Depressiohoitajan resurssin lisääminen Tuusulan kunnan terveystoimeen

Aloite tehty:
21.03.2011
Aloitteen tekijä:
Åberg Anu, valtuuston Keskiryhmä (Kesk. KD, RKP)
Tyyppi:
Valtuustoaloite
Käsittelyvaihe:
Käsitelty

Aloitteen tavoitteena on huolehtia depressioon sairastuneiden tuusulalaisten, heti sairastumisen alussa saama riittävän tiivis, sairastuneen tilanteeseen paneutuva apu, lääkehoidon ohella. Tutkimuksen mukaan depressiosta toipumisen ja työhön paluun ennuste on selkeästi yhteydessä siihen, että potilaan hoito alkaa viivytyksettä. Samoin on todettu, että parhaat tulokset saadaan lääkehoidon ja erilaisten psykoterapioiden yhteisvaikutuksena.

Tuusulalaisten, depression takia sairaslomalle jäävien riittävän hyvä hoito tulee turvata valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen mukaisesti toipumisen ja työhön paluun jouduttamiseksi ja yksilöllisen kärsimyksen vähentämiseksi. Käypä hoito -suosituksen mukaan perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto ovat avaintoimijoita. Valtaosa masennuspotilaista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa, kun huolehditaan moniammatillisen yhteistyön tehostamisesta, lääkehoidon tulosten riittävästä seurannasta ja potilaan elämäntilanteen kartoittamisesta. Riittävä psykososiaalinen tuki ja tiivis, toimiva vuorovaikutussuhde potilaan kanssa ovat masennuslääkkeiden ohella keskeisiä tekijöitä hoidossa.
Perusterveydenhuollossa psykososiaaliseen tukeen, opastukseen ja ohjaukseen erikoistuneen ammattihenkilön, useimmiten psykiatrisen sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan työpanos on osoittautunut erittäin hyödylliseksi.
Tuusulassa on tällä hetkellä käytössä yhden depressiohoitajan työpanos. Se ei ole nykytilanteessa riittävä, mikäli Tuusulalla on tahtoa noudattaa Käypä hoito -suosituksen ohjeita.
Depressio aiheuttaa huomattavaa alenemaa työ- ja toimintakyvyssä ja heikentää merkittävästi elämänlaatua. Depression aiheuttamia kustannuksia kertyy myös vajaakuntoisista työsuorituksista ja hoitojärjestelmien kuluista. Käypä hoito -suosituksen mukaan erikoissairaanhoitoon potilas ohjataan perusterveydenhuollosta, kun kyseessä on vaikea tai psykoottinen depressio, potilaalle ei löydetä sopivaa lääkitystä tai potilas on vaikeasti monihäiriöinen tai itsetuhoinen.
Erikoissairaanhoito tulee kyseeseen myös, jos depressio uhkaa potilaan pitenpiaikaista työ- ja toimintakykyä huolimatta hoidosta perusterveydenhuollossa.
Ja toisaalta vastuu psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa aloitetusta, toistuvan masennuksen ylläpitolääkityksestä voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon, kun potilas on oireeton tai välitön uusiutumisriski on arvioitu pieneksi. Ylläpitohoidon asianmukainen seuranta Käypä hoito -suosituksen mukaan perusterveydenhuollossa edellyttää vastaanottokäyntiä tai -käyntejä, vähintäänkin puhelinkontaktia potilaaseen puolen vuoden välein.

Mikäli perusterveydenhuollossa pystytään tarjoamaan esim. työstä sairaslomalle jääville depressiopotilaille välitöntä, aktiivista psykososiaalista tukea ja hoitoa, ei erikoissairaanhoidon palveluita välttämättä tarvita. Tällöin säästetään myös kustannuksissa, kun on mahdollista, ettei potilas tarvitse pitkää sairaslomajaksoa ja hän pääsee palaamaan suhteellisen nopeasti takaisin työelämään.

Lähdetieto; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Psykiatriyhdistys 21.10.2010 päivitetty Depression Käypä hoito -suositus.

Käsittelyvaiheet

Valtuusto 21.3.2011 § 39: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 28.3.2011 § 161: Sosiaali- ja terveystoimialan valmisteltavaksi
Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.5.2011 § 59: Ehdotus kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle
Kunnanhallitus 30.5.2011 § 270: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 13.6.2011 § 74: Aloite käsitelty

Vastaus

Depressio on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt Suomessa. Tuusulalaisille myönnettyjen depressiolääkkeiden Kela-korvaukset ovat lisääntyneet noin 4,5 % ajalla 2007-2009. Vuonna 2007 25-62 -vuotiaista 8,9 % sai korvausta depressiolääkkeistä, vuonna 2008 9,1 % ja vuonna 2009 9,3 %. Toisaalta samassa ikäryhmässä mielenterveysperusteisesti myönnetyt sairaus-päivärahat ovat vähentyneet samalla aikavälillä (2007:22,3 %, 2008: 21,3 %, 2009: 18,2 %). Sairauspäivärahamäärien vähentymisen yhtenä syynä saattaa olla vähitellen muuttuvat hoitokäytännöt, joiden mukaan sairausloma ei aina ole hyödyksi depression hoidossa, vaan saattaa jopa pitkittää ja pahentaa sitä.

Työikäisten masennuspotilaiden diagnosointi ja hoito tapahtuu pääasiassa työterveyshuollossa. Tuusulan terveyskeskuksen työterveyshuollossa hoidetaan pääsääntöisesti Tuusulan kunnan, mutta myös muiden yritysten työntekijöitä, jotka voivat olla myös muiden kuntien asukkaita. Osa yrityksistä ostaa työterveyshuollon palvelut muualta, jolloin myös niiden henkilöstön hoito tapahtuu siellä edellyttäen tietysti, että sopimus sisältää myös sairaanhoidon.

Työterveyshuollossa siis hoidetaan suurin osa työikäisistä. Hoidossa noudatetaan käypähoitosuosituksia. Depressio on tukielin- ja infektiosairauksien lisäksi merkittävin syy työstä poissaoloon. Tästä johtuen työterveyshuollossa on usein resursoitu myös psykologiin. Työterveyshuollossa potilas yleensä ohjautuu ensisijaisesti työterveyshoitajalle, joka ohjaa potilaan työterveyslääkärille. Lääkärin arvion perusteella tehdään lääkitys- ja jatkohoitoarvio. Potilas voidaan ohjata psykologille tai erikoissairaanhoitoon (JMT-poliklinikka). Tuusulan kunnan kanssa on myös sovittu, että lääkäri voi ohjata potilaan yksityiselle psykoterapeutille 10 x:n lyhytterapiajaksolle kunnan maksusitoumuksella. Työterveyshuollon potilaita voidaan ohjata myös erikoislääkärin konsultaatioon yksityiselle puolelle, jolloin asia hoituu usein varsin ripeästi. Pitempiaikaiset erikoislääkärin luona tapahtuvat hoitosuhteet järjestetään JMT-poliklinikalla.

Masennuspotilaiden kanssa menetellään samoin kuin muidenkin vajaakun-toisten työntekijöiden kanssa silloin, kun sairaus vaikuttaa työkykyyn. Kol-mikantakeskustelut, työkokeilut ja uudelleensijoitukset ovat aktiivisessa käytössä. Yhteistyö esimiesten ja kunnan henkilöstötoimiston kanssa on tiivistä.

Mikäli potilas ei kuulu työterveyshuollon piiriin joko ikänsä tai työstä poissaolon vuoksi (sairauslomalaiset hoitaa työterveyshuolto) tai jos sairaanhoi-tosopimusta ei työterveyshuollossa, potilas ohjautuu kunnan avovastaanotolle. Myös avovastaanotolla noudatetaan käypähoitosuosituksia. Tuusulassa avopuolella toimii kaksi depressiohoitajaa. Toinen hoitaa vastaanoton potilaat ja toinen vastaa alle kouluikäisten lasten vanhemmista, raskaana olevista ja opiskelijoista. Lasten kohdalla mielenterveysongelmat ohjautuvat kouluterveydenhoitajalle, kuraattorille ja psykologille ja edelleen erikoissairaan-hoitoon tarpeen mukaan.

STM:n suosituksen mukaan kunnassa tulisi olla depressiohoitaja 20.000 asu-kasta kohti. STM:n suosituksen mukainen määrä toteutuu Tuusulassa, eikä depressiohoitajan hoitojonokaan ole muodostunut pitkäksi.

Erikoissairaanhoito on depression hoidon pullonkaula. Potilaiden odotusajat lääkärin vastaanotolle ovat muodostuneet pitkiksi. Tämän vuoksi JMT-poliklinikka on pyrkinyt laatimaan kriteerejä, joilla esim. depressiopotilaat erikoissairaanhoitoon ohjataan tai otetaan vastaan. Ohjeistuksen mukaan nämä potilaat hoidetaan esim. perusterveydenhuollossa depressiohoitajan ja lääkärin antaman lääkehoidon turvin. Jos tämä ei riitä, potilas ohjataan JMT:lle. Tehostaakseen toimintaansa erikoissairaanhoito pyrkii myös palauttamaan potilaat mahdollisimman pian takaisin perusterveydenhuollon piiriin. Nämä työnjakoon liittyvät asiat luovat paineita perusterveydenhuollon puolelle. Toisaalta on myös todettu yksinäisyyden olevan monen ongelmana ja monen pitkäaikaiseen sairauteenkin liittyy depressiivisiä piirteitä, mikä näkyy määrällisesti eniten ikääntyvillä ja vanhuksilla. Näissä tilanteissa voisi joskus myös ryhmämuotoinen toiminta olla hyödyllistä, joten sen kehittäminen on paikallaan. On muistettava, että depressio on usein alidiagnosoitu varsinkin silloin, kun se liittyy johonkin muuhun sairauteen tai jos potilaalla on useita erilaisia oireita. Tämä on jo hyvin tiedostettukin, mutta diagnostiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota edelleen.

Tällä hetkellä tuusulalaisten masennuspotilaiden hoito järjestyy perusterveydenhuollossa varsin hyvin. Akuuttia depressiohoitajavajausta toimialalla ei siis ole, mutta tulevaisuudessa tarve lisääntynee erityisesti ennaltaehkäisevällä puolella ja toisaalta työmäärä lisääntyy paitsi depression lisääntymisen myös erikoissairaanhoidon hoidonporrastuksen myötä. Vanhusten määrän suhteellinen ja määrällinen kasvu tuo edelleen lisätarvetta erityisesti ikäih-misten mielenterveyden tukemiselle.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että depressiohoitajamäärä kunnassa on mitoituksen mukainen. Depression hoito onnistuu varsin hyvin erityisesti työikäisten kohdalla. Vanhukset, myös palvelun piirissä olevat ja kotona asuvat tarvitsisivat kuitenkin enemmän ennen kaikkea ennaltaehkäisevää toimintaa.

Päätös

Päivitetty: 21.06.2011

« Takaisin