"Voi kun ymmärtäisi"
Talousarviokirjan selkeyden parantamiseksi on esitetty lukuisia parannusehdotuksia. Nyt tuntuu, että numerokoulunkin käyneeltä loppuu ymmärrys. Tämän osavuosikatsauksen sivulla 432 kerrotaan että "hoitopaikan vapaan valinnan kustannuksille ei ole määrärahavarausta. Tuusulalaisista 127 on valinnut toisen kunnan terveyskeskuksen ja Tuusulan maksettavat kotikuntakorvaukset kasvavat 0,5 milj. euroa. Lisäksi Tuusulan terveyskeskuksen on valinnut 1527 toisen kunnan asukasta, ja palveluostot (HUSlab, HUS-kuvantaminen) ovat lisääntyneet sekä aineiden ja tarvikkeiden kulutus on kasvanut ja tämä lisää menoja 0,5 milj. euroa."
Onko mahdollista saada selvitys seuraaviin seikkoihin:
1. Mistä muodostuu 3937 euron kulu per asiakas, joka on valinnut toisen kunnan terveyskeskuksen?
2. Voidaanko vapaan hoitopaikan valinta esittää talousarviossa siten läpinäkyvästi, että taulukosta voi saada selville maksetut kotikuntakorvaukset, laskutetut kotikuntakorvaukset, tuotettujen palveluiden kustannukset vieraspaikkakuntalaisille kunnittain, asiakasmäärät molempiin suuntiin ja historiatiedot menneiltä vuosilta?
3. Kuinka paljon Mäntsälä on maksanut Kellokosken terveysaseman käytöstä ja kuinka nämä tuotot on käsitelty tuloslaskelmassa?
4. Miten varmistetaan, että laskutus eri kuntiin varmasti toteutuu?
Sote-lautakunta käsittelee tätä samaa asiaa kokouksessaan 10.6.2015. Teksti on alkuosaltaan sama kuin nyt käsiteltävässä osavuosikatsauksessa, mutta sitten onkin melkoinen "pyöristys": "Tuusulan maksamat kustannukset heidän palveluittensa käytöstä tarkentuvat, kunhan laskutuksen ja talousseurannan ohjelmistoista aletaan saada kattavimmin seurantatietoja"!
Edelleen lainaus koskien toisen kunnan asukkaita: "Kunta laskuttaa tuottamistaan palveluista, mutta menojen lisäys aiheuttaa budjetissa ylitystä, koska menoihin ei ole varauduttu!"
Valtuustolle ja lautakunnalle on soten puolelta annettu kovin heppoista tietoa.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 8.6.2015 § 96: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 16.6.2015: Talous- ja tietohallinto sekä sosiaali- ja terveystoimen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 14.9.2015 § 376: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 12.10.2015 § 142: Aloite käsitelty
Vastaus
Vastauksena aloitteessa esitettyihin kysymyksiin todetaan seuraavaa:
1. Mistä muodostuu 3 937 euron kulu per asiakas, joka on valinnut toisen kunnan terveyskeskuksen?
Tuusulalaiset toisen kunnan terveyspalvelut valinneet kuntalaiset ovat aktiivisia palvelun käyttäjiä kun taas Tuusulan terveyspalvelun valinneet muun kuntalaiset käyttävät palvelua vähemmän. Oleellinen ero Tuusulan valinneiden ja meiltä muualle lähteneiden palveluiden käytössä selittyy mm. seuraavilla tekijöillä:
Tuusulan terveyspalvelut valinneista valtaosa on etelä-mäntsäläläisiä, nuoria lapsiperheitä, keski-ikä Kellokosken valinneilla 36v. Tarvitsevat kyllä palveluita, koulu- ja neuvola, suun terveydenhuolto (hoitotarpeita kuluu, eikä edes voida laskuttaa kotikuntaa kouluterveydenhuollon kuluista), mutta yksikkökustannukset keskimäärin pieniä eikä kuormita muita palvelualueita. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat pääosassa.
Tuusulasta poislähteneiden keski-ikä on 49 v., ovat usein monisairaita ja käyttävät edelleen mm. oman kunnan päihdehuoltoa, joka ei kuulu vapaan valinnan piiriin, eli on myös päällekkäistä palveluiden käyttöä ja voi olla terveyden huoltoakin useammassa kunnassa. Keskimäärin nämä asiakkaat tuottavat Tuusulalle isomman laskun suuremmasta palvelutarpeestaan johtuen. Korjaavat palvelut ovat heillä käytössä.
Terveydenhuoltolain tarjoaman vapaan valintaoikeuden myötä kunnan velvoitteet korvata toisen kunnan valinneiden palvelukustannuksia kasvoivat v. 2014 kun oikeus tuli voimaan. Ulkokuntalaskutuksen osa muodostuu kuitenkin tuusulalaisten akuuttihoidon kustannuksista, myönnettyjen maksusitoumusten mukaisista kustannuksista tai esim. sijoitettujen lasten terveydenhuollon kustannuksista. Lisäksi asian lisääntyneen julkisuuden myötä myös akuuttihoidon kustannuksissa on ollut kasvua.
Kuntien palvelulaskutus painottui loppuvuoteen eikä todellinen tilanne ollut tiedossa vielä elokuun lopussa 2014. Näin kustannuslisää ei saatu riittävästi näkyviin ja eroteltua, jotta olisi esimerkiksi elokuun 2014 osavuosikatsauksen yhteydessä haettu lisää määrärahaa. Talousarviossa 2014 oli kotikuntakorvauksiin varattu 230 000. Tilinpäätöksessä 2014 tämä menokohta oli 545 682, eli erotusta 315 682. Vuosittainen kasvu oli n. 100 000. Talousarviota tehtäessä tuusulalaisten vapaan valinnan käytön määrä muissa kunnissa ei ollut tiedossa eikä siihen voitu varautua.
Muista kunnista tulleissa laskuissa kustannusten erottelu ei vieläkään ole kattavaa, vaan samalla laskulla voi olla niin akuuttihoitoa, maksusitoumus/hoitosuunnitelmapohjaista ja vapaan valintaoikeuden mukaista kustannusta. Tämä vaikeuttaa tiliöintiä ja lisää laskujen manuaalista käsittelyä. Lähikuntien HUSLABin ja HUS kuvantamisen laskutukselle koskien tuusulalaisten vapaan valintaoikeuden mukaista käyttöä (muiden kuntien toteuttama ulkokuntalaskutus) ei ole muodostunut vakiintunutta käytäntöä, saatikaan HUS-alueen ulkopuolisten toimijoiden. Laskutus voidaan tehdä ns. läpilaskutuksena tai tuotteistetun hinnoittelun perusteella, jolloin käytössä voi olla joko pakettihinta (sis. kaikki osatuotteet) tai eritelty lääkärin/hoitajan/tutkimusten hinnoittelu.
2. Voidaanko vapaan hoitopaikan valinta esittää talousarviossa siten läpinäkyvästi, että taulukosta voi saada selville maksetut kotikuntakorvaukset, laskutetut kotikuntakorvaukset, tuotettujen palveluiden kustannukset vieraspaikkakuntalaisille kunnittain, asiakasmäärät molempiin suuntiin ja historiatiedot menneiltä vuosilta?
Valtuusto hyväksyy talousarvion tulosaluetasolla. Lautakunnan käyttösuunnitelmaan voidaan laatia taulukko, josta on nähtävissä muille kunnille maksettujen kotikuntakorvausten kokonaismäärä tilinpäätöksessä, kuluvan vuoden talousarvio, tilinpäätösennuste tai mahdollinen muutettu talousarvio. Käyttösuunnitelman hyväksyy sosiaali- ja terveyslautakunta, joka on tulosvastuussa tulosyksikkötasoisten tavoitteiden toteutumisesta.
Vieraskuntalaisille tuotettujen palvelujen kustannukset sisältyvät palveluiden käyttösuunnitelmiin eri tileille eikä niiden kohdentumista voida talousarviossa erikseen osoittaa eri kunnille. Taloushallinnon järjestelmä ei mahdollista tällaista kunnittain tapahtuvaa erittelyä, vaan tieto olisi kerättävä manuaalisesti potilaskertomuksista. Potilastietojen katsominen ei ole luvallista niille henkilöille, jotka eivät ole potilaaseen hoitosuhteessa.
Palveluiden laskutus perustuu palvelusta laadittuun tuotteistettuun hintaan ja näiden tuotteistettujen hintojen perusteella tehdään kuukausittainen vieraskuntalaisten laskutus.
3. Kuinka paljon Mäntsälä on maksanut Kellokosken terveysaseman käytöstä ja kuinka nämä tuotot on käsitelty tuloslaskelmassa?
Mäntsälän maksuosuus vuonna 2013 350 000 oli ja vuonna 2014 300 000. Vuonna 2015 Mäntsälän maksuosuutta kasvattaa n. 100 000 euron HUSLAB maksut, koska HUSLAB ei enää laskuta muita kuntia suoraan vaan laskut tuleva lähettävälle kunnalle, joka sitten laskuttaa kotikuntaa. Maksutulot kirjataan tuloslaskelmassa tuloihin kotikuntakorvausten tilille.
4. Miten varmistetaan, että laskutus eri kuntiin varmasti toteutuu?
Vapaa valintaoikeus on merkitty potilaan perustietoihin ja sen kautta käynnit ja toimenpiteet poimitaan laskutettavaksi. Aineisto toimitetaan sähköisenä KuntaProlle joka laittaa laskut eteenpäin.
Päivitetty: 16.10.2015