aikuisen syliin, turvaan ja laadukkaaseen palveluun, oli hän sitten päiväkodin, lastenkerhon, perhekerhon tai muun varhaiskasvatuksen asiakas. Se on meidän lapsiperheiden etuja ajavien päättäjien varmistettava!

Lapsi- ja perheasiainneuvosto haluaa kunnan varhaiskasvatuspalveluilta vastauksen aloitteessaan nostamiinsa kohtiin toukokuun 2015 loppuun mennessä.

- Miten TUULAS-hankkeen tavoitteet toteutuvat vähenevillä työntekijäresursseilla? Ovatko hankkeen hyvät tavoitteet täysin unohdettuja asioita?

- Miten perhekeskustoiminnan monipuolisuus, ja asiakkaiden tarpeet voidaan huomioida tulevaisuudessa?

- Miten lastenkerhoissa taataan turvallisuus, ja laadukas avoin varhaiskasvatuspalvelu?

- Miten taataan työntekijöiden jaksaminen?

Käsittelyvaiheet

Valtuusto 11.5.2015 § 73: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 12.5.2015: Kasvatus- ja sivistystoimeen valmisteltavaksi
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 9.6.2015 § 47: Ehdotus hallitukselle
Kunnanhallitus 15.6.2015 § 304: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 31.8.2015 § 110: Aloite käsitelty

Vastaus

Varhaiskasvatuspäällikkö Eila Rapala on valmistellut vastauksen molempiin avointa varhaiskasvatusta koskeviin aloitteisiin.

Aloitteissa pyydettiin vastauksia kysymyksiin

Miten kerhoissa turvataan lapsille turvallinen olo ja kahden aikuisen läsnäolo / Miten lasten kerhoissa taataa turvallisuus ja laadukas avoin varhaiskasvatuspalvelu?Kuinka paljon Tuusulan päiväkodeissa on hoidossa lapsia, joilla on toinen vanhemmista kotona ja millaisia suunnitelmia on näiden perheidenohjaamisessa enemmän avoimen kehojen piiriinMiten perhekeskustatoiminnan monipuolisuus ja asiakkaiden tarpeet voidaan huomioida tulevaisuudessa?Miten Tuusulassa näkyy yhteistyö avoimen varhaiskasvatuksen, perhetyön, lastensuojelun ja neuvolatoiminnan keskenMiten Tuulas-hankkeen tavoitteet toteutuvat vähenevillä työntekijäresursseilla? Ovatko hankkeen hyvät tavoitteet täysin unohdettuja asioita?Miten taataan työntekijöiden jaksaminen?

Miten Tuulas-hankkeen tavoitteet toteutuvat vähenevillä työntekijäresursseilla? Ovatko hankkeen hyvät tavoitteet täysin unohdettuja asioita?

Tuusulassa on neljä perhekeskusta; Jokelassa, Kellokoskella, Hyrylässä ja Riihikalliossa. Kaikissa näissä perhekeskuksissa on järjestetty toimintaa tuusulalaisille lapsiperheille jo useamman vuoden ajan; mm. avointa perhekerhotoimintaa, lasten kerhotoimintaa ja erilaisia ryhmiä. Myös järjestöt ja muut toimijat ovat voineet kokoontua ko. tiloissa. Tilat ovat olleet vuokrattavissa myös perheiden käyttöön erilaisiin tilaisuuksiin. MLL on pitänyt perhekeskuksissa perhekahvilaa ym. toimintaa. Alueellisesti myös Tuusulan seurakunta on järjestänyt toimintaa lapsiperheille perhekeskuksessa.

Perhekeskus on avoin kohtaamispaikka, joka toimii huoltajien ja lasten yhteisenä olohuoneena. Perhekeskuksessa voi tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin ja saada vertaistukea. Perhekeskuksen matala kynnys tarjoaa mahdollisuuden ennaltaehkäisevään tukeen. Tarvittaessa perheiden on mahdollista saada ohjausta ja apua myös muilta kasvatus- ja hoitotyön ammattilaisilta. Perhekeskuksessa saat tietoa myös kunnan eri palveluista, mm. varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista. Perhekeskuksissa pyritään yhteisvastuun rakentamiseen; vanhemmat ottavat vastuuta myös muiden lapsista ja perhekerhon tilasta sekä välineistä.

Perhekeskuksen toimintasuunnitelma 2014 - 2015

Perhekeskuksissa avoimen perhekerhotoiminnan keskeisenä painopisteenä on asiakkaiden vanhemmuuden tukeminen ja jakaminen - perhekeskustoiminnalla vahvistetaan vanhemmuutta. Toisena painopisteenä on (uusien) asiakkaiden ryhmäytyminen ja omien verkostojen muodostaminen. Perhekerhossa järjestettävän toiminnan lähtökohtana on lasten ja vanhempien vuorovaikutuksen tukeminen. Vauvalassa painopisteenä on vertaistuen mahdollistaminen ja vauvaperheen arjen asioiden jakaminen muiden samassa elämäntilanteessa olevien perheiden kanssa.

Kaikissa perhekeskuksissa järjestetään avointa perhekerhotoimintaa. Toimintaa toteutetaan kuukausiohjelman mukaisesti. Avointa toimintaa järjestetään seuraavasti elokuusta 2015:

- Jokelassa (Notkopuiston perhekeskuksessa) maanantaisin (MLL), keskiviikkoisin ja perjantaisin (kunta)

- Kellokoskella (Ikiomassa) maanantaisin (kunta) ja perjantaisin (MLL),

- Hyrylässä (Myötätuulessa) maanantaisin (kunta) ja perjantaisin (MLL)

- Riihikalliossa (Pikku Pellavassa) perjantaisin (kunta)

Kerhotoimintaa ei ole supistettu viime vuodesta. Yksi uusi 2 -vuotiaiden kerho on lisätty ja avointa toimintaa on vähintään kerran viikossa kussakin perhekeskuksessa, joissakin useamminkin. Iltatoimintaa ei ole pystytty järjestämään 2014-2015 toimintakaudella, mutta syksyllä 2015 tavoitteena on aloittaa iltaperhekerho.

Perhekerhotoimintaan osallistujien määrä vaihtelee alueittain. Eniten kävijöitä on Jokelassa ja Hyrylässä. Alla olevassa taulukossa (taulukko 1) ovat kaikkien neljän perhekeskuksen käynti (=nuppiluku) /perhekerho, joka sisältää sekä avoimen perhekerhotoiminnan että vauvaperheiden foorumin. Vauvalassa osallistujia on kaikista vähiten.

Perhekerhossa järjestettävän toiminnan lähtökohtana on lasten ja huoltajien vuorovaikutuksen tukeminen. Huoltajien vertaistuen tarve huomioidaan antamalla aikaa ja tilaa vanhempien yhteiselle keskustelulle. Ajoittain perhekeskuksissa vierailee myös asiantuntijoita alustamassa vanhemmuuteen ja lapsiin liittyvää keskustelua. Perhekeskusten perhelähtöiset työkäytännöt ovat ongelmia ennaltaehkäiseviä. Perhekeskuksissa toteutetaan edelleen myös erilaisia ryhmiä mm. Vanhemman neuvo ja Monikko- ryhmä sekä Ihmeelliset vuodet. Ihmeelliset vuodet -ryhmän toiminnan tavoitteena on antaa vanhemmille mm. apua ja tukea käsittelemään ja parantamaan käytöshäiriöisten lasten vuorovaikutusta. Perhekeskuksen palveluohjaus varmistaa mahdollisen erityispalveluihin ohjauksen. Esim. neuvolan perhetyöntekijälle, mielenterveydenhoitajalle.

Tuulas-hankkeen aikana varhaiskasvatuspalvelut olivat sosiaalitoimen alaisuudessa ja yhteistyö sosiaalityön kanssa oli tiivistä. Organisaatiomuutoksessa perhekeskustoiminta siirrettiin kasvatus- ja sivistystoimen alaisuuteen. Tuulas-hankkeen tavoitteet ovat kuitenkin edelleen tätä päivää. Toki toiminta voidaan organisoida kunnissa eritavalla. Tulevaisuudessa tultaneen Tuusulassa käymään johtamisen kehittämiseen ja organisoitumiseen liittyviä keskusteluja entistä enemmän.

Aloitteessa kysytään, että miten perhekeskustatoiminnan monipuolisuus ja asiakkaiden tarpeet voidaan huomioida tulevaisuudessa

Kysymykset ovat erittäin ajankohtaisia ja tärkeitä, koska kuntatalouden haasteet vaativat uudenlaista ajattelua ja toiminnan / palvelujen arviointia sekä kustannustehokkuutta. Ilman rakenteellisia uudistuksia ja palveluverkon karsintaa, joudutaan säästöjä hakemaan tulevaisuudessa yhä enemmän palveluiden määrästä ja laadusta.

Myös varhaiskasvatuspalveluissa on jouduttu arvioimaan ja kehittämään palvelukokonaisuuksia. Palvelurakenteen ja -sisältöjen muutokset sekä uudelleen organisointitoimenpiteet, joita on tehty viime vuosina, ovat tuottaneet kustannussäästöjä, mutta tulevaisuus tuo lisää haasteita, joihin on vastattava. Varhaiskasvatuspalvelujen tulosyksikössä on tehty pitkäjänteistä johtamisenkehittämistä ja pyrkinyt vastaamaan kustannusten kasvun haasteeseen palvelurakennetta ja - sisältöjä muuttamalla. Kustannussäästöjen syntymistä auttoi myös se, että varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä pieneni viime vuonna. Kaikista näistä toimenpiteistä huolimatta koko varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö lomautetaan vuonna 2015.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmän kehittämisen myötä palveluohjaukseen keskitetään kahden päiväkodinjohtajan työresurssia. Palveluohjauksesta vastaa 1.8.2015 alkaen kaksi päiväkodinjohtajaa oman työnsä ohella. Tavoitteena on, että palveluohjauksen avulla lapset ohjautuvat paremmin niiden palveluiden piiriin, jotka palvelevat perheiden tarvetta. Keskittämisellä pystytään myös joustavammin kehittämään alueellisia uusia kokeiluja keveämmistä varhaiskasvatuspalveluista. Kunta-alueilla on aloitettu uutena kerhomuotona mm. alle 3 -vuotiaiden lasten kerhot. Kerhopaikkoja on pystytty vuoden sisällä hiukan lisäämään. Huhtikuussa 2014 kerholapsia oli 88, 2015 huhtikuussa heitä oli 99.

Perhekeskustoiminta nähdään palveluverkostona ja toimintamallina, jossa vanhemmuuden tukeminen, vertaistuki ja monialainen yhteistyö toimivat ennaltaehkäisevinä elementteinä. Yhteistyö verkostojen rakentamisen ja ylläpitämisen tavoitteena on saada lisäarvoa asiakkaille toimintaa kehittämällä sekä mahdollistaa työntekijöiden vertaistuki.

Perhekeskustoiminnan jatkaminen ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan edelleen kehittäminen ovat yksi varhaiskasvatuksen haasteista ja mahdollisuuksista. Strategian mukaisesti jatkamme varhaiskasvatuspalveluiden tulosyksikön kehittämistä niillä resursseilla, jotka meillä ovat käytössä.

Miten taataan työntekijöiden jaksaminen

Perhekeskustoiminnan henkilöstön työnkuva on muuttumassa kunta-aluekohtaiseen työskentelyyn. Elokuusta alkaen työntekijät eivät pääsääntöisesti siirry kunta-alueiden välillä, vaan työntekijälle pyritään muodostamaan kokopäivätyö omassa perhekeskuksessa. Kellokoskella ja Jokelassa työntekijät vielä siirtyvät yksiköstä toiseen työviikon aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Ikioman työntekijä Kellokoskella saa kerran viikossa avoimeen perhekerhoon työparin Jokelan perhekeskuksesta. Toisaalta tämä tukee myös työssä jaksamista. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa henkilöstön ei tarvitsisi vaihtaa yksikköä työviikon aikana. Tämä mahdollistaa järkevän ja hallittavan työkokonaisuuden ja yhden työyhteisön, johon henkilö kuuluu.

Työhyvinvointitoiminnan avulla tuetaan työtekijän osaamista ja jaksamista (mm. työpaikkakokoukset, työnohjaus, työterveys, hyvä johtaminen, tasa-arvoinen kohtelu, osallisuus, työntekijän kuulemien, kehityskeskustelut, koulutukset, osaamisenkehittäminen jne). Työyhteisön tuki ja tiimityö mahdollistetaan kerhoryhmäsuunnittelun avulla.

Työssä, työympäristössä, johtamisessa tehtävät muutokset herättävät usein kysymyksiä, vastusta ja pelkojakin. Päivähoidon esimiehet ja varhaiskasvatuspäällikkö ovat jokaisen työntekijän käytettävissä muutostilanteissa. Varhaiskasvatuspäällikkönä olen myös lupautunut mukaan kaikkien niiden työyhteisöjen tapaamisiin, joissa on tapahtunut tai tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Työnantaja kartoittaa henkilöstön työhyvinvointia vuosittain erilaisilla menetelmillä. Hutikuussa Tuusulassa toteutettiin koko kunnan henkilöstön työhyvinvointikysely. Kyselyn tulokset ovat käytettävissämme toukokuun lopussa. Työvuosi on ollut kaiken kaikkiaan haasteellinen, joten todennäköisesti se näkyy myös jokaisen työntekijän vastauksissa. Tärkeää on, että työntekijä on myös itse aktiivinen työhyvinvoinnin toteuttaja ja tarvittaessa on yhteydessä esimieheensä, jos kokee ongelmia jaksamisessa. Aina voimme tehdä yhdessä jotakin työhyvinvoinnin (jaksamisen) edistämiseksi.

Miten kerhoissa turvataan lapsille turvallinen olo ja kahden aikuisen läsnäolo

Aloitteen tekijät ilmaisivat huolensa perhekeskuksen toiminnan turvallisuudesta. Perhekeskuksissa työskentelee yksi perhekeskusohjaaja tai perhekerho-ohjaaja / perhekeskus. Ryhmäkokoa ja henkilöstöä säädellään päivähoitolailla ja asetuksella. Päivähoitolaki on vuodelta 1973. Tämä laki ei varsinaisesti tunne perhekeskus-/ kerhotoimintaa, siksi kunnat ovat noudattaneet kerhotoimintaan samoja suhdelukuja kuin osapäivähoitoryhmälle eli 13 lasta/ aikuinen. (Asetus lasten päivähoidosta 6§ (21.8.1992/806). Suhdeluku huomioi lapsen iän ja erityistarpeet, jotka pienentävät ryhmän kokoa. Ryhmää muodostettaessa käytetään aina tarveharkintaa. Uusi varhaiskasvatuslaki astuu voimaan 1.8.2015, ja sen jälkeen kunnat noudattavat ko. laissa määriteltyjä suhdelukuja. Uusi laki ei muuta tässä vaiheessa em. suhdelukuja.

Pääsääntöisesti kerhot muodostetaan niin, että kussakin kerhossa on kaksi työntekijää. Jos kerhoon ilmoittautuu vähintään 14 lasta, silloin siinä työskentelee aina kaksi työntekijää. Ryhmien muodostamisessa käytetään myös aina tarveharkintaa ja arkijärkeä. Käytännössä tämä tarkoitta sitä, että lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen yksilölliset tarpeet huomioidaan ryhmän koossa ja resursoinnissa. Jos kerhoryhmään ei ilmoittaudu 14 lasta, tarvittaessa kerhotoimintaa avustaa toinen työntekijä. Kerhon työaika mahdollistaa myös osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden sijoittumisen kerhotehtäviin. Toimintakauden aikana ryhmän resursointia arvioidaan ja tarvittaessa siihen tehdään muutoksia.

Kaikissa perhekeskuksen ryhmissä on koulutettu ja erittäin ammattitaitoinen henkilökunta. Tämä varmistaa myös sen, että nyt kun perhekeskustoiminta siirtyy 1.8 alkaen osaksi päiväkotien arkea (päiväkodinjohtajan alaisuuteen) myös yhteistyö päiväkodinhenkilöstön kanssa on luontevaa ja joustavaa. Tarvittaessa myös päiväkodin varahenkilö on kaikkien päiväkotiryhmien (siis myös kerhoryhmien) käytettävissä. Roinilanpellon päiväkodin valmistuttua myös Ikioma sijoittuu päiväkotiin, joten myös ko. ryhmä saa tarvitsemansa tuen päiväkodista.

Varhaiskasvatuksen asiakaskysely toteutettiin maaliskuussa 2015 ja tuloksista tiedotetaan Kasvatus- ja koulutuslautakuntaa toukokuun kokouksessa. Kysely lähetettiin varhaiskasvatuksen 1661 asiakkaalle, mutta vastauksia saatiin vain 334. Vastausprosentti jäi edellisvuotta alhaisemmaksi (20 %). Yleisarvosanaksi asteikolla 4-10 tuli 8,73 (vuonna 2014 tulos oli 8,7), joten vastaajien voidaan kokonaisuudessaan todeta olevan erittäin tyytyväisiä varhaiskasvatuspalveluihin.

Kyselyssä huoltajat antoivat lasten kerhotoiminnasta erittäin hyvää palautetta. Alla on lyhyesti yhteenvetoa kerhotoiminnan palautteesta.

Yhteenveto kerhotoiminnasta (arviointi asteikolla 1-4):

Kerhopaikkaan olivat tyytyväisiä ka. 3,91 (2014 ka. 3,94)

Perhe tuntee olevansa tervetullut kerhopaikkaan ka. 3,86 (2014ka 3,89)

Henkilöstö on asiantuntevaa ja pätevää ka. 3,82 (2014 ka. 3,74)

Lapsemme viihtyy kerhopaikassa ka. 3,82 (2014 ka. 3,89)

Ilmapiiri kerhopaikassa on hyväksyvä, luottamuksellinen ja vanhempien

näkemyksiä kunnioittava ka. 3,82 (2014 ka. 3,65)

Tyytyväisyys yleiseen siisteystasoon ka. 3,77

Sisätilojen leikki- ja oppimisympäristöjen monipuolisuus ja turvallisuus ka. 3,62, ulkotilojen monipuolisuus ka. 3,55 ja turvallisuus ka. 3,90

Aloitteessa tiedusteltiin myös Tuusulassa päiväkodeissa hoidossa olevia lapsia, joilla toinen vanhempi on kotona.

Vuodenvaihteessa Tuusulassa päivähoidossa oli noin 50-60 lasta, joiden toinen huoltaja oli kotona. Päivähoitolaki määrittelee lapselle subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja velvoittaa kunnat järjestämään lasten päivähoidon tietyllä tavalla ja tietyllä aikataululla. Hoitopaikka tulee järjestää huoltajien toiveen/tarpeen mukaan. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamisesta keskusteltiin varhaiskasvatuslain valmistelun yhteydessä, mutta uusi varhaiskasvatuslaki ei sisällä muutosta tähän oikeuteen.

Aloitteessa kysyttiin myös millaisia suunnitelmia on näiden perheidenohjaamisessa enemmän avoimen kehojen piiriin

Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskyselyssä kartoitettiin myös huoltajien kiinnostusta vaihtoehtoisten varhaiskasvatuspalveluiden käyttöön. Kiinnostavimmiksi nousivat luonto- ja liikuntaesiopetus, kielikylpy sekä leikkipuistotoiminta. Tavoitteena on, että vaihtoehtoista toimintaa pyritään järjestämään kunnan eri alueille kysynnän mukaan.

Miten Tuusulassa näkyy yhteistyö avoimen varhaiskasvatuksen, perhetyön, lastensuojelun ja neuvolatoiminnan kesken?

Vastaus on valmisteltu yhteistyössä Marja-Liisa Palosaaren ja Marketta Mattilan kanssa.

Monialaista yhteistyötä voitaisiin varmasti tehdä enemmän ja paremmin. Haasteena on kunkin toimialan, tulosalueen ja -yksikön resurssien riittävyys. Tulosalueet ja -yksiköt pyrkivät järjestämään toimintansa ja palvelunsa vähintäänkin lain edellyttämällä tavalla ja varsinaiselle kehittämiselle ja uudelleen muotoilulle ei ole jäänyt riittävästi aikaa ja resursseja. Strategisesti olisi varmasti järkevää miettiä ennaltaehkäisevän toiminnan keskittämistä mm. perhetyön / perheohjauksen osalta. Kunnassa on voimassa oleva lasten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma, jonka valtuusto on hyväksynyt. Suunnitelman tarkoituksena on koko perheen hyvinvoinnin vahvistuminen

Sosiaali- ja terveystoimessa selvitettiin syksyllä 2012 perhetyön palvelujen kokonaisuutta - mm. palvelujen kohdentamista, organisointia, perhetyön prosesseja, kustannuksia ja asiakasmaksuja. Selvityksen pohjalta koettiin tarpeelliseksi lisätä ja tiivistää yhteistyötä, tiedonkulkua eri toimijoiden kesken, yhteisiä tapaamisia ja koulutusta. Yhteiset tapaamiset toteutuvat nyt säännöllisesti ja 12 perhetyöntekijän välinen yhteistyö, konsultointi (vahvuuksien ja osaamisen hyödyntäminen) ja työparityöskentely on lisääntynyt. Lastensuojelun perhetyöntekijöiden perehdyttämiseen kuuluu tiedottaminen perhekeskuksista ja niiden toiminnasta (myös seurakunta, järjestöt ym). Tarvittaessa perhetyöntekijä lähtee vanhempien kanssa mukaan perhekeskusten toimintaan esim. perhekerhoihin ja näin tuetaan asiakkaan kiinnittymistä ehkäiseviin peruspalveluihin.

Varhaiskasvatuksen perhekeskuksesta työntekijä osallistuu myös sosiaalitoimen perheryhmien tapaamisiin perhekeskuksen tiloissa. Tällä yhteistyökäytännöllä on pyritty madaltamaan asiakkaan mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatuksen avoimeen toimintaan. Asiakkaina perhekeskuksissa on ollut myös joitakin isejä ja Riihikallion alueella toimikin isä-lapsiryhmä viime toimintakaudella. Myös vapaaehtoistyöntekijät ovat olleet tervetulleita perhekeskustoimintaa mm. mummo- ja vaari toiminnan avulla. Neuvolalla on tärkeä rooli mm. perhekeskusten toiminnan markkinoinnissa.

Perhelinkki on moniammatillinen työryhmä, joka Perhelinkki on perhetyön moniammatillinen yhteistyöverkosto. Perhelinkin kokouksia järjestetään Hyrylän, Kellokosken ja Jokelan alueella kullakin noin kerran kuukaudessa. Perhelinkki tarjoaa asiakkaalle palveluita erilaisissa elämäntilanteissa, joissa perheet kokevat tarvitsevansa ulkopuolista tukea. Perhelinkissä on mahdollisuus tavata samalla kertaa useita työntekijöitä ja saada kokonaisvaltaista sekä joustavaa palvelua.

Uusi sosiaalihuoltolaki astui voimaan 1.4.2015. Uuden sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin järjestämistä suunnitellaan yhdessä eri toimialojen lapsiperheiden palveluesimiesten kanssa. Keskeistä on huolehtia, että kaikilla toimijoilla on riittävästi ajantasaista tietoa lapsiperheiden palveluista sekä kunnan, seurakunnan ja muiden toimijoiden järjestämistä, jotta palveluohjaus voi toimia tehokkaasti. Laki korostaa peruspalvelujen toimintaa ja perhetyöstä vain tehostettu perhetyö jää lastensuojelun palveluihin.

Päätös

Päivitetty: 03.09.2015

« Takaisin