Blogi

RSS
26. toukokuuta 2020 8.20

Opiskelijan mietteitä poikkeustilan aikana

Tiesin, että tästä harjoittelujaksosta tulisi poikkeuksellinen.

Ei kohtaamisia, edes turvavälillä. Tulevan yhteisöpedagogin näkökulmasta melko haasteellinen tilanne. Siksi, että yhteisöllisyyden kokeminen mielestäni toteutuu aidoimmin oikean vuorovaikutuksen kautta, livenä. Sain kuitenkin mahdollisuuden toteuttaa harjoitteluni kunnassa ja sitten alkoikin miettiminen yhdessä kunnan yhteisömanageri Katja Revon kanssa siitä, miten voisimme aktivoida ihmisiä tällaisena poikkeusaikana.


Harjoitteluni kohdentui Kalliopohjan alueeseen, seitsemään talolliseen kerrostaloasukkaita. Kalliopohjan yhteisötila oli kiinni ja ikäihmisistä moni digiloikan ulottumattomissa. Osallistamisen vaihtoehdoiksi valikoituivat perinteisen puhelinneuvottelun avulla toimivat virtuaalikahvit ja rappujen välinen leikkimielinen rappubingo.  


Huhtikuisessa rappubingossa jokainen asukas sai mahdollisuuden rastittaa keväthavaintonsa rapun ilmoitustaululla olevaan vappusanaristikkoon ja eniten rasteja kerännyt rappu palkittiin vappuna kauniilla kevätistutuksella. Tätä istutustapahtumaa tuli ikuistamaan Keski-Uudenmaan kuvaaja, turvavälillä tietenkin. Lehden toimittaja soitti puhelimitse ja haastatteli minua osallisuudestani vappubingoon ja virtuaalikahvitteluihin. Uskon, että tällä perinteisellä lehtimarkkinoinnilla oli virtuaalikahvitteluprojektin onnistumista edistävä vaikutus.  


Kun ensimmäisen kerran kuulin sanan virtuaalikahvit, kuulosti se yhteisöpedagogin korviini erinomaiselta idealta ja aloinkin aluksi rakentelemaan etädigiryhmää, joissa saisin kaikenikäisiä ihmisiä ruutujen eteen ja osallistumaan moniulotteisiin aiheisiini. En ollenkaan ymmärtänyt, että digikärjellä osallistaminen ei ihan onnistukaan. Luulin todella, että ikäihmisistäkin suurimmalla osalla olisi älypuhelin ja tietokone. Olihan omilla appivanhemmillanikin. Mikään ei mennyt niin kuin ”Strömsössä”. Kukaan ei tarttunut hienoihin rakennelmiini ja digi-innostukseeni. Projekteissa oppii. 


Onneksi sain eräältä asukkaalta puhelun, joka auttoi ajattelemaan eri tavoin. Puhelu avasi todellisuuden ja ymmärsin, miksi kukaan ei ilmoittautunut halukkaaksi, ei edes what´s-upp-ryhmäpuhelukokeiluun. Kaikki eivät halua olla mukana digiloikassa. Osa ihmisistä ei missään tapauksessa halua älypuhelinta, eikä tarvitsekaan. Oli keksittävä uutta osallisuuden edistämiseksi! Projektin digiosuus what´s upp-ryhmäpuhelukokeilusta vaihtui siis perinteiseksi puhelinneuvottelumalliksi. Ja sitten alkoi mainostus, joka sisälsi myös toisen kierroksen tiedotejakelua 234 kotiin. Rappuliikunta teki hyvää 😊 


Jokaisen tultava kuulluksi ja nähdyksi omalla tavallaan


Viestinnällä ja markkinoinnilla on suuri merkitys. Kun sana alkoi kiirimään, osallistujalistat olivat äitienpäivän tienoilla jo lähes täydet. Tästä iso kiitos myös sille soittajatiimille, joka jo toista kierrosta soitti ikäihmisille kysellen heidän hyvinvoinnistaan poikkeustilan aikana. He mainostivat virtuaalikahvitteluryhmääni puheluidensa lomassa ja tarjosivat ikäihmisille mahdollisuutta osallistumiseen.  


Osallisena olemisen kokemus on suurimmalle osalle ihmisistä todella tärkeää. Muuten on vaarassa kuihtua näkymättömäksi. Jokaisen olisi saatava tulla kuulluksi ja näkyväksi omalla tavallaan. Kunnalla on yhteisötiloja, joissa on mahdollisuus kohdata oman asuinalueen asukkaita ja turista niitä näitä. Kun poikkeustila menee ohi, avautuvat nämä yhteisötilat kaikille. Kahvipannut porisevat ja puheen sorina saa taas alkunsa. Osallisuus, yhteisöllisyys ja toisten ihmisten kohtaaminen tulee tuntumaan entistä arvokkaammalta.  

 

Kiitollisin terveisin, 

Tanja Laitila 

tuleva yhteisöpedagogi, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus

27. tammikuuta 2020 10.20

Kotiseutu kallehin

Tuusulan Hyrylästä tuli kotipaikkamme neljännesvuosisata sitten.  Tuusulanjärven seutu kauniine maalaismaisemineen ja merkittävine taide- ja kulttuurikohteineen oli jo aikaisemmin tullut tutuksi ja herättänyt ihastusta seutukuntaan. Jo nimenä Tuusula oli kiehtova, sointuva ja kaunis, kuin runon alku.

Kunta huomioi muuttomme lähettämällä meille tervetuliaiskirjeen ja esitteitä kunnan palveluista, muistaakseni kartankin. Kaikenlaista löytyikin koko perheelle. Lapsen tarha- ja koulupolku kuljettiin Hyrylässä. Taidekoulua hän kävi 20-vuotiaaksi asti hyvän opetuksen ja ryhmähengen innoittamana.  Musiikkiopisto, kansalaisopisto, kirjasto ja uimahalli tulivat meille tutuiksi. Ulkoiluun löytyi monipuolisesti luontopaikkoja, metsiä, rantoja, latuja ja luistelukenttiä. Tuusulanjärvellä ja Rusutjärvellä käytiin uimassa ja pilkkimässä. Kulttuurikohteista Halosenniemi näyttelyineen oli kaikkien suosikkipaikka.

Esiinnyin minäkin aikoinaan aktiivisen kuntalaisen roolissa. Ilmoitin kuntaan kirjallisesti käsitykseni lähitien nopeusrajoitusten alhaistamisen tarpeellisuudesta sekä tien ylittäjien turvallisuuden parantamiseksi että melutason hillitsemiseksi. Kun ei suojatietäkään bussipysäkin käyttäjille ollut. Sillä kertaa vastauksen saaminen kesti jostain syystä toista vuotta, mutta vastaaja oli vakavasti paneutunut jokaiseen ilmoittamaani epäkohtaan. Räikeähkö vaihtoehtoisehdotukseni (meluaita, ellei nopeuksia ja meteliä hillitä) ei ymmärrettävästi herättänyt vastakaikua, siihen tuli määrätietoisen lopulliselta vaikuttava epäävä vastaus. Nopeusrajoitus ja suojatie toteutuivat kyllä jo ennen vastauksen saapumista, joten asialla oli varmaan jo kysyntää aiemminkin ollut.

Saimme heti muuton jälkeen naapuriapuakin. Auto juuttui portinpielessä pahasti lumihankeen. Läheisestä kerrostalosta riensi ahdinkomme huomannut herrahenkilö avuksemme lapio kourassaan. Tämä teki meihin suuren vaikutuksen. Yleensäkin naapureihin ja ihmisiin yleensä tuntui olevan helpompi saada kontakteja kuin kaupungin hulinassa.

Vuosien vieriessä on tapahtunut paljon hyvinvointia, viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyden vahvistumista edistäviä asioita. Vaikka jäinkin ilman meluaitaani, on monia muita toivomiani asioita tapahtunut. On rakennettu uusia, kauniita taloja ja viihtyisiä asuinalueita.  Ympäristönäkymiä on kohennettu, puisto- ja ulkoilualueita on raivattu ja istutuksia laitettu ihmisten iloksi kulkureittienkin varrelle. Lapsille ja nuorille on tarjolla ohjattua toimintaa, puistoruokailua kokeillaan ja onpa uusi nuorisotalokin kohonnut Riihikallioon. Hidasteitakin harkitaan myös juuri toivomalleni tiealueelle. Tietääkseni myös Pohjois-Tuusula on saanut omat uudistuksensa, vaikka nyt tarkastelenkin kuntalaisuutta enemmän Hyrylän näkökulmasta.

"Tuntuu hyvältä, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi"

Viime vuosina kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia on lisännyt Osallistuva Budjetointi –järjestelmä, jonka puitteissa kuntalaiset voivat tehdä kehitysehdotuksia, osallistua niiden työstöön ja lopuksi äänestykseen.  Tuntuu hyvältä, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja että kunnalla on varattuna resursseja ajatusten keräämiseen ja niiden jatkokäsittelyyn yhdessä kuntalaisten kanssa. Nyt on meneillään jo kolmas Osallistuvan Budjetin kierros, jossa saan itsekin olla mukana Osallisuusryhmän jäsenen ominaisuudessa. Kehitysideoita ovat kuntalaiset miettineet asukasilloissa eri puolilla kuntaa ja niitä on voinut jättää myös verkossa Osallistumisalustan kautta. Työpajoissa ideoista työstettiin äänestystä varten toimintasuunnitelmia. Paikalla oli osallisuusryhmän lisäksi myös kunnan asiantuntijoita, jotka voivat heti oman alueensa puitteissa ottaa kantaa toteuttamiskelpoisuuteen ja kustannustasoon.

Tämä osallisuustyö on hyvin innostavaa. Työ etenee järjestelmällisesti, ideat hahmottuvat suunnitelmiksi, saavat budjettiosuutensa ja äänestyksissä voittaneita ideoita ryhdytään aikuisten oikeasti toteuttamaan!  Nyt helmikuussa alkaakin ÄÄNESTYSVAIHE! Siihen kannattaa osallistua aktiivisesti, näin saadaan mieluisimmat ja tarpeellisimmat ideat nostetuksi toteutettavien joukkoon aluebudjettien puitteissa. Äänestää voi Osallistumisalustalla tai tulemalla erikseen järjestettäviin äänestystilaisuuksiin. Päivämäärät, ajat ja paikat löytyvät kunnan tapahtumista.

Tuusula on edelleen rauhallinen ja viihtyisä, minulle mieluinen kotikunta. Asukkailla on täällä mahdollisuus viettää rauhallista, luonnonläheistä ja maalaishenkistäkin elämää sekä vielä vaikuttaa oman asuinkunnan kehitykseen! Olen itsekin nyt tämän osallisuuskokemuksen vaikutuksesta entistä innostuneempi aktiivisemmasta kuntalaisuudesta.

 -Hellevi Salo

 

Näytä kuva


27. kesäkuuta 2019 11.00

Osallisuuskoordinaattorina Tuusulassa

Tulin Tuusulaan helmikuun lopussa, jolloin osallisuustiimiä vahvistettiin osallisuuskoordinaattorin pestillä. Tiimiin kuului tätä ennen jo yhteisömanageri ja kehittämispäällikkö.

Neljän kuukauden aikana näkee kunnasta vain pienen siivun. Se siivu, jonka minä näin, kuvastaa kunnan päämäärää hyvin. Sujuva, vireä ja hyvinvoiva Tuusula, joka syntyy rohkeasti yhdessä tekemällä. Tuusulassa tehdään monella saralla paljon uutta. Palveluverkko, uudet koulut, asuntomessut, osallisuus, osallistuva budjetointi ja saavutettavuus ovat esimerkkejä asioista, joihin ehdin nähdä panostettavan. Koko ajan löytyy uusia tilaisuuksia, joihin asukkaiden näkemystä ja palveluiden erilaisten käyttäjien kokemusta ja ideoita tarvitaan.

Tuusulan kunnassa osallisuuskoordinaattori koordinoi neuvostoja ja toimii neuvostojen sihteerinä. Neuvostot ovat nuorisovaltuuston lisäksi yksi hyvä väylä tavoittaa kohderyhmää ja saada arvokasta tietoa jo asioiden ideointi-, suunnittelu- sekä arviointivaiheessa. Kunnassa toimii lapsi- ja perheasiainneuvosto, ikäihmisten neuvosto ja vammaisneuvosto. Osallisuuskoordinaattori on myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan sekä hyvinvointiryhmän sihteeri, joten tieto kulkee hänen kauttaan hyvin näiden kokousten välillä.

Alueiden kehittämisverkostot ovat väylä, jolla oman lähialueen asioihin voi vaikuttaa. Kehittämisverkostoihin saat yhteyden muun muassa yhteisömanagerin kautta. Neuvostojen ja kehittämisverkostojen puheenjohtajat ja muut toimijat vievät myös viestejä puolin ja toisin. Lisää tietoa kehittämisverkostoista saat kunnan nettisivuilta: www.tuusula.fi/osallisuus

Tuusula on edelläkävijä monella saralla ja se on huomattu myös valtakunnan tasolla. Osallisuuden asioissa saamme kuukausittain ylpeästi esitellä muille kunnille ja tahoille toimintaamme, kokemuksiamme ja havaintojamme. Erityisesti muut kunnat ovat olleet kiinnostuneita osallistuvasta budjetoinnista. 100 000€ on iso summa, jonka jakautumiseen asukkaat ovat voineet Tuusulassa konkreettisesti vaikuttaa. Hienoja tapahtumia ja toimintoja tullaan tänä vuonna tällä rahalla tekemään. Ensi vuoden osallistuvan budjetoinnin rahasumma päätetään talousarviokäsittelyssä. Tämän vuoden projektien toteutumista voit seurata osallistumisalustalta.

Oma matkani jatkuu toisiin töihin, takaisin sosiaalialalle, josta hypähdin katsomaan osallisuutta laajemmin kunnan näkökulmasta. Kiitän opeista ja kohtaamisista tehokkaiden, upeiden ihmisten kanssa.

Kaikkea hyvää teille. Teistä näkyy, että haluatte saada kuntanne toimimaan kuntalaisten hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän tarvitaan teitä kaikkia: asukkaita, yhteisöjä, yrityksiä, luottamushenkilöitä ja kunnan työntekijöitä. Tehkää yhdessä uutta Tuusulaa jatkossakin. Olette oikealla tiellä!

Lämmöllä Tuusulaa muistellen.

Tanja Kivikoski

 

TUNNISTEET: Osallisuus

25. kesäkuuta 2019 16.20

Näkemykseni Tuusulasta kesätyön kautta

Ensinnäkin, Tuusula on paljon muutakin kuin pelkkä kunta. Se on lähes 39 tuhannen ihmisen koti, elämän keskus, paikka kasvaa ja kehittyä lapsesta aikuiseksi, paikka käydä kouluja, tehdä töitä, jäädä eläkkeelle ja seurata omien jälkipolvien kasvua. Monelle itse kunta on myös työpaikka, kuten minullekin nyt tänä kesänä.

Pääsin kunnalle kahdeksi viikoksi kesätöihin, osaksi osallisuustiimiä. Enimmäkseen tein somepäivityksiä Kesätöissä Tuusulassa Facebook-tilille, josta löytyy myös muiden kesätyöntekijöiden postauksia. Myös Instagramista meidät löytää nimellä @kesatoissatuusulassa.

Kaksi viikkoa on lyhyt aika, eikä siinä ehdi aivan perinpohjin kunnan toimintaan tutustua, mutta jo tässä ajassa pääsin kuitenkin näkemään kotikuntaamme täysin uudesta näkökulmasta. Pääsin näkemään kunnan keskeisimpien luottamuselinten toimintaa, pääsin näkemään, mitä kunnantalolla oikeasti tapahtuu, miten kotikuntamme asioita hoidetaan, miten asiat kunnassamme oikeasti tapahtuvat ja edistyvät. Ennenkaikkea sain myös kasvoja kunnassamme tapahtuvien asioiden taakse ja pääsin hieman tutustumaankin näihin henkilöihin.

"Keitä täällä kunnassamme oikein häärää ja touhuaa?"

Pääsin lähemmin näkemään, keitä täällä kunnassamme oikein häärää ja touhuaa meidän kaikkien kunnan asukkaiden asioita hoitamassa. Kenen aikaansaannosta ovat upeat kukkaistutukset julkisilla paikoilla, kuntalaisten ideoiden eteenpäin vienti ja yhteisölliset tapahtumat tai vaikka kunnan nettisivut, joilta aina tarvittaessa löydän tietoa kotikuntamme asioista? Ketkä suunnittelevat ja järjestävät kuntamme tulevia asuntomessuja, entä minkälaisia henkilöitä siellä todella istuu tekemässä kotikuntamme ylimpiä päätöksiä?

Tässä kahden viikon aikana pääsin myös tutustumaan uudella tavalla kotikuntaamme näin asuinympäristönä. Pääsin käymään uusissa paikoissa, mistä en ole ennen, ihme kyllä, tiennytkään! Tällainen paikka on esimerkiksi Fjällbon virkistyspuisto. En edes ollut ajatellut, että täältä, meidän Tuusulastamme, löytyy näinkin kiva järvimaisemalla varustettu paikka. Sain myös kuulla, että sinne on tulossa vielä tänä kesänä vaikka mitä uutta kivaa, joten siellä tulen varmasti joskus vapaa-ajallanikin vierailemaan!

Itse kun en Facebook-tiliä omista, niin en myöskään tiennyt muun muassa sitä, että kunnalla on Facebookissa erinomaisesti toimiva Fiksaa Tuusulaa -palvelu, jonka kautta voi ilmoittaa vaikka rempallaan olevasta puiston roskiksesta, ja se korjataan pikimmiten! Ei siis tarvitse vain katsella vierestä, että ”Nonni, taas on jotkut potkineet ton roskiksen hajalle”, vaan voi oikeasti tehdä asialle jotain. Se on loistava juttu.

"Osallisuustiimi? Mikä se on? Se oli minulle aivan hepreaa ennen sinne menoani"

Tutustuin myös itselleni entuudestaan aivan tuntemattomiin aloihin. Aloihin, joiden olemassaolosta en ennen tiennytkään. Osallisuustiimi, johon minut otettiin kesätöihin, on juurikin tällainen ala. Osallisuustiimi? Mikä se on? Se oli minulle aivan hepreaa ennen sinne menoani. Pikkuhiljaa asian ydin kuitenkin valkeni minulle ja nykyään ymmärrän, mitä varten tämä osallisuustiimikin täällä kunnassamme on. Lyhyesti sanottuna, he kuuntelevat meidän asukkaiden mielipiteitä ja antavat meille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kuntamme toimintaan ja kehittämiseen. Tällainen uusiin asioihin tutustuminen ja niiden oivaltaminen oli erittäin mielenkiintoista. 

Tajusin aivan uudella tavalla, miten paljon minulla on mahdollisuuksia vaikuttaa kotikuntani asioihin. Monet ihmiset eivät näistä mahdollisuuksista kuitenkaan tiedä. Esimerkkinä osallistuva budjetointi. Kuntalaisilla oli tänä vuonna mahdollisuus ehdottaa ja äänestää, mihin he haluavat kunnan käyttävän 100 000€! Ymmärrän, ettei ideoita kaikilla ole, mutta ääniäkin valmiille ideoille annettiin yhteensä vain 5011. Lisäksi samoilla henkilöillä oli mahdollisuus äänestää useita eri vaihtoehtoja, eli äänestäjiä ei ollut näinkään paljoa. Älkää ymmärtäkö väärin, tuo on ihan hyvä potti ääniä, mutta kun äänioikeutettuja olisi ollut yli 30 000! Se on sääli, ettei kaikkien ääntä saada kuuluviin. Kuulin itsekin koko jutusta vasta, kun äänestysaika oli jo ohi, eli en valitettavasti itsekään päässyt tällä kertaa vaikuttamaan. Asiasta oli tiedotettu useissa eri paikoissa, kuten kuntamme nettisivuilla sekä asukaslehdessä. Tästä voimmekin ottaa opiksi, ettei haittaisi aina silloin tällöin käydä vähän vilkuilemassa, onko niihin tullut jotakin uutta tärkeää ja ajankohtaista asiaa.

Työjaksoni aikana pääsin kaiken kaikkiaan tekemään ja näkemään hyvin monipuolisia ja erilaisia hommia. Pääsin mukaan erilaisiin kokouksiin ja tapahtumiin, tein kirjoituksia ja haastatteluita, otin valokuvia, seurasin pormestarimme menoja, vierailin erilaisissa paikoissa ja kerran jopa leikitin lapsia puistossa.😄 Toimenkuvani monimuotoisuus piti mielenkiintoni yllä koko työjakson ajan ja myös herätti kosolti uusia ajatuksia ja oivalluksia. Tämä kahden viikon kesätyö oli upea kokemus ja ensimmäisenä kesätyönäni luo varmasti loistavaa pohjaa tuleville työurilleni. Sain täältä paljon eväitä tulevaisuuteeni ja pääsin mukavalla tavalla tutustumaan oikeaan työelämään. Oli hienoa saada nähdä ja kokea kaikenlaista uutta sekä tutustua lähemmin omaan kotikuntaani ja sen toimintaan!

 

-Essi Jumisko

Näytä kuva


7. marraskuuta 2018 12.45

Osallistuva budjetointi etenee Tuusulassa

Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat pääsevät päättämään siitä, miten kunnan käytössä olevia julkisia varoja käytetään. Osallistuva budjetointi antaa ihmisille mahdollisuuden määritellä, keskustella ja priorisoida julkisia kulutuskohteita.

Osallistuvaa budjetointia on kokeiltu Tuusulassa uusien kehittämisverkostojen toiminnassa. Esimerkiksi vuonna 2018 kehittämisverkostot saivat 50 000 euroa osallistuvalla budjetoinnilla kohdennettavaksi. Kaikille avoimia alueellisia kehittämisverkostoja toimii Tuusulassa viisi. Jokaiselle kehittämisverkostolle on myönnetty toimintaraha, jolla asukkaiden ideoimia ja toteuttamia projekteja voidaan tukea. 

Keväällä 2018 osallistuvan budjetoinnin työkaluna kokeiltiin ensimmäistä kertaa Decidim-alustan käyttöä. Tuusulan kunta keräsi maaliskuussa asukkaiden ideoita kehittämisverkostojen toiminnaksi kesälle ja syksylle 2018. Äänestyksen jälkeen kunta ja kehittämisverkostot valmistelivat yhdessä suosituimpien ehdotusten toteuttamista. Ja monet niistä ovat jo toteutuneet, kuten Kellokosken koirapuiston ehostus tai puistojooga Riihikalliossa.

Syksyllä 2018 osallistuvassa budjetoinnissa otetaan jälleen uusia askelia, kun vuoden 2019 osallistuva budjetointi käynnistyy marraskuun aikana. Jaossa on noin 100 000 € kuntalaisten ehdottamiin kohteisiin. Osallistuvan budjetoinnin teemoja ovat yhteisöllinen ja viihtyisä Tuusula (kehittämisverkostot), hyvinvoiva Tuusula ja kulttuurin ja taiteen Tuusula.

Osallistuva budjetointi käynnistyy ideahaulla. Kuntalaisten ideoita kerätään 13.11.2018–15.1.2019 osallistumisalustalla osoitteessa https://osallistu.tuusula.fi, kirjastoissa ja keskitetyssä asiakaspalvelussa Tuusinfossa. Loppuvuoden aikana järjestetään myös työpajoja, joissa omia ehdotuksiaan voi jättää. Seuraava vaihe käynnistyy helmikuussa, kun ideoista jalostetaan projekteja asukkaiden ja kunnan työntekijöiden yhteisissä työpajoissa. Projektit saavat valmistelussa alustavan budjetin ja niistä pääsee äänestämään 15.3. alkaen. Suosituimmat projektit menevät toteutukseen vuoden 2019 aikana.

Kunnan käyttämän Decidim-alustan avulla voidaan kerätä, kannattaa ja kehittää ideoita – ja äänestää parhaista avauksista. Alusta on kehitetty Barcelonassa ja se perustuu avoimeen lähdekoodiin. Voit tutustua ohjelman käyttöön myös Helsingin nuortenbudjetti.fi -sivustolla.

Kaikki yli 12-vuotiaat tuusulalaiset voivat osallistua alustalla tapahtuvaan ideointiin ja äänestämiseen. Verkkoalustalle pitää kirjautua omilla henkilötiedoilla.

Miksi osallistuvaa budjetointia sitten tehdään? Tuusulan tavoitteena on olla edelläkävijä osallisuuden edistämisessä ja yhteisöllisessä toiminnassa. Kunnan strategiassa on määritelty toimintatavaksi yhdessä tekeminen ja se halutaan ulottaa kaikkeen tekemiseen. Tuusulassa uskotaan, että kuntalaisten kanssa yhdessä voidaan rakentaa kuntalaisia paremmin palveleva ja kuntalaistensa näköinen kunta.

Me teemme yhdessä uutta Tuusulaa!

 

Lisätiedot:

Kehittämispäällikkö Heidi Hagman, heidi.hagman@tuusula.fi, 040 314 3052

Yhteisömanageri Kaisa Kutilainen, kaisa.kutilainen@tuusula.fi, 040 314 3048 

Osallistumisalusta: https://osallistu.tuusula.fi/

Osallisuussivusto: www.tuusula.fi/osallisuus 

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus

14. helmikuuta 2018 10.00

Neulepiiri Kauris: "Yksin ei tarvitse olla"

Ilta alkaa jo hämärtyä, kun Riihikallion palvelukeskuksen ovi alkaa käydä tiuhaan tahtiin. Paikalle saapuu eri-ikäisiä ihmisiä. Ikähaarukka on kirjaimellisesti vauvasta vaariin. Usealla on kädessään jonkinlainen pussukka. Pieni poika kuljettaa mukanaan legopakettia. Osa väestä tulee talon sisältä. Kaikilla on suuntana Lyylin kahvila. Mikä heitä yhdistää?

Neulepiiri Kauris 4


Ryhmän nimi on Neulepiiri Kauris, kahvilan entisen sijainnin mukaan nimetty. Voisi ajatella, että porukkaa yhdistää neulomukset, mutta kasseista paljastuu muutakin. Yhdistäviä tekijöitä on siis enemmän. Ryhmän slogan ”yksin ei tarvitse olla” kertoo yhdessäolon tärkeydestä. Neulepiiri on monelle henkireikä arjen kiireessä, mahdollisuus tavata ystäviä tai vain istahtaa hetkeksi ja hengähtää. Lapset ja lemmikit jätetään kotomiehen hoiviin tai otetaan mukaan. Muutamia kertoja kahvilan eteisaulassa on tavattu näennäisesti huolettomasti lepäävä t koirakaverukset.  Tietävät tarkasti koiranunensa läpi, milloin heidän emäntänsä laittaa puikot kassiin ja alkaa suunnitella kotiin paluuta.


Valmistautuminen neulepiiriin alkaa jo päivällä, kun Iran herkkuleivonnaiset tulevat mieleen. Facebookin feedissä vilahtelevat kuvat Lyylin kahvilan munkkirinkilöistä, laskiaispullista tai Runebergin tortuista saavat veden kielelle. Keskiviikkoisin ei lasketa kaloreita. Vielä herkkuvitriinin edessä mieli muuttuu eikä tulekaan otettua sitä suunniteltua laskiaispullaa vaan täytetty croissantti vie voiton… ehkä sitten myöhemmin se pulla.

Neulepiiri Kauris 2

Pöytiä siirretään peräkkäin sitä mukaa, kun väkeä saapuu. Jossain kohtaa seinä tulee vastaan, jolloin tiivistetään, että vielä yksi mahtuu pöydän kulmalle.  Aluksi pöydissä on hiljaista, kun keskitytään herkkuihin. Hienoinen annoskateus pistää kurkkimaan naapurin tarjottimelle ja pohtimaan, olisiko sittenkin pitänyt ottaa suklaakakkua. Yhtäkkiä huomaan syöneeni croissantini kuvaamatta sitä. Jäljellä on vain murusia lautasella… Voiko kuvaamatonta ruokaa syödä?


Vähitellen käsityöt kaivetaan kasseista ja puheensorina kasvaa. Ihastellaan toisten tekeleitä. Pussukoista paljastuu monenlaista. Neulepiireissä on tehty korvakoruja ja  lampunvarjostimia, kehrätty lankaa, väritetty kortteja, rakennettu legoista, tehty sormivirkkausta, lausuttu runoja, harjoiteltu maakuntalauluja, osallistuttu hyväntekeväisyyskampanjoihin, opeteltu kantapään tekoa ja magic loopia sekä ennen kaikkea vietetty aikaa yhdessä.

Neulepiiri Kauris 3
Neulomuksia tärkeämmäksi asiaksi on noussut yhdessäolo. Neulepiirin pöydän ääressä ei ole väliä oletko nuori vai vanha, rikas vai köyhä, työssä vai työtön tai tuletko peräti ilman käsityötä.  Olet yksi porukasta. Jutut sinkoilevat pöydän yli ristiin rastiin. Aina et edes itse tiedä, mitä keskustelua seuraat. Välillä kukkii roisikin huumori. Nauru remahtelee ja välillä langatkin sotkeentuvat. Onneksi yksi porukasta on erityisen taitava avaamaan lankasolmuja ja niin kutsuttuja lankakerän oksennuksia. Siinä kun toiset alkavat jo lähes hyperventiloida ja turvautuvat saksiin, hän tyynen rauhallisesti selvittää sotkun ja kerii langan alkuperäistä kauniimmalle kerälle.

Neulepiiri Kauris 1
Liian pian kello lähenee jo kahdeksaa. Kutimet pakataan takaisin kassiin, sukan tekeleet sujautetaan rollaattorin koriin ja tehdään viimehetken ostokset kotiin viemisiksi. Eräs palvelutalon asukas lausuu vielä itse kirjoittamansa liikuttavan runon. Koskaan ei ole samanlaista iltaa. Vähitellen porukka purkautuu ulos ja kahvilan valot sammuvat.
Nähdään taas ensi keskiviikkona!

Teksti ja  kuvat: Päivi Pajala

TUNNISTEET: Osallisuus

7. joulukuuta 2017 14.40

Tuusulan osallisuussivuston rakentaminen

Kuluvana syksynä olen saanut olla mukana tuottamassa Tuusulan kunnan tuoretta osallisuussivustoa. Projektin myötä pääsin sanoittamaan kunnan työntekijöiden ja tuusulalaisten tarinoita osallisuudesta. 

Niitä oli paljon, sillä Tuusulassa on jo pitkään tehty töitä kuntalaisten osallisuuden parissa. Haastavampi osa tehtävänantoa oli tuoda ajankohtainen osallisuustyö paremmin kuntalaisten saataville. Osallisuus ei nimittäin ole muusta kunnan toiminnasta erillinen saareke, vaan työtä tehdään kaikilla toimialoilla.

Vastasimme projektitiimin kanssa haasteeseen uudistamalla sivuston rakennetta. Lisäksi sivustolle tuotiin - nimenomaan osallisuustyön esille nostamiseksi - oma kalenteri sekä ajankohtaista - palsta. Ne täyttyvät pikku hiljaa, uusien osallisuustarinoiden syntyessä.

Lisäksi päätimme käynnistää tämän blogin. Blogissa kerrotaan kehittämisverkostojen toiminnasta, esitellään hyviä käytäntöjä Tuusulan malliin sekä tarjotaan vapaaehtoisille mahdollisuus kertoa oma tarinansa.

Sivuston ensimmäinen versio on nyt valmis, mutta työ jatkuu. Toivomme, että löydät sivuston kautta oman tapasi osallistua - vastaamalla mielipidekyselyyn, tarttumalla toimeen vapaaehtoisena tai osallistumalla vaikkapa alueellisten kehittämisverkostojen toimintaan!

Anu Heikkilä

Viestinnän koordinaattori (asukasosallistuminen)

Kuva: Kari Kohvakka

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus