Uniikki paletti – Tuusulan museoblogi

Logo Tuusulanmuseo

Tuusulan museo nostaa blogissaan esille ajankohtaisia asioita ja tarjoaa kurkistuksia museon arkeen. Blogissa julkaistaan myös muualla julkaistuja artikkeleita.

 

0
24. toukokuuta 2021 8.00

Hoitamaton metsä voi olla riski – Halosenniemen luontoa on kunnostettu

Halosenniemen ympäristössä on tehty laajoja hoitotoimenpiteitä. Toimien tavoitteena on ollut lisätä alueen turvallisuutta. Yhtälössä on pyritty huomioimaan rakennukset, alueella liikkuvat ihmiset, Pekka Halosen rakastama maisema kuin luonnon monimuotoisuuskin.

– Jos luonnossa ei tehdä mitään, se syö itseään, toteaa useista televisio-ohjelmistakin tuttu, historiallisiin kartanopuutarhoihin erikoistunut arboristi Mare Laakkonen.

Kun luonto ympäröi kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta, ei ympäristöä voi jättää täysin oman onnensa varaan.

– Jokainen rakennuksen lähellä tai kulkuväylän varrella oleva huonokuntoinen puu on riski: joko rakennukselle itselleen, alueen arvokkaalle kasvillisuudelle tai ihmisille.
Siksi Halosenniemeä ympäröivällä tontilla on tehty alkuvuoden aikana laajoja hoitotoimenpiteitä.

Laakkosen mielestä kreivin aikaan.

– Osa puista oli niin huonossa kunnossa, että tilanne oli havaittavissa jo silmämääräisesti.

ELY-keskus valvoo hoitotoimia

Tontilta on kaadettu talven aikana useita kymmeniä huonokuntoisia puita, ja leppä- ja haaparyteikköjä on harvennettu. Hoitotoimenpiteet ajoitettiin aikaan, joka ei häiritse lintujen pesintää tai haittaa kasvukautta.

Ihan mitä tahansa luonnonsuojelullisen statuksen saaneella Halosenniemen alueella ei saa tehdä. Toimia valvoo Uudenmaan ELY-keskus, ja jokainen hoitotoimi tulee hyväksyttää etukäteen.

Tuusulassa arviointityötä oli tekemässä Laakkosen ja konservaattorin lisäksi joukko alan asiantuntijoita Tuusulan museosta ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.

Luonnon monimuotoisuus on turvattava

Laakkosen mukaan historiallisten kohteiden luontoa on hoidettava. Hän on oman työnsä ohessa restaurointikisälli, ja hän vaalii puutarhojen lisäksi myös vanhojen rakennusten omaleimaista historiaa.

– Halosenniemi on rakennuksena ja alueena mittaamattoman arvokas. Esimerkiksi männyt ovat huikean hienoja. Alueella liikkuu vuosittain myös kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Laakkonen muistuttaa, että hoitotoimet tulee tehdä kuitenkin aina luonnon ehdoilla.

– Halosenniemessä kaadettuja puita on jätetty luontoon maarungoiksi. Osa puista on katkaistu tarkoituksella pystytolpiksi, ja puiden kantoja on jätetty paikoilleen. Lisäksi risut ja oksat on hyödynnetty paikan päällä aitana.

Toimien tarkoituksena on ollut mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden jatkuminen. – Näin linnut saavat pesä- ja kolopuita, lahosienet kasvualustoja ja hyönteiset itselleen tärkeitä asuinsijoja.

Teksti Minna Luoma 

Artikkeli on julkaistu Elämää Tuusulassa -asukaslehdessä 2021/02.

Halosenniemen pihapiiristä kaadettiin useita puita rakennuksen ja ihmisten turvallisuuden lisäämiseksi. Kuva Mare Laakkonen

Näytä kuva


0
14. huhtikuuta 2021 0.00

Viihtyisyyttä kunnan taidekokoelmista

Monelle vanhalla kunnantalolla asioineelle Marika Mäkelän taideteos Triptyykki (1983) on tullut tutuksi vuosien saatossa. Maalaus oli sijoitettu kunnantalon aulaan, ruokalaan johtavalle seinälle, vastapäätä ilmoitustauluja. Kunnantalo on rakennettu 1980, joten Mäkelän teos sai viihdyttää paikallaan ostovuodesta alkaen 1983, aina viime vuoteen 2020 saakka. Kunnantalon tyhjentämisen yhteydessä teos irrotettiin seinästä ja vietiin säilytystiloihin kuivumaan, sillä seinän ja teoksen väliin oli kertynyt paikoittain kosteutta.

Konservoinnin suoritti Nina Robbins. Hän kertoo, että teoksen peruskunto oli oikein hyvä. Teos on laadukkaasti ja ryhdikkäästi kiinnitetty taustalevyynsä, vaikkakin teoksella on ruhtinaallisesti kokoa (kolme osaa, kukin 230 x 200 cm) ja siten myös painoa. Teokselle on tehty huolellinen puhdistus, edestä sekä takaa. Mäkelän tuon ajan teoksille tyypillisesti Triptyykin osien maalipinnat ovat paksuja, rakeisia ja paikoin tahnamaisia, joista voi erottaa maalausveitsen jäljen. Pinnat olivat hyvässä kunnossa lukuun ottamatta paikallisia tahroja ja pintapölyä, sekä pieniä satunnaisia murtumia teoksesta korkeimmalle nousevissa maalihuipuissa. Teoksen taustalevyssä olleet murtumat on siistitty ja paikattu pellavakangas paikoilla. Teoksessa oli myös vesiliukoisia roiskeita ja alaosissa suurempia alueita, joiden värien muutoksen pystyi havaitsemaan paljaalla silmällä. Nyt teos on konservoitu ja odottaa uutta sijoituspaikkaa jälleen eheänä. Lopuksi metalliset kehykset on puhdistettu Akro-sienellä, joita ei tarvinnut vaihtaa niiden hyvän kunnon vuoksi.

Taidekokoelmat hoidossa

Tuusulan kunnan julkisiin tiloihin sijoitettavat taidekokoelmat sisältävät noin 700 teosta. Kunnantalolta siirrettiin yhteensä 80 teosta säilöön, joiden läpikäyminen, puhdistustoimenpiteet ja uudelleensijoittaminen on käynnissä. Suurin osa teoksista on grafiikkaa, joiden huoltoon kuuluu passepartout- ja taustapahvien vaihto, sekä kehyksen joko huolellinen pesu tai uudelleen kehystys, jonka jälkeen niitä voi jälleen sijoittaa eri tiloihin. Osa maalauksista puhdistetaan taidemuseolla ja vaativammat teokset tai vaurioita saaneet teokset saavat konservaattorin käsittelyn.

Taideteoksilla tuodaan viihtyisyyttä julkisiin tiloihin – joskus ne antavat lisäväriä arkeen tai toimivat mielen tyynnyttäjinä.

Tuusulan taidemuseon intendentti Minna Tuominen

Artikkeli on julkaistu Elämää Tuusulassa -asukaslehdessä 2021/01.

Konservaattori Nina Robbins puhdistamassa Marika Mäkelän maalausta. Kuva Minna Tuominen.

Näytä kuva

TUNNISTEET: kokoelmat, taidemuseo