Linja-autoliikenteen kokonaisuudistus
Linja-autoliikenteen kokonaisuudistus ja ilmainen linja-autoliikenne alle 16-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille Tuusulan kuntaan
Esitän, että Tuusulan kunnassa tehdään kokonaisvaltainen uudistus linja-autoliikenteen osalta ja ryhdytään vuoden mittaiseen kokeiluun ilmaisen linja-autoliikenteen järjestämisestä alle 16-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille.
Esitän, että linja-autoliikenne ostetaan kokonaissummana liikennöitsijältä/liikennöitsijöiltä. Reitit suunnitellaan niin, että lapset ja nuoret pääsevät kouluihin ja harrastuksiin, kuten esimerkiksi urheilukeskukseen, tämän liikenteen avulla. Tällä korvattaisiin myös suurin osa koulukuljetuksista. Yli 16-vuotiaille ja alle 60-vuotiaille lipun hinta olisi esimerkiksi 2-3 e/matka.
Lisäksi työmatkaliikenne Ruskeasannan asemalle mahdollistettaisiin ja suunniteltaisiin kuuluvaksi samaan kokonaispakettiin heti kun Ruskeasannan asema otetaan käyttöön.
Liikenne voitaisiin järjestää joko linja-autoilla tai pikkubusseilla riippuen reitistä ja mahdollisista käyttäjämääristä.
Tarkasteltaessa mahdollisuutta ilmaiseen linja-autoliikenteeseen konsultointia tulee kysyä Pieksämäen kaupungista. Siellä toteutettiin tällainen kokeilu erinomaisin tuloksin. Tästä kertoo esimerkiksi se, että vuoden kokeilun jälkeen käytäntöä päätettiin jatkaa Pieksämäellä. Kulujen sijaan syntyi säästöjä, vaikka se ei ollut itsetarkoitus, vaan tarkoitus oli taata kaupunkilaisille toimiva joukkoliikenne. Pieksämäellä todettiin myös, että kokeilusta voi saada paljon hyvää oppia ja toimivia malleja julkisten palveluiden tuottamiseen. Yksi niistä on ymmärrys tyhjäkäytön hinnasta: käyttämätön palvelu saattaa tulla kaupungille loppupelissä kalliimmaksi kuin ilmaiseksi annettu, jolloin käyttäjämäärät lisääntyvät luonnollisesti ja saattavat ihmiset palvelun piiriin.
Tuusulan joukkoliikennettä on parannettava merkittävästi. Tässä aloitteessa esitetty malli tuo joustavuutta ja turvallisuutta Tuusulalaisten arkeen. Joustavuutta, koska lasten harrastuksiin pääsy helpottuu ja turvallisuutta, koska aikuisten ei tarvitse pelätä lasten liikkumista esimerkiksi talvella pimeässä. Lisäksi lapset oppivat pienestä pitäen käyttämään joukkoliikennettä, joka on tulevaisuuden liikkumismuoto. Tällöin myös todennäköisyys käyttää julkista liikennettä aikuisena kasvaa. Esimerkiksi Tallinnassa on kokonaan siirrytty ilmaiseen joukkoliikenteeseen ja se on lisännyt joukkoliikenteen käyttämistä kaikissa sukupolvissa.
Selvitys tämän aloitteen mukaisesta joukkoliikenneuudistuksesta tulee aloittaa pikaisesti, jolloin uudistuksen voisi käynnistää jo heti vuoden 2016 alusta lähtien.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 8.6.2015 § 94: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 16.6.2015: Tekniseen toimeen valmisteltavaksi
Tekninen lautakunta 25.4.2017 § 59: Ehdotus kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle
Kunnanhallitus 15.5.2017 § 218: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 29.5.2017 § 98: Aloite käsitelty
Vastaus
Joukkoliikenteenä harjoitettavaa ammattimaista henkilöiden kuljettamista säätelee joukkoliikennelaki (869/2009). Laissa määritellään mm. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1370/2007 eli palvelusopimusasetuksen tarkoittama toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen. Tuusulassa em. toimivaltainen viranomainen on tällä hetkellä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Viranomainen tekee päätöksen siitä, että se järjestää toimivalta-alueensa tai sen osan joukkoliikennepalvelut palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Viranomainen soveltaa palvelusopimusasetusta varmistaakseen sellaisten yleishyödyllisten palvelujen tarjoamisen, jotka ovat muun muassa monilukuisempia, luotettavampia, korkealaatuisempia tai edullisempia kuin palvelut, joita syntyisi pelkästään markkinoiden ehdoilla. Muu kuin toimivaltaisena viranomaisena toimiva kunta tai kuntayhtymä saa hankkia alueelleen palvelusopimusasetuksen mukaista liikennettä noudattaen hankintalakia täydentääkseen alueensa joukkoliikennepalveluja. Tällainen kunnan tai kuntayhtymän hankkima liikenne voi vähäisessä määrin ulottua sen varsinaisen toimivalta-alueen ulkopuolelle.
Uudenmaan ELY-keskus on mm. Keski-Uudenmaan alueen toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena laatinut yhteistyössä alueen kuntien kanssa alueen joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelman vuoden 2016 aikana. Vastaava suunnitelma on laadittu myös mm. Länsi-Uudellamaalla sekä Itä-Uudellamaalla. Suunnitelmien valmistumisen jälkeen toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen joukkoliikenteen palvelutason vahvistamisesta Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle (22.12.2016, UUDELY/15468/2016). Päätös on tullut voimaan 1.1.2017 ja on voimassa 31.12.2020 saakka.
Palvelutasopäätös kuvaa tavoitteellista joukkoliikenteen palvelutasoa, joka perustuu edellä mainittuihin alueellisiin määrittelytöihin. Määrittelytöitä ovat ohjanneet kunkin suunnittelualueen henkilöliikennetyöryhmät. Suunnitteluvaiheeseen on liittynyt internet-kyselyjä ja asiakashaastatteluja käyttäjätarpeiden esille tuomiseksi. Alueiden liikenteenharjoittajille on annettu mahdollisuus sanoa mielipiteensä työn aikana palvelutasosuunnitelman luonnoksesta sekä lausua mielipiteensä palvelutasomäärittelyistä niiden valmistuttua. Alueen kunnat osallistuivat palvelutasomäärittelyyn henkilöliikennetyöryhmien työskentelyn kautta sekä antamalla lausunnon alueensa palvelutasomäärittelystä. Tuusulan kunnan lausunto Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvitys ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittely -työstä on annettu teknisessä lautakunnassa 27.9.2016 (§104).
Tuusulan alueella liikennöivä linja-autoliikenne on kokonaisuus, josta pääosa muodostuu toimivaltaisen viranomaisen hankkimista vuoroista. Lisäksi kunnan alueella liikennöi kunnan ostamaa liikennettä sekä siirtymäajan sopimuksilla ja reittiliikenneluvilla liikennöitävää liikennöitsijöiden liikennettä. Vuorotarjonnan lisäksi järjestelmään kuuluu matkalippujärjestelmä, jossa nykyisellään on käytössä Matkahuollon lipputuotejärjestelmään suoraan kuuluvia lipputuotteita tai siihen perustuvia työ-, kaupunki- ja seutulipputuotteita kausilippuina.
Matkustajille tai tyypillisesti valikoiduille matkustajaryhmille maksutonta joukkoliikennettä on paikallisesti käytössä Suomessa ja ulkomailla. Järjestelystä tyypillisesti syntyy sellaista hyötyä, joka on jollain tasolla osoitettavissa myös taloudellisesti. Liikkumiskäyttäytymistä kouliva argumentti on ilmeinen, mutta todennäköisesti ei ainoa tavoite niissä tilanteissa kun kunta tai kaupunki lähtee tarjoamaan maksutonta joukkoliikennettä. On kuitenkin selvää, että maksuttomasta tai muustakaan joukkoliikenteestä syntyvät hyödyt eivät ole mitattavissa rahassa vain joukkoliikennejärjestelmän piirissä liikkuvia rahavirtoja tarkastelemalla. Maksuttoman kuten muunkin joukkoliikenteen merkittävät hyödyt konkretisoituvat käytännössä muita kuljetustarpeita vähentävänä tai laajemmin mm. autoliikennettä palvelevien investointien ja maankäytön vähentämisen kautta.
Toimivaltaisen viranomaisen tai kunnan ostamassa joukkoliikenteessä matkan asiakashinta on määritettävissä hankinnan yhteydessä. Liikenteen hankintamalli voi yksinkertaistaen tyypillisesti olla ns. bruttomallinen, jossa liikennöitsijälle maksettava korvaus ei riipu matkustuksen määrästä tai matkalippujen asiakashinnoista ja jossa hankkiva taho suunnittelee liikenteen. Hankinta voi myös olla käyttöoikeussopimukseen perustuva malli, jossa suunnitteluvastuuta ja lipputuloriskiä siirretään liikennöitsijälle. Hankintamallista riippuen ja matkustuksen asiakashinnat ja -tuloarviot tietäen liikennöitsijä hinnoittelee tarjouksessaan liikenteen hankintaa tekevälle taholle. Tuusulan alueella sekä brutto- että käyttöoikeussopimusmallia on käytetty tähän mennessä vain reittipohjaisena eikä alueellisena johtuen toimijakentän laajuudesta sekä lippujärjestelmäkokonaisuuden monitahoisuudesta.
Aloitteessa ehdotettu liikenteen maksuttomuus tietyille kunnassa asuville käyttäjäryhmille on kunnan päätettävissä kun kyse on matkustuksesta kunnan ostamassa liikenteessä. Bruttomallilla hankitussa liikenteessä asiakaslipputulon vähentyminen ja sen vaikutus on mahdollisesti hallittavissa. Tiedotuksellisesti erilaisten matkustajaryhmien erilainen kohtelu eri liikenteissä on kuitenkin haastava kokonaisuus. Tuusulan kunnan ostamaa liikennettä joukkoliikenteen kokonaistarjonnasta on kuitenkin melko vähän. Kunnan ostama liikenne on myös kohdennettu yhteysväleille tai ajankohtiin, joissa muu tarjonta ei palvele mm. koulukyytitarpeita. Kun kuntalainen hyödyntää kunnan alueen joukkoliikennetarjontaa laajemmin, edellyttää se matkustajalta käytännössä joukkoliikenteen matkalipputuotteen hankkimista vaikka osa matkasta tapahtuisi maksuttomassa joukkoliikennevälineessä. Mikäli kunnan ostamassa joukkoliikenteessä ryhdytään tarjoamaan matkustajalle maksutonta kuljetusta, tulee kunnan ostamaa liikennettä todennäköisesti myös periaatteellisista syistä selvästi laajentaa nykyisestä, jotta eri kunnan osissa asuvia kohdellaan kohtuullisen tasapuolisesti. Asiakkaiden matkustuksen maksuttomuuden laajentaminen yleisesti Tuusulan alueen koko joukkoliikennetarjontaan ei kaiken kattavasti ole lain mukaan mahdollista, koska osassa liikennettä kunta joutuisi tuen kautta kompensoimaan menetetyt lipputulot. Mm. markkinaehtoiseen reittiliikennelupaliikenteeseen tällaisen tuen kohdentaminen ei ole lain mukaista.
Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan joukkoliikenneyksikkö toteaa, ettei erityistä selvitystä aloitteen joukkoliikenneuudistuksesta ole tehty. Vuoden 2015 keväällä valtuustossa käsitelty Tuusulan kunnan joukkoliikennestrategia, vuoden 2015 loppupuolella valmistelultaan alkanut Uudenmaan ELY-keskuksen Keski-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelytyö sekä vuonna 2016 alkaneet Tuusulan kunnan selvitykset liittymisestä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään ovat sittemmin vieneet suunnittelua joukkoliikennejärjestelmän tulevasta kehittämisestä eteenpäin. Em. selvityksiin liittyvässä kunnan päätöksenteossa on havaittavissa mm. tavoite luoda edellytyksiä joukkoliikenteen käytön lisääntymiselle.
Kehäradan Ruskeasannan aseman toteutumisesta ei tällä hetkellä ole selvää tietoa. On mahdollista, että rahoitusjärjestelykeskustelu ja kaikkien osapuolien mielenkiinto asiaan alkaa viedä aseman toteutumista eteenpäin ennen vuotta 2025. Asemaan tai siihen liittyviin joukkoliikennejärjestelmän muutoksiin ei tällä hetkellä valmisteltavissa, Tuusulaa koskevissa joukkoliikenteen hankintaprosesseissa vielä varauduta.
Joukkoliikenteessä käytettävä kalusto valitaan ostoliikenteessä nykyisin sen mukaan, millaista kapasiteettia sopimuskaudella arvioidaan tarvittavan. Liikennöitsijälle voidaan antaa lupa soveltaa esimerkiksi kaluston kokoa sen mukaan millaiseksi kunkin linjan kysyntä esimerkiksi eri vuodenaikoihin arvioidaan. Kaluston sovittaminen tai vaihtaminen vuorokohtaisten kuormitusennusteiden mukaan ei kuitenkaan ole järkevää tai kaluston käytön kannaltakaan kannattavaa.
Päivitetty: 31.05.2017