Blogi
13.35
Osallisuus ei ole itsestäänselvyys
Näin kuntavaalien aikoihin on hyvä puhua kuntalaisten osallisuudesta. Helposti tulee ajatelleeksi, että kunnan asioihin osallistuminen ei näy missään, koska prosessit ovat ihmisten mielestä liian hitaita ja osa päätöksistä jää byrokratian jalkoihin. Monesti kuntalaiset eivät edes tiedä mistä asioista kunnassa päätetään. Tämä korrelaatio näkyy selkeästi kuntavaalien alhaisissa äänestysprosenteissa ja tyytymättömyytenä kunnan toimintaan, mikä on taas hyvin ristiriitaista. Voidaankin kysyä, missä kohtaa keskusteluyhteys katkeaa? Miksi kuntalaiset eivät ole kiinnostuneita kunnan toiminnasta kuin vain kuntavaalien aikana, jos silloinkaan? Osallistuminen kunnan päätöksiin tuntuu olevan raskasta, hankalaa ja epäselvää. Mihin voin itse vaikuttaa kuntalaisena? Kehen otan yhteyttä? Mitä asioita kunta edes hoitaa? Kynnys kuntalaisten osallisuuteen luodaan jo ennen kuin se alkaakaan. Tietoa varmasti on mutta se on vaikeasti löydettävissä ja tavalliselle kuntalaiselle vaikeasti selitettynä.
Osataanko kaikkia vaikuttamisen tapoja hyödyntää?
Itse törmäsin kunnan matalan kynnyksen vaikuttamismahdollisuuteen sattumalta. Olimme asuneet tuolloin Hyrylässä noin vuoden ja meistä tuntui, ettei Tuusulan alueella ollut hirveästi tapahtumia tai ohjelmaa jotka olisi suunnattu meidän kaltaiselle nuorelle lapsettomalle pariskunnalle. Eräänä päivänä postin mukana oli tuli Tuusulan kunnan asukaslehti, josta etsin mielenkiintoisia tapahtumia, joihin voisimme yhdessä osallistua. Selatessani lehteä näin artikkelin, jossa kerrottiin osallistuvasta budjetoinnista. Lukiessani juttua sekä innostuin, että ärsyynnyin. Innostuin, koska näin tässä vaikuttamismallissa paljon potentiaalia ja ärsyynnyin koska koin, että en ollut nähnyt enkä kuullut koko mallista mitään, vaikka se oli ollut käytössä Tuusulan kunnalla jo pari vuotta. Tuntui, että kuilua päättäjien ja kuntalaisten välillä olisi mahdollista tällaisella alustalla kaventaa, mutta sen kaikkia hyötyjä ei oltu osattu vielä hyödyntää.
Eritoten näin osallistuvan budjetoinnin olevan helppo vaikuttamisalusta ihmisille, jotka kuuluvat vähäosaisiin tai muihin erityisryhmiin. Kunnan osallisuuden luominen on varmasti vaikeaa jo itsessään. Miten ottaa huomioon ja saada mukaan he, joilla jo arjen pyörittäminen ja peruspalveluiden saaminen sekä hakeminen ovat niin vaikeita, ettei millekään ylimääräiselle ole ajatuksissa tilaa? Entä miksi näiden ryhmien osallistuminen kunnan päätöksiin olisi erityisen tärkeää?
Ensinnäkin näkökulmien rikkaus. Mitä laajemmista lähtökohdista saadaan ihmisiä osallistumaan kunnan toimintaan ja esimerkiksi osallistuvaan budjetointiin, sitä monipuolisemmaksi kunnan tarjonta muodostuu. Monesti hyvin yksinkertaiset asiat jäävät huomiotta, kuten vaikka esteettömyys ulkoilualueilla, sillä niitä ei useimpien tarvitse aktiivisesti ajatella. Erilaiset ilmaiset tapahtumat, ulkoilureitit ja asuinympäristön viihtyvyys ovat suuria arjen merkityksellisyyteen vaikuttavia tekijöitä, jotka katkovat päivien kaavamaisuutta ja tuovat vaihtelevuutta elämään. Itselleni esimerkiksi iloa tuo osallistuvan budjetoinnin kautta äänestetty penkki koiralenkkini reitille. Voin aina rauhallisina, kiireettöminä aikoina istahtaa siihen koirien kanssa ja katsoa virtaavaa pientä jokea sekä kuunnella lintujen laulua.
Toiseksi kunnan toiminnan läpinäkyvyys eli luottamus kunnan toimintaan. Ymmärrys kunnan toiminnasta ja kuntalaisten mahdollisuudesta osallistua päätöksiin kasvaa, mitä enemmän erilaisia päätösprosesseja avataan tavallisille kuntalaisille. Läpinäkyvyyttä pystytään luomaan esimerkiksi juuri osallistuvan budjetoinnin kautta. Läpimenevät ideat on yleensä helppo toteuttaa ja mahdollista tehdä nopeassakin aikataulussa sekä kuntalaiset pystyvät seuraamaan ideoiden toteutusta kunnan nettisivuilta. Osallistuvan budjetoinnin ideoinnin kautta kuntapäättäjät pääsevät näkemään myös mitä kuntalaiset tarvitsevat ja haluavat. Tällöin kuilu päätöksentekijöiden ja kuntalaisten välillä kapenee ja keskusteluyhteys on avoimempi.
Miten saadaan kaikki mukaan osallisuuden kelkkaan?
Hankalin asia osallisuudessa on kohtaaminen. Miten saadaan kaikki kuntalaiset samaan osallisuuden kelkkaan? Tässä kohtaa tärkeimpänä välineenä näen viestinnän ja juuri viestintää ylhäältä alas kunnan työntekijöille, jotka kohtaavat erityisasemassa olevia kuntalaisia. Sosiaalipalveluihin, Ohjaamoihin, vammaispalveluihin, kouluihin eli kaikkiin kunnan sisällä olevien palveluiden työntekijöille, joilla olisi mahdollisuus jakaa tietoa eteenpäin oppilaille ja asiakkaille. Mitä aikaisemmin aloitetaan osallisuus ja yhteisöllisyys kuntalaisten elämässä, sitä pitempikantoiset vaikutukset tullaan näkemään osallisuusasteen kasvussa tulevaisuudessa. Näin saadaan luotua monipuolisempi ja tasavertaisempi kunta, meille kaikille.
On ollut ilo huomata kuinka aktiivisia Tuusulan kuntalaiset ovat olleet osallistuvan budjetoinnin edetessä vuosien varrella. Ideoiden määrä ja äänestämisprosentti on kasvanut. Tähän mennessä on istutettu puita, tehty kukkaketoja pölyttäjille ja järjestetty virkistystoimintaa ikäihmisille sekä vammaisryhmille. Jokainen eteenpäin mennyt idea on varmasti luonut hyvinvointia useille ihmisille ja se näin erikoisina aikoina on minusta jo iso voitto itsessään.
Tiia Sunila
kirjoittaja on harjoittelijana Tuusulan kunnan osallisuus-tiimissä
