"Luontolahjani satavuotiaalle" -luonnonsuojelukampanjaan osallistuminen
LUONTOLAHJANI SATAVUOTIALLE -LUONNONSUOJELUKAMPANJAAN OSALLISTUMINEN, ALOITE
Suomen itsenäisyyden l00-vuotisjuhlan kunniaksi on avattu Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja, jossa maanomistajia kannustetaan perustamaan omalle maalleen luonnonsuojelualue. Valtio sitoutuu omasta puolestaan kampanjaan vastaavalla suojelupanoksella. Suojelu tapahtuu vapaaehtoisesti ja ilman korvausta perustamalla luonnonsuojelulain mukainen yksityinen luonnonsuojelualue (YSA). Kampanja koskee kaikkia yksityisiä maanomistajia, myös yrityksiä ja säätiöitä.
Kampanja on kertaluonteinen ja toteutetaan vuoden 2017 aikana. Kampanjan tavoitteena on saada jokaiseen maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia maanomistajan omistukseen jääviä, pysyviä suojelualueita. Suojeltavat alueet voivat olla esimerkiksi metsää tai suota.
Myös kunnat kutsutaan kampanjaan mukaan. Koko maahan tavoitellaan yksityisten maanomistajien, valtion ja kuntien yhteistyöllä merkittävää määrää uusia suojelualueita. Valtio haluaa kannustaa kuntia, seurakuntia ja muita yleishyödyllisiä toimijoita suojelemaan omia maitaan itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Julkisyhteisöjen tekemät lahjoitukset eivät kuitenkaan lisää valtion suojelupanosta kampanjassa.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Tuusula osallistuu "Luontolahjani 100-vuotiaalle"-luonnonsuojelukampanjaan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 13.2.2017 § 23: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 14.2.2017: Kuntakehitys ja tekniikka toimialan valmisteltavaksi
Kuntakehityslautakunta 10.5.2017 § 72: Kunnanhallitukselle päätettäväksi
Kunnanhallitus 15.5.2017 § 221: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 29.5.2017 § 101: Aloite käsitelty
Vastaus
Tuusulan kunnassa on nykyisin maapinta-alaan nähden vain noin 0,3 % perustettuja luonnonsuojelualueita. Monissa naapurikunnissa on suojeltuja alueita huomattavasti enemmän. Esimerkiksi Vantaalla suojelualueiden osuus on yli 6 %, Hyvinkäällä 4 % ja Järvenpäässä 2,3 %.
Lahjoittamalla nämä arvokkaat alueet luonnonsuojeluun Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi, kasvaa Tuusulan luonnonsuojelualueiden osuus nykyiseen verrattuna huomattavasti. Riittävän laajat suojelualueet varmistavat luontoarvojen säilymisen ja turvaavat osaltaan alueen viherverkoston tulevaisuudessa. Luonnonsuojelualueet lisäävät myös kunnan houkuttelevuutta sekä nykyisille että tuleville asukkaille.
Lahjoituskohteiksi sopisivat niiden tärkeyden perusteella seuraavat Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksen valmistelussa ja viheraluestrategiassa luonnonsuojeltavaksi osoitettavat alueet: Harminsuo-Harminkallio-Matkoissuo (33 ha), Tuomalansuon eteläosa (22 ha), Lonkerinkorven eteläosa (5,5 ha), Sarvikallio (6,5 ha), Tuusulanjärven eteläosan Natura-alue (kunnan osuus alueesta n. 1 ha), Heinisuonmetsä (15 ha), Mariträsk-Degkärr (5 ha) Inkilän-Haarajoen eteläinen metsä (10 ha) sekä Rajalinnan itäinen metsä (1 ha). Lähes 100 hehtaaria arvokasta ja monipuolista luontoa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.
Luontokohteiden perustelut
Harminsuo-Harminkallio-Matkoissuo kuuluu monimuotoisuutensa perusteella tärkeään METSO-I luokkaan. Reilun 30 hehtaarin suuruisen alueen rajaukseen sisältyy myös kaksi metsälakikohdetta. Aluekokonaisuus voidaan jakaa kolmeen osaan: Harminsuon keidassuoyhdistymään, Harminkallion metsäalueeseen, Matkoissuon keidasyhdistymän keskiosaan ja Matkoissuota ympäröiviin sekametsäalueisiin. Kohde polkuverkostoineen on vilkkaassa virkistyskäytössä ja on läheisten omakotialueiden asukkaiden lähivirkistysmetsää. Alue soveltuu hyvin myös koulujen opetuskohteeksi. Kohteen rajaus perustuu vuonna 2011 tehtyyn METSO-kartoitukseen. Alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi SULAn osayleiskaavassa.
Tuomalansuo on osa yhtä laajimmista Helsingin seudulla vielä säilyneistä keidassuokomplekseista. Ojituksesta huolimatta alueen keskiosassa on säilynyt melko paljon luonnontilaisen kaltaisia kohteita. Alueella risteilee runsaasti virkistysreittejä. Alueen metsät sopivat hyvin ennallistamisen kohteiksi ja alue soveltuukin suurelta osin hyvin luonnonsuojelualueeksi. Alue on merkitty maakuntakaavaan virkistysalueeksi. Kohteen rajaus perustuu METSO-kartoitukseen.
Tuusulanjärven eteläosa on valtakunnallisesti arvokasta lintualuetta ja osoitettu luonnonsuojeltavaksi alueeksi jo Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavassa. Vuonna 2015 tehdyn (Enviro) luontoselvityksen mukaan Natura-alueen eteläpuolella oleva metsäalue muodostaa yhdessä Natura-alueen kanssa monimuotoisen kosteikkotyyppisarjan rehevästä rantakorvesta avoveden reunaan vaihettuvaan nevaan. Hyvin säilynyt rantametsä muodostaa lintuarvojensa vuoksi perustettua Natura-aluetta suojaavan metsävyöhykkeen, jonka arvo kasvaa puuston vanhetessa. Rantametsä täydentää Natura-alueella suojeltuja luontotyyppejä. Myös metsäalueella on tehty useita lintuhavaintoja. Tuusulan kunta omistaa alueen itäpuolen ja valtio länsipuolen.
Kunnan maille järven eteläosaan on tehty vuonna 2016 valmistuneen hoitosuunnitelman mukaisia maisemanhoitotöitä, lisäksi on suunnitteilla esteetön reitti lintutornille. Valtio on perustamassa omistamiaan alueita luonnonsuojelualueiksi vuonna 2017.
Sarvikalliolta löytyy runsaasti METSO I-luokan tuoreita ja lehtomaisen kankaan kuusivaltaisia, lahopuustoisia metsiä. Alueella on myös kuivahkon kankaan kallioisia vanhoja metsiä sekä varsinaisia kalliometsiä ja avokallioita. Suosituin virkistyskohde on jyrkästi Tuusulanjärveen viettävä avokallio, jolta avautuu upea näkymä järvelle. Kohteen rajaus perustuu METSO-kartoitukseen.
Lonkerinkorvessa jo olevan luonnonsuojelualueen eteläosassa sijaitseva METSO-kohde edustaa reheväpohjaisia, erittäin runsaslahopuustoisia vanhoja, kuusivaltaisia sekametsiä. Eteläosassa on sinivuokko-käenkaalityypin lehtoa. Muutoin metsät ovat lehtomaista kangasta, jolla esiintyy lehtolaikkuja. Alueeseen kuuluu lisäksi kaksi kallioista mäntyvaltaista aluetta sekä kapea, lehtipuuvaltainen, lehtopohjainen nuori metsä. Alueella on myös vesilain mukainen lähde. Alue on erittäin arvokas METSO-kohde, joka täydentää pohjoisessa jo olevaa pientä luonnonsuojelualuetta merkittävästi. Alue luokiteltiin myös Keiron luontoselvityksessä maakunnallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi. Kohteen rajaus perustuu METSO-kartoitukseen.
Heinisuon metsän pinta-alasta noin puolet koostuu suon ojituksen seurauksena syntyneistä vanha- ja melko runsaslahopuustoisista, monipuulajisista turvekankaista. Alueella on paljon erittäin reheväpohjaisia ruohoturvekankaita. Alue voi muuttua lahopuumäärän kasvaessa nopeastikin I-luokan kohteeksi. Kohteen rajaus perustuu METSO-kartoitukseen.
Mariträsk-Degkärr -kohteeseen kuuluu osa Maarinjärven lehto- ja luhta-aluetta sekä osa Degkärrin keidassuoalueesta. Maarinjärvi muodostuu avoluhdasta ja sitä ympäröivästä pensasluhdasta sekä näitä reunustavista ruokotyypin koivuluhdista. Alueen länsilaidalla on kapea kaistale vaarantunutta muurainkorpea. Alueen vieressä on laaja, vesilintujen suosima lammikko. Alue on merkittävä lintualueeksi ja sopii luhtien, lehtojen ja lahopuustoisuutensa vuoksi erinomaisesti luonnonsuojelualueeksi. Kohteen rajaus perustuu sekä METSO-kartoitukseen että vuonna 2013 laadittuun luontoselvitykseen (Faunatica).
Inkilän Haarajoen eteläinen metsä edustaa kahtakin Uudellamaalla aiemmin yleistä luontotyyppiä: talvikkityypin lehtomaista kangasta sekä soistunutta jokiterassien metsää. Pellonraivaus ja metsähakkuut ovat hävittäneet suurimman osan tällaisista metsistä. Tämän tyyppisiä alueita ei ole suojeltu vielä kovin paljon, joten se on arvokas siitäkin syystä. Alue on myös kehittymässä soistumisen ja lahopuustoisuuden lisääntymisen myötä I-luokan kohteeksi. Liito-oravahavainto. Kohteen rajaus perustuu METSO-kartoitukseen (2011).
Rajalinnan itäinen metsä sijoittuu Keravanjokikanjonin jyrkkään rinteeseen, jolla kasvaa monipuolinen tuoreen ja kostean lehdon kasvusto, kohteessa on myös pienialaisia
tulva-alueita. Kohteen eteläosan rinteessä virtaa pieni noro. Alue soveltuu hyvin luonnonsuojelukohteeksi, lehtojensuojelualue voisi ulottua jopa Jusliininojan kanjoniin saakka. Jokivarren merkitys luonnon ydinalueen nousi esille myös Kellokosken osayleiskaavan luontoselvityksessä. Kohteen rajaus perustuu METSO-kartoitukseen.
Päivitetty: 31.05.2017