Palojoen uoman kunnostaminen välillä Terrisuontie-Hynnänkorventie
Vuosikausia jatkuneet ja vuosi vuodelta lisääntyneet Palojoen tulvimiset rasittavat Terrisuon alueen asukkaita sekä kiinteistön omistajina että viljelijöinä. Tilanne on pahentunut huomattavasti viimeisten vuosien aikana.
Tulvavedet huuhtovat maa-aineksen mukanaan pelloilta, metsistä ja pihoilta. Peltomaa painuu ja tiivistyy. Osa rakennuksista on saanut vesivaurioita. Viljelyolosuhteet ovat muuttuneet mahdottomiksi ja puiden luonnollinen kasvu on estynyt. Vesimäärien lisääntyminen Jokelan rakentumisen myötä lisää hulevesien määrää edelleen.
Toimenpide-ehdotuksenamme on kertyneen kiintoaineen poistaminen uomasta ja Palojoen saattaminen luonnontilaan. Ensimmäinen ja kiireellisiin kohde kiintoaineen poistamiselle on Hämeentien sillan ja Hynnänkorventien sillan välinen alue, jotta jokiuoma palautuisi ennalleen.
Maveplan Oy:n toteuttama Palojoen tulvasuojelun yleissuunnitelma on kirjattu 15.9.2014, mutta tietääksemme asiaa ei ole sen jälkeen edistetty.
Toivomme asian pikaista käsittelyä ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 11.5.2015 § 77: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 12.5.2015: Teknisen toimen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 26.10.2015 § 461: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 9.11.2015 § 158: Aloite käsitelty
Vastaus
Uudenmaan ely-keskus laati syyskuussa 2014 Palojoen tulvasuojelun yleissuunnitelman. Suunnitelman toteutti Maveplan Oy (ent. Suomen Salaojakeskus Oy). Tulvasuojelutarkastelu kohdistui Palojoessa välille Hyvinkään raja-Hämeentie. Tavoitteena oli määrittää tulvaherkillä alueilla sijaitseville rakennuksille tulvista aiheutuvat haitat ja niiden merkittävyys sekä esittää yleissuunnitelmatasolla tarvittavat toimenpiteet tulvahaittojen torjumiseksi. Maa- ja metsätalousalueet rajattiin tulvasuojelutarkastelun ulkopuolelle. Selvityksen lähtökohtana ei ollut, että valtio tai kunta ryhtyy tulvasuojelutoimenpiteisiin. Yksityisen omaisuuden suojaaminen tulvaa vastaan ei kuulu kunnille eikä muille viranomaisille, vaan kiinteistöjen omistajat vastaavat lähtökohtaisesti itse omaisuutensa turvaamisesta ja tulvahaitan ennaltaehkäisystä.
Palojoen valuma-alue on 88 km² ja sen järvisyys on 0,05 %, jolloin se on vesilain mukaisesti puro. Palojoen pääuoman pituuskaltevuus tarkastelualueella on pieni, joten uoman virtausnopeus on vähäinen ja uoma on liettynyt ja tukkeutunut. Latva-alueiden ojitukset, peltojen painuminen ja pääuoman tukkeutuminen lisäävät tulvariskiä. Jokelan alueen rakentamisen vaikutus hulevesivirtaaminen kasvuna on vähäinen. Jokelan taajama-alueen pinta-ala on alle 5 km² eli noin 8 % valuma-alueesta. Jokelan taajamassa hulevesien hallinta perustuu valtaosin avo-ojiin, millä on virtaamia hidastava ja tasaava vaikutus.
Tulvaselvityksessä tarkastelualueelta määritettiin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan alle joutuvia rakennuksia olevan 19 kpl 14 kiinteistön alueella. Lähes kaikki kiinteistöt sijoittuvat Terrisuontien läheisyyteen. Jokelan taajamassa oli kaksi tulvalle altista rakennettua kiinteistöä. Rakennuksista kuudelle suositeltiin ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä maisemaan soveltuvan tulvavallin rakentamista rakennuksen ympärille. Yhden rakennuksen ympärillä oleva tila ei sallinut tulvapenkereen rakentamista, mutta rakennuksen perustamistapa salli rakennuksen nostamisen tunkkaamalla korkeammalle. Loput rakennukset olivat kunnoltaan tai käyttötarkoitukseltaan sellaisia, että tulvasuojaukseen ei katsottu olevan aihetta. Suunnittelutyön yhteydessä käytiin em. suojaustoimenpiteet esittämässä kunkin kiinteistön omistajalle paikan päällä. Rakennusten suojaamisen lisäksi suunnitelmassa esitetään Jokilaaksontien (yksityistie) nostamista ja yhden lisärummun asentamista tiepenkereeseen.
Palojoen ruoppaaminen siten, että tulvahaitat poistuvat edellyttää varsin laajamittaisia toimenpiteitä. Terrisuon tulva-alueen tulvavesi on vain noin yhden metrin ylempänä 3,6 km pitkän tulva-alueen yläpäässä kuin alapäässä. Terrisuon tulva-alueella HW1/100 on 1...1,2 m korkeammalla kuin jokiäyräs ja jo keskimääräinen tulva nousee rantaäyrään yli.
Palojoesta laaditun virtausmallin mukaan Hynnäkorventien yläpuolella on koskijakso noin 300 matkalla, jossa ruoppaustoimenpiteitä ei ole tarpeen tehdä, mutta kosken niskaa ja sen alapuolta on perattava tulva-alueen alaveden alentamiseksi. Jotta kesävedenkorkeus ei laske haitallisesti, on jokeen rakennettava leveä pohjapato, joka purkaa tulvavirtaamat 0,5 m nykyistä alemmalla tasolla. Perkauksen vaikutuksen arvioimiseksi Palojokea mallinnettiin siten, että jokeen tehtiin uoman pohjalle 0,5 m syvä ja 2 m leveä perkaus (=lietteen poisto) luiskakaltevuudella 1:2. Perkausmassat ovat noin 1,5 m³/jm eli noin 6000 m³ktr, jolloin kaivu- ja levityskustannukset viereen läjitettynä ovat noin 20 000...22 000 euroa (alv 0 %). Kaivumaiden oletetaan soveltuvan pellolle levitettäväksi. Lisäksi tulevat koskenniskan pohjapatokustannukset 20 000...40 000 euroa ja mahdollisen 2...3 pienen pohjapadon kustannukset 15 000...20 000 euroa. Suunnittelu- ja lupa ym. lisäkustannukset ovat arviolta 15 000...20 000 euro. Kokonaiskustannukset ovat 70 000...100 000 euroa (alv 0 %). Arviossa ei ole huomioitu mahdollisia siltojen/rumpujen uusimisia tai vahvistuksia eikä raivauksia eikä kalkituksia eikä mahdollisia korvauksia läjityksistä pelloille.
Jos ruoppausalueen alapäähän ei rakenneta pohjapatoa ja nykyinen kesävesipinnan pitävä kynnys jätetään, niin perkauksen vaikutus 22.4.2013 havaittuihin vedenkorkeuksiin ja kevään 2013 tulvahuippuun olisi Jokilaaksontien rummun kohdalla 2...3 cm ja HQ1/100 tulvaan 1 cm. Terrisuontien sillan alapuoleiseen rakennuksia uhkaavaan tulvavaara alueeseen vaikutus olisi em. tulvilla 10...15 cm.
Jos taas mallin alapään vedenkorkeutta voitaisiin laskea 0,5 metrillä ja jokiuoma perataan em. tavalla, vaikutus kevään 2013 tulvahuippuun ja HW1/100 huippuun Hämeentien kohdalla olisi 0,45 m, Jokilaaksontien kohdalla noin 0,3...0,35 m ja Terrisuontien kohdalla 0,2...0,25 m. Vaikka mallin alapään vedenkorkeutta voitaisiin laskea 1 metrillä ja jokiuoma perataan em. tavalla, vaikutus kevään 2013 tulvahuippuun ja HW1/100 huippuun Terrisuontien kohdalla olisi sama 0,2...0,25 m. Ts. pienillä perkauksilla (= 0,5 m lietteen poistolla) ei voida kokonaan poistaa Terrisuontien sillan lähiympäristön kiinteistöjen mitoitustulvan HW1/100 tulvaongelmaa. Suurempi tulvasuojeluvaikutus edellyttäisi joen huomattavaa syventämistä, mikä ei todennäköisesti tulisi luontoarvojen takia kysymykseen. Joen leventäminen toispuoleisena tulvatasanteena luonnonmukaisempana ratkaisuna vie peltopinta-alaa vähintään 3...5 m leveästi yli 3 km matkalta eli 1...1,5 ha.
Tulva-alueella on karkeasti arvioituna 100 ha peltoa. Jos arvioidaan, että tulvien poistumisesta johtuva kuivatusjyvän parantuminen on 0,1...0,2, niin tulvien poistumishyöty maataloudelle pellon hehtaarihinnalla 10 000 euroa/ha olisi noin 100 000...200 000 euroa. Näin ollen perkauksella olisi kustannusmielessä positiivisia vaikutuksia. Hyöty kohdistuu lähinnä tulva-alueen maanomistajiin; ruoppauksella ei ole niinkään yleistä etua edistäviä vaikutuksia. Lähtökohtaisesti Palojoen ruoppaus tulee toteuttaa hyödynsaajien toimesta ja kustannukset jakaa hyötyjen suhteessa. Kunnan hankkeena toteutettuna Palojoen ruoppaus saattaisi muut kuntalaiset epätasa-arvoiseen asemaan.
Jos Palojoen ruoppauksen tavoitteena on maatalouden toimintaedellytysten parantaminen ja luoda hyvät edellytykset paikalliskuivatukselle, erityisesti salaojitukselle, on kyseessä ns. peruskuivatushanke. Tällaiseen hankkeeseen on mahdollista saada valtion rahoitusta korkeintaan 40 % toteutuneista kustannuksista. Tukemisen yhtenä tavoitteena on myös vähentää peruskuivatuksesta mahdollisesti ympäristölle, erityisesti vesistöille ja kalastolle, aiheutuvia haittoja sekä parantaa alueen ympäristö- ja maisema-arvoja. Ruoppaukselle voidaan hakea avustusta myös asetuksen 714/2015 (VNa vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta) perusteella. Ely-keskus voi myöntää avustusta hankkeeseen, jonka tarkoituksena on, 1) edistää vesistön ja muiden pintavesien monipuolista ja kestävää käyttöä, 2) edistää vesistön ja muiden pintavesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä, 3) vähentää tulvimisesta, pitkäaikaisesta kuivuudesta tai muista epätavallisista vesioloista aiheutuvaa vaaraa ja niistä aiheutuvia edunmenetyksiä, 4) edistää kalan kulkua tai kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen, 5) edistää vesiluonnon monimuotoisuutta, 6) vähentää vesistöön jääneistä rakenteista tai sinne joutuneista aineksista vesistössä tai sen ranta-alueella aiheutuvaa vaaraa tai niistä aiheutuvia edunmenetyksiä tai 7) täydentää tai parantaa toimenpidettä, joka valtion tuella on aiemmin toteutettu vesistössä tai maalla, tai vähentää tällaisesta toimenpiteestä aiheutuneita edunmenetyksiä. Avustuksen osuus saa yleensä olla enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Poikkeustapauksessa avustuksen määrä voi olla suurempikin.
Ennen perkaustoimenpiteisiin ryhtymistä on huomioitava, että hanke vaatii vesilain 3 luvun 2 ja 3 § perustella aluehallintoviraston luvan, sillä massamäärä ylittää 500 m³ ja hankkeesta saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia. Lisäksi on huomioitava, että Palojoki on arvokas taimenjoki, mikä asettaa rajoituksia erityisesti uomassa tehtäville toimenpiteille. Perkauksen osalta on huomioitava, että alue sijaitsee korkeustason +60 m merenpinnasta alapuolella, jolloin vesistössä saattaa ruoppauksen johdosta esiintyä happamuusongelmia. Terrisuon mahdollisella perkausalueella on viisi siltaa/rumpua, joiden alueella perkaus on aina vaativa toimenpide. Perkausalueen yläosalla on asuin- ja muita rakennuksia. Maakuntakaavassa Terrisuon tulva-alueen itäosat kuuluvat osin pohjavesialueisiin. Jos perkauksia tulee, niin aliveden ja luontoarvojen turvaamiseksi on rakennettava vähintään yksi pohjapato.
Päivitetty: 12.11.2015