Blogi
8.50
Dialogin keinoin kohti yhdenvertaisempaa Tuusulaa
Opintoihin kuuluva viimeinen harjoittelupaikka oli etsinnässä. Keski-ikäisenä ajattelin asiaa niin, että oli korkea aika hakeutua sellaiseen työpaikkaan, johon ei välttämättä muuten tulisi tutustuttua, mutta josta haluan tietää lisää. Opintoihimme kuului opintojakso, jossa käsiteltiin dialogia ja sen merkitystä sosiaalialan työssä. Yllätyksekseni hullaannuin tuon opintojakson ansiosta dialogiin ja halusin viimeisen harjoitteluni jollain tavalla liittyvän kyseiseen aiheeseen. Aikani selviteltyäni asiaa alkoivat kaikki tiet ohjata minua samaan paikkaan. Tuusulan osallisuustiimi kuulosti mielenkiintoiselta, vaikken sen työnkuvasta tiennyt oikeastaan mitään. Onnekseni osallisuustiimi oli valmis ottamaan kunta-alaa tuntemattoman harjoittelijan tutustumaan tiimiinsä harjoitteluni ajaksi.
Sosiaalialalle pian valmistuessani olen huomannut, että sosionominimikkeellä voi työllistyä hyvin laajalle työkentälle. Tämänhetkisten opiskelujeni harjoittelut olen tehnyt Hyvinkäällä aikuisten perusopetuksessa, Järvenpäässä maahanmuuttajien neuvontapalvelussa ja tämä viimeinen tutustuttaa minut Tuusulan kunnassa tehtävään työhön. Osallisuustiimissä olen mukana laatimassa hyvinvointikertomusta, suunnittelen vapaaehtoistoimintaa, muutaman päivän olen mukana osallistuvan budjetoinnin prosessissa sekä suurimpana osana harjoitteluani on ehdottomasti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman aloittamisprosessi.
"Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, kun se on helposti lähetyttävä ja laadittu yhteisöön uppoavalla tyylillä"
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on lakisääteinen asialista siitä, kuinka voidaan saavuttaa jokaiselle yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet olla omana itsenään osana työpaikkaa tai yhteisöä. Suunnitelman laatiminen aloitetaan muodostamalla työryhmä, johon otetaan asiasta kiinnostuneita ja asiaan motivoituneita henkilöitä. Ryhmä arvioi esimerkiksi kyselyiden avulla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykyhetken tilaa. Tämän arvion perusteella saadaan tietoa kehitettävistä kohteista ja huomiota vaativista asioista esimerkkeinä vaikkapa turvallisemman tilan käsite ja palveluiden saavutettavuus. Tämän jälkeen päätetään tehtävät toimenpiteet ja suunnitelmaa aletaan rakentaa oman työyhteisön/kunnan/kaupungin näköiseksi. Suunnitelma toimii paremmin, kun se on helposti lähestyttävä ja laadittu omaan yhteisöön uppoavalla tyylillä. Kun kunnalla tai työpaikalla on suunnitelma, jota päivitetään ja noudatetaan, se luo (työ)hyvinvointia, josta tulee ennen pitkää kilpailuvaltti, kun työpaikalle rekrytoidaan osaajia ja kuntaan halutaan asukkaita.
Tiranan keskuspuiston penkki sen tietää: kaikki ovat erilaisia ja yhdenvertaisia
Dialogit avuksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmatyössä
Suomi on maailmalla tunnettu dialogisesta osaamisestaan ja sen takia Suomi on usein mukana maailmalla käytävissä rauhanneuvotteluissa. Olemme neutraali valtio, joka osaa keskustella rakentavasti. Tähän suomalaiseen erityisosaamiseen haluan jatkuvuutta ja osaltani kehittää itsessäni kyseisiä taitoja osallisuustiimissä tekemässäni harjoittelussa. Odotan jännityksellä pääsyä fasilitoimaan kunnassa tehtäviä Erätauko-dialogeja. Dialogien avulla pyrimme nostamaan esille epäkohtia, joihin kunnan olisi hyvä kiinnittää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa tehdessä erityistä huomiota. Sitran kehittämä Erätauko-menetelmä tuo keskustelut kansalaisten ulottuville, jossa jokaisen osallistujan on mahdollisuus tuoda esille mielipiteensä tasavertaisena muiden keskustelijoiden kanssa kulloinkin keskusteltavasta aiheesta. Näin jokainen keskustelija muuttaa maailmaa omalta osaltaan ymmärtäväisemmäksi lisäämällä tietoisuutta omista erityisistä syistään tehdä asiat tietyllä tavalla.
Harjoitteluni on pian puolivälissä ja ymmärrykseni kunnassa tehtävästä työstä on laajentunut sanoin kuvaamattoman paljon. Tiimin keskustelussa ja palavereissa vilisee yhä päivittäin sanoja, jotka eivät heti avaudu, mutta jokaisella työpaikalla on se oma slangi, jonka sisäistämiseen menee oma aikansa. Osbu oli näistä sanoista erikoisin. Monille tuusulalaisille sana on varmasti tuttu jo edellisiltä vuosilta, mutta itselleni osallistuva budjetointi oli uusi asia. Osbuun olen nyt tutustunut ja huomannut, kuinka omakseen tuusulalaiset ovat sen ottaneet. Ehdotuksia yhteisen rahan käyttämisestä tuli valtaisa määrä, joten osallisuustiimi on nimensä ansainnut.
Olen lähes sanaton kaikesta siitä työstä, mitä kunta tekee! On neuvostoja, lautakuntia ja tiimejä, jotka kaikki tekevät työtä sen eteen, että Tuusula olisi hyvä paikka asua ja elää. Osallisuustiimi tuo elintärkeän palasen lisäämällä asukkaiden mahdollisuutta osallisuuteen niin, että jokainen asukas kokisi Tuusulan omakseen, itsensä näköiseksi kunnaksi, jossa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ja olla juuri sellainen kuin on.
Osallisuustiimin harjoittelija
Rita Katona
15.35
Tuusulassa todellakin saa toteuttaa itseään
Hain syksyllä 2021 Hyrylän kehittämisverkoston ydintiimin asukasjäseneksi, sillä koin, että minulla saattaisi olla jotain annettavaa Hyrylälle. Tuusulassa on yhteensä viisi kehittämisverkostoa, joiden tehtävänä on toimia siltana kunnan ja asukkaiden välissä mm kannustaen osallistumaan yhteiseen tekemiseen.
Kun minut valittiin ydintiimin jäseneksi, huomasin aika pian, että Tuusulassa todellakin saa toteuttaa itseään, jos vain on halu tehdä ja asioista sopii kunnan kanssa. Esimerkkejä löytyy kyllä, kannattaa lukea teksti loppuun 😊
Jouluikkuna - Olen aina pitänyt joulusta, kukapa ei.
Jouluna on aikuistenkin kiva kurkistaa tonttujen kotiin ja pitää pientä jännitystä yllä. Joulusukissa on yllätyksiä ja valaistus hämärää jolloin ei tarvitse siivotakaan niin tehokkaasti! Muistan kun pienenä ennen joulua askartelimme paljon äitini kanssa ja isän kanssa rakennettiin pieni laatikko jossa oli jäkälää, havun oksia ja pienten tonttujen koti. Laatikko nimettiin joulumaaksi ja minusta tuntui, että Kati Helena lauloi juurikin tästä tonttujen kodista laulussaan ’Joulumaa’. Käyn joka joulu katsomassa Helsingin keskustassa Stockmannin jouluikkunan, mutta jo vuosia olen miettinyt, miksi tällaista ei voisi toteuttaa lähemmäksikin.
Olen tehnyt aikaisemmin muutamia jouluikkunoita ja ehdotimme Hyrylän kehittämisverkoston ydintiimin kesken elokuussa 2022 yhteisömanageri Katja Repolle, että voisimme kannustaa hyryläläisiä tekemään jouluikkunoita ilahduttamaan meitä kaikkia. Katja kommentoi, että kiva idea, oletpas aikaisin liikkeellä 😊 Laitoimme ilmoituksen Hyrylän kehittämisverkostona face -sivuille vapaista ikkunoista ja kaikki varattiin päivässä.
Mielestäni parasta jouluikkunoissa on yllätyksellisyys, tarina ja ilon tuominen. Kun ystäväni Tanjan kanssa rakensimme ikkunaa, oli ihanaa katsoa ihmisten hymyjä kun he tarkkailivat kaikkia pieniä yksityiskohtia. Olen aika puuhakas ja impulsiivinen ja tykkään touhuta itselleni mieleisten asioiden äärellä. Pidän kauniista asioista, käsitöistä, askartelusta, puutarhan hoidosta ja kukista. Pyrin etsimään ehkä hieman naiivistikin hassuja asioita ympäristöstä. Moni ihmettelee, miten minulla on ollut aikaa tehdä kaikki mitä ikkunassa on. Tämä on harrastus, joka tulee oikeastaan aika itsestään. Kierrän paljon kirppiksiä ja jos jotain pientä hauskaa sattuu vastaan, ostan sen varastoon ja katson sitten syksyllä, mitä siitä keksii.
Jokainen meistä voisi miettiä, olisiko jokin juttu, mihin voisi antaa aikaansa ja mikä toisi iloa ympärille.
Ryhdyin lähipuistomme puistokummiksi, sillä pidin sen kukkapenkkiä jo aika kehnona ja ehdotin jos kunta tukisi uusilla kasveilla. Nyt on mullat vaihdettu, uudet kukat istutettu ja odotellaan lumien sulamista kun 500 tulppaania nousee maasta. Tämä oli minulle mieleistä tekemistä ja lopputuloksesta nauttii moni ohikulkija.
Yhteisötila Mäntymäellä viettää moni joulun alla juhlia ja piha oli tosi pimeä. Sovimme kunnan kanssa jouluvalojen hankinnasta ja nyt ne on ilahduttaneet kaikkia siellä kävijöitä.
Ota yhteyttä oman asuinalueen kehittämisverkostoon ja tehdään yhdessä lähiseudusta asukkaiden näköinen😊
Noora matikainen
kirjoittaja on asukasaktiivi, yhdistystoimija ja Hyrylän kehittämisverkoston ydintiimin jäsen
10.20
Kotiseutu kallehin
|
Tuusulan Hyrylästä tuli kotipaikkamme neljännesvuosisata sitten. Tuusulanjärven seutu kauniine maalaismaisemineen ja merkittävine taide- ja kulttuurikohteineen oli jo aikaisemmin tullut tutuksi ja herättänyt ihastusta seutukuntaan. Jo nimenä Tuusula oli kiehtova, sointuva ja kaunis, kuin runon alku. Kunta huomioi muuttomme lähettämällä meille tervetuliaiskirjeen ja esitteitä kunnan palveluista, muistaakseni kartankin. Kaikenlaista löytyikin koko perheelle. Lapsen tarha- ja koulupolku kuljettiin Hyrylässä. Taidekoulua hän kävi 20-vuotiaaksi asti hyvän opetuksen ja ryhmähengen innoittamana. Musiikkiopisto, kansalaisopisto, kirjasto ja uimahalli tulivat meille tutuiksi. Ulkoiluun löytyi monipuolisesti luontopaikkoja, metsiä, rantoja, latuja ja luistelukenttiä. Tuusulanjärvellä ja Rusutjärvellä käytiin uimassa ja pilkkimässä. Kulttuurikohteista Halosenniemi näyttelyineen oli kaikkien suosikkipaikka. Esiinnyin minäkin aikoinaan aktiivisen kuntalaisen roolissa. Ilmoitin kuntaan kirjallisesti käsitykseni lähitien nopeusrajoitusten alhaistamisen tarpeellisuudesta sekä tien ylittäjien turvallisuuden parantamiseksi että melutason hillitsemiseksi. Kun ei suojatietäkään bussipysäkin käyttäjille ollut. Sillä kertaa vastauksen saaminen kesti jostain syystä toista vuotta, mutta vastaaja oli vakavasti paneutunut jokaiseen ilmoittamaani epäkohtaan. Räikeähkö vaihtoehtoisehdotukseni (meluaita, ellei nopeuksia ja meteliä hillitä) ei ymmärrettävästi herättänyt vastakaikua, siihen tuli määrätietoisen lopulliselta vaikuttava epäävä vastaus. Nopeusrajoitus ja suojatie toteutuivat kyllä jo ennen vastauksen saapumista, joten asialla oli varmaan jo kysyntää aiemminkin ollut. Saimme heti muuton jälkeen naapuriapuakin. Auto juuttui portinpielessä pahasti lumihankeen. Läheisestä kerrostalosta riensi ahdinkomme huomannut herrahenkilö avuksemme lapio kourassaan. Tämä teki meihin suuren vaikutuksen. Yleensäkin naapureihin ja ihmisiin yleensä tuntui olevan helpompi saada kontakteja kuin kaupungin hulinassa. Vuosien vieriessä on tapahtunut paljon hyvinvointia, viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyden vahvistumista edistäviä asioita. Vaikka jäinkin ilman meluaitaani, on monia muita toivomiani asioita tapahtunut. On rakennettu uusia, kauniita taloja ja viihtyisiä asuinalueita. Ympäristönäkymiä on kohennettu, puisto- ja ulkoilualueita on raivattu ja istutuksia laitettu ihmisten iloksi kulkureittienkin varrelle. Lapsille ja nuorille on tarjolla ohjattua toimintaa, puistoruokailua kokeillaan ja onpa uusi nuorisotalokin kohonnut Riihikallioon. Hidasteitakin harkitaan myös juuri toivomalleni tiealueelle. Tietääkseni myös Pohjois-Tuusula on saanut omat uudistuksensa, vaikka nyt tarkastelenkin kuntalaisuutta enemmän Hyrylän näkökulmasta. "Tuntuu hyvältä, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi" Viime vuosina kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia on lisännyt Osallistuva Budjetointi –järjestelmä, jonka puitteissa kuntalaiset voivat tehdä kehitysehdotuksia, osallistua niiden työstöön ja lopuksi äänestykseen. Tuntuu hyvältä, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja että kunnalla on varattuna resursseja ajatusten keräämiseen ja niiden jatkokäsittelyyn yhdessä kuntalaisten kanssa. Nyt on meneillään jo kolmas Osallistuvan Budjetin kierros, jossa saan itsekin olla mukana Osallisuusryhmän jäsenen ominaisuudessa. Kehitysideoita ovat kuntalaiset miettineet asukasilloissa eri puolilla kuntaa ja niitä on voinut jättää myös verkossa Osallistumisalustan kautta. Työpajoissa ideoista työstettiin äänestystä varten toimintasuunnitelmia. Paikalla oli osallisuusryhmän lisäksi myös kunnan asiantuntijoita, jotka voivat heti oman alueensa puitteissa ottaa kantaa toteuttamiskelpoisuuteen ja kustannustasoon. Tämä osallisuustyö on hyvin innostavaa. Työ etenee järjestelmällisesti, ideat hahmottuvat suunnitelmiksi, saavat budjettiosuutensa ja äänestyksissä voittaneita ideoita ryhdytään aikuisten oikeasti toteuttamaan! Nyt helmikuussa alkaakin ÄÄNESTYSVAIHE! Siihen kannattaa osallistua aktiivisesti, näin saadaan mieluisimmat ja tarpeellisimmat ideat nostetuksi toteutettavien joukkoon aluebudjettien puitteissa. Äänestää voi Osallistumisalustalla tai tulemalla erikseen järjestettäviin äänestystilaisuuksiin. Päivämäärät, ajat ja paikat löytyvät kunnan tapahtumista. Tuusula on edelleen rauhallinen ja viihtyisä, minulle mieluinen kotikunta. Asukkailla on täällä mahdollisuus viettää rauhallista, luonnonläheistä ja maalaishenkistäkin elämää sekä vielä vaikuttaa oman asuinkunnan kehitykseen! Olen itsekin nyt tämän osallisuuskokemuksen vaikutuksesta entistä innostuneempi aktiivisemmasta kuntalaisuudesta. -Hellevi Salo
|
16.20
Näkemykseni Tuusulasta kesätyön kautta
Ensinnäkin, Tuusula on paljon muutakin kuin pelkkä kunta. Se on lähes 39 tuhannen ihmisen koti, elämän keskus, paikka kasvaa ja kehittyä lapsesta aikuiseksi, paikka käydä kouluja, tehdä töitä, jäädä eläkkeelle ja seurata omien jälkipolvien kasvua. Monelle itse kunta on myös työpaikka, kuten minullekin nyt tänä kesänä.
Pääsin kunnalle kahdeksi viikoksi kesätöihin, osaksi osallisuustiimiä. Enimmäkseen tein somepäivityksiä Kesätöissä Tuusulassa Facebook-tilille, josta löytyy myös muiden kesätyöntekijöiden postauksia. Myös Instagramista meidät löytää nimellä @kesatoissatuusulassa.
Kaksi viikkoa on lyhyt aika, eikä siinä ehdi aivan perinpohjin kunnan toimintaan tutustua, mutta jo tässä ajassa pääsin kuitenkin näkemään kotikuntaamme täysin uudesta näkökulmasta. Pääsin näkemään kunnan keskeisimpien luottamuselinten toimintaa, pääsin näkemään, mitä kunnantalolla oikeasti tapahtuu, miten kotikuntamme asioita hoidetaan, miten asiat kunnassamme oikeasti tapahtuvat ja edistyvät. Ennenkaikkea sain myös kasvoja kunnassamme tapahtuvien asioiden taakse ja pääsin hieman tutustumaankin näihin henkilöihin.
"Keitä täällä kunnassamme oikein häärää ja touhuaa?"
Pääsin lähemmin näkemään, keitä täällä kunnassamme oikein häärää ja touhuaa meidän kaikkien kunnan asukkaiden asioita hoitamassa. Kenen aikaansaannosta ovat upeat kukkaistutukset julkisilla paikoilla, kuntalaisten ideoiden eteenpäin vienti ja yhteisölliset tapahtumat tai vaikka kunnan nettisivut, joilta aina tarvittaessa löydän tietoa kotikuntamme asioista? Ketkä suunnittelevat ja järjestävät kuntamme tulevia asuntomessuja, entä minkälaisia henkilöitä siellä todella istuu tekemässä kotikuntamme ylimpiä päätöksiä?
Tässä kahden viikon aikana pääsin myös tutustumaan uudella tavalla kotikuntaamme näin asuinympäristönä. Pääsin käymään uusissa paikoissa, mistä en ole ennen, ihme kyllä, tiennytkään! Tällainen paikka on esimerkiksi Fjällbon virkistyspuisto. En edes ollut ajatellut, että täältä, meidän Tuusulastamme, löytyy näinkin kiva järvimaisemalla varustettu paikka. Sain myös kuulla, että sinne on tulossa vielä tänä kesänä vaikka mitä uutta kivaa, joten siellä tulen varmasti joskus vapaa-ajallanikin vierailemaan!
Itse kun en Facebook-tiliä omista, niin en myöskään tiennyt muun muassa sitä, että kunnalla on Facebookissa erinomaisesti toimiva Fiksaa Tuusulaa -palvelu, jonka kautta voi ilmoittaa vaikka rempallaan olevasta puiston roskiksesta, ja se korjataan pikimmiten! Ei siis tarvitse vain katsella vierestä, että ”Nonni, taas on jotkut potkineet ton roskiksen hajalle”, vaan voi oikeasti tehdä asialle jotain. Se on loistava juttu.
"Osallisuustiimi? Mikä se on? Se oli minulle aivan hepreaa ennen sinne menoani"
Tutustuin myös itselleni entuudestaan aivan tuntemattomiin aloihin. Aloihin, joiden olemassaolosta en ennen tiennytkään. Osallisuustiimi, johon minut otettiin kesätöihin, on juurikin tällainen ala. Osallisuustiimi? Mikä se on? Se oli minulle aivan hepreaa ennen sinne menoani. Pikkuhiljaa asian ydin kuitenkin valkeni minulle ja nykyään ymmärrän, mitä varten tämä osallisuustiimikin täällä kunnassamme on. Lyhyesti sanottuna, he kuuntelevat meidän asukkaiden mielipiteitä ja antavat meille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kuntamme toimintaan ja kehittämiseen. Tällainen uusiin asioihin tutustuminen ja niiden oivaltaminen oli erittäin mielenkiintoista.
Tajusin aivan uudella tavalla, miten paljon minulla on mahdollisuuksia vaikuttaa kotikuntani asioihin. Monet ihmiset eivät näistä mahdollisuuksista kuitenkaan tiedä. Esimerkkinä osallistuva budjetointi. Kuntalaisilla oli tänä vuonna mahdollisuus ehdottaa ja äänestää, mihin he haluavat kunnan käyttävän 100 000€! Ymmärrän, ettei ideoita kaikilla ole, mutta ääniäkin valmiille ideoille annettiin yhteensä vain 5011. Lisäksi samoilla henkilöillä oli mahdollisuus äänestää useita eri vaihtoehtoja, eli äänestäjiä ei ollut näinkään paljoa. Älkää ymmärtäkö väärin, tuo on ihan hyvä potti ääniä, mutta kun äänioikeutettuja olisi ollut yli 30 000! Se on sääli, ettei kaikkien ääntä saada kuuluviin. Kuulin itsekin koko jutusta vasta, kun äänestysaika oli jo ohi, eli en valitettavasti itsekään päässyt tällä kertaa vaikuttamaan. Asiasta oli tiedotettu useissa eri paikoissa, kuten kuntamme nettisivuilla sekä asukaslehdessä. Tästä voimmekin ottaa opiksi, ettei haittaisi aina silloin tällöin käydä vähän vilkuilemassa, onko niihin tullut jotakin uutta tärkeää ja ajankohtaista asiaa.
Työjaksoni aikana pääsin kaiken kaikkiaan tekemään ja näkemään hyvin monipuolisia ja erilaisia hommia. Pääsin mukaan erilaisiin kokouksiin ja tapahtumiin, tein kirjoituksia ja haastatteluita, otin valokuvia, seurasin pormestarimme menoja, vierailin erilaisissa paikoissa ja kerran jopa leikitin lapsia puistossa.😄 Toimenkuvani monimuotoisuus piti mielenkiintoni yllä koko työjakson ajan ja myös herätti kosolti uusia ajatuksia ja oivalluksia. Tämä kahden viikon kesätyö oli upea kokemus ja ensimmäisenä kesätyönäni luo varmasti loistavaa pohjaa tuleville työurilleni. Sain täältä paljon eväitä tulevaisuuteeni ja pääsin mukavalla tavalla tutustumaan oikeaan työelämään. Oli hienoa saada nähdä ja kokea kaikenlaista uutta sekä tutustua lähemmin omaan kotikuntaani ja sen toimintaan!
-Essi Jumisko
16.35
Osallistuva budjetointi: Äänestä suosikkejasi kehittämisverkostojen toiminnaksi
Keväällä julkaistu Tuusulan osallistuvan budjetoinnin alusta antaa kaikille yli 13-vuotiaille tuusulalaisille mahdollisuuden tulla mukaan ideoimaan ja äänestämään kunnan varainkäytöstä. Samalla luodaan uudenlaista tapaa valmistella ja tehdä asioita.
Ideointivaiheessa tuusulalainen luovuus pääsi todellakin kukkimaan. Kuntalaiset innostuivat ehdottamaan yli 60 ideaa kansallispuvun ulkoilutuspäivästä puistojoogan järjestämiseen. Käy tutustumassa ideapalettiin osoitteessa https://osallistu.tuusula.fi ja äänestä mieleistäsi 6.5. mennessä!
Äänestyksen jälkeen kunta ja kehittämisverkostot lähtevät yhdessä pohtimaan, miten suosituimmat ideat saadaan toteutukseen asti.
Alustalle osoitteessa https://osallistu.tuusula.fi pitää ennen äänestystä rekisteröityä omalla nimellä ja sähköpostiosoitteella. Rekisteröityminen onnistuu myös Facebook- tai Google-tilin kautta.
Teksti: Kaisa Kutilainen, yhteisömanageri
Kuva: Aarne Kempas
10.40
Nyt ideat kehiin yhteisestä tekemisestä! Kehittämisverkostojen toimintarahalla tehdään yhdessä #uuttatuusulaa
Tuusula otti pilottikäyttöön maaliskuussa osallistuvan budjetoinnin alustan kehittämisverkostojen toiminnassa.
Kuntalaiset voivat kirjautua alustalle ja ehdottaa siellä tapahtumia, talkoita, tempauksia ja erilaisia projekteja kehittämisverkostojen toiminnaksi. Erityisesti toivomme sellaisia ideoita, joissa ehdottaja haluaisi itse olla mukana.
Mitä kehittämisverkostoissa voi sitten tehdä? No vaikka mitä! Viime vuonna toimintansa aloittaneet verkostot ovat mm. käynnistäneet Ikäihmisten Kortteliolohuonetoiminnan Hyrylässä Kalliopohjantiellä, järjestäneet tapahtumia kuten Lahelan joulutapahtuman ja Kellokosken laskiaistapahtuman, lähteneet kehittämään Kotkanpuistosta Riihikalliossa asuville yhteisöllistä kohtaamispaikkaa ja toteuttaneet jouluvalaistusta Jokelaan ja Kellokoskelle.
Hienoja ideoita vuodelle 2018 yhteiseen tekemiseen on jo syntynyt iso liuta, ja uusia ehdotuksia voi käydä kirjaamassa vielä 1.4. asti osoitteessa https://osallistu.tuusula.fi. Muiden tekemiä ehdotuksia voi kommentoida huhtikuun puoliväliin asti. Myös kunta kommentoi kaikki ehdotukset ja arvioi, ovatko ne toteutettavissa. 15.4. alkaen ideoita voi käydä kannattamassa ja parhaimmat ja suosituimmat ideat laitetaan toteutukseen. Kunta voi myöntää projekteille kehittämisverkostojen toimintarahaa eli nyt kannattaa käyttää mahdollisuus hyväksi ja käydä kertomassa ideansa!
Tähän mennessä esitetyt ideat ovat kaikkien luettavissa osoitteessa https://osallistu.tuusula.fi. Jos ideoita haluaa itse ehdottaa, kommentoida ja äänestää niistä, tulee alustalle kirjatua omalla nimellä ja sähköpostiosoitteella sekä luoda salasana alustan käyttöön. Jos käytössä on Facebook- tai Google-tili, alustalle on mahdollista kirjautua myös niiden avulla.
Ideoita kehittämisverkostoille voi syöttää vaikka kotisohvalta käsin, mutta niitä on kerätty myös yhteisissä tilaisuuksissa kuten kuntalaisten illoissa. Kuntalaisten illoista on jäljellä vielä Jokelan kuntalaisilta 28.3. klo 18-20 Jokelan koulukeskuksessa. Ideoita voi tulla esittämään ja osallistuvan budjetoinnin alustaan tutustumaan myös yhteisömanagerin vastaanotolle 27.3. klo 13-16 Lahelan K-kaupalle ja 28.3. klo 13-16 Kellokosken kirjastolle.
Minä autan mielelläni sekä ideoinnissa että alustan käyttämisessä! Ole yhteyksissä!
Kaisa Kutilainen
yhteisömanageri
040 314 3048 tai kaisa.kutilainen@tuusula.fi
16.00
Kehittämisverkostot jo täydessä vauhdissa
Tuusulassa käynnistyi kesäkuussa 2017 valtuustokauden myötä uusien alueellisten kehittämisverkostojen toiminta. Verkostoja perustettiin 5: Hyrylään, Jokelaan, Kellokoskelle, Lahelaan ja Riihikallioon. Verkostojen tavoitteena on lisätä lähidemokratiaa sekä tukea asukaslähtöistä toimintaa. Verkostoihin toivotaan mukaan niin asukkaat, yhdistykset, yritykset kuin muutkin toimijat rakentamaan yhdessä uutta Tuusulaa.
Verkostoissa ja verkostojen kanssa yhteistyössä voidaan toteuttaa erilaisia talkoita, tapahtumia, tempauksia, projekteja ja kehittämishankkeita. Verkostojen ensimmäiset ideointitilaisuudet pidettiin kesäkuussa, mutta varsinainen toiminta on käynnistynyt syksyn mittaan.
Syyskuussa toteutettiin kehittämisverkostojen voimin Tuusulan istutusilta, jossa asukkaat yhteistyössä puistoyksikön työntekijöiden kanssa istuttivat syyskasveja istutuslaatikoihin Hyrylään, Jokelaan, Kellokoskelle ja Riihikallioon.
Syksyn aikana pidettiin erilaisia ideointi-iltoja, kokouksia ja suunnittelutilaisuuksia, joissa sekä kerättiin asukkaiden ideoita että mietittiin ideoiden konkreettista toteuttamista. Ideoita on syntynyt paljon ja joitakin on saatu toteutukseen jo vuoden 2017 aikana. Lisäksi paljon ideoita on odottamassa kevättä 2018, jolloin tiedossa on mm. erilaisia vihertalkoita ympäri kuntaan.
Alueellisten projektien ja tapahtumien lisäksi kehittämisverkostot ovat olleet mukana Tuusulan kehittämisessä laajemmin. Verkostot ovat olleet mukana pohtimassa ratkaisuja mm. Tuusulan pyöräilyn edistämiseen, Tuusulanjärven ja -joen virkistyskäyttöön, viheraluiden kehittämiseen ja kunnan osallisuussivustoon.
Hyrylässä on ollut intoa kehittää mm. Tuuliviirinpuistoa ja Jokipuistoa ja edistää torin alueen elämää ja tapahtumia.Torin alueelle ollaan hankkimassa perinteinen leikkimökki ja vanhanajan puisia leluja, joilla lapset pääsevät leikkimään tulevaisuudessa. Alkuvuodesta 2017 perustettu Meidän kaikkien Hyrylä -yhdistys eli Hyke on toteuttanut aktiivisesti pitkin vuotta tapahtumia Hyrylän torille, viimeisimpänä hienon Hyrylän joulunavaustapahtuman yhteistyössä kunnan, seurakunnan ja eri tahojen kanssa. Hyrylässä ollaan mietitty lasten ja nuorten lisäksi ikäihmisten osallisuutta. Kiitos aktiivisten vapaaehtoisten käynnistyi Kalliopohjantiellä ikäihmisten viikoittainen Kortteliolohuone tammikuussa 2018. Ensimmäiseen tilaisuuteen osallistui yli 50 henkeä, joten tarvetta Kortteliolohuoneelle on selvästi.
Jokelan verkoston idea-illassa 12.10. päätettiin toteuttaa uudet näyttävät jouluvalot yhteistyössä kunnan puisto-osaston kanssa. Valojen sijainnista äänestettiin verkoston Facebook-ryhmässä ja uudet valot saatiin paikoilleen 23.11. Jokelan lampien vieressa sijaitseviin puihin. Tänä vuonna Jokelaan ollaan toteuttamassa laavua yhteistyössä Jokelan kisan kanssa ja suunnitteilla on erilaisia talkoita mm. siivoustalkoot ja istutustalkoot sekä Jokelan yhteinen ravintolapäivä.
Kellokoskella on haluttu keskittyä erityisesti tapahtumiin. Lisäksi verkoston toiminnassa painottuu kiertotalous, tilojen löytäminen yhteiseen tekemiseen sekä sairaala-alueen tulevaisuuden pohtiminen. Ensimmäinen Kellokosken verkoston oma tapahtuma on suunnitteilla laskiaiseksi.
Lahelassa halutaan parantaa erityisesti lähiympäristöä, viheralueiden hoitoa ja alueen turvallisuutta. Lisäksi Lahelan verkostossa on intoa tapahtumien järjestämiseen ja 3.12. vietettiin ensimmäistä Lahelan joulutapahtumaa Lahelan K-marketin ympäristössä. Tapahtuma oli huonosta säästä huolimatta suuri menestys ja joulutapahtumasta suunnitellaankin jo monivuotista. Kesällä 2018 Lahelan verkoston tarkoitus on toteuttaa leppoisa urheiluhenkinen pikniktapahtuma Toukkapuistoon.
Riihikallion verkosto on erityisen kiinnostunut kehittämään Kotkanpuistoa, josta halutaan tehdä alueen asukkaiden yhteisöllinen kohtaamispaikka. Puistossa on järjestetty omatoimitalkoita ja ensi keväälle suunnitellaan yhteisöviljelyn aloittamista. Ideoida puiston kehittämiseen on kysytty niin koulussa kuin Riihikallion verkoston työpajoissa.
Aivan kaikkia verkostojen toiminta ei ole vielä tavoittanut ja työtä onkin tehtävä, jotta mahdollisimman monet asukkaat lähtisivät mukaan verkostojen toimintaan - joko ideoimaan, toteuttamaan tai nauttimaan verkostojen työn tuloksista. Vuosi 2018 tuo tullessaan myös sähköisiä työkaluja verkostojen työhön, ja niiden avulla pystytään paremmin mahdollistamaan asukkaiden osallistuminen myös kotoa käsin tai etänä.
Teksti: Kaisa Kutilainen
Kuvat: Tussitaikurit ja Heidi Hagman