Uniikki paletti – Tuusulan museoblogi

Logo Tuusulanmuseo

Tuusulan museo nostaa blogissaan esille ajankohtaisia asioita ja tarjoaa kurkistuksia museon arkeen. Blogissa julkaistaan myös muualla julkaistuja artikkeleita.

 

21. joulukuuta 2021 8.50

Joulutunnelmissa Martta Wendelinin tapaan

Suomalaisen joulun kuvasto vie meidät lapsuusajan tunnelmiin. Kuvittajat kuten Martta Wendelin ja Rudolf Koivu ovat luoneet näitä kuvia 1920-luvulta alkaen. Mielikuvissamme ovat joulupukit ja -tontut lumisessa maisemassa, on rekiajelua joulukirkkoon ja kirkassilmäisiä lapsia laulamassa kuusen äärellä. Postikorttien lähettäminen on vähäisempää nykypäivänä, ellei joulua oteta lukuun. Silloin valikoidaan tunnelmallisimmat kuva-aiheet korteista ja lähetetään niitä ystäville ja sukulaisille.

Martta Wendelin, vuoden 1946 Joululahja-lehden kuvitus.

Martta Wendelinin kuvitus vuoden 1946 Joululahja -lehteen

Joulu postikorteissa

Postikorttien lähettäminen yleistyi Suomessa 1900-luvun alussa, ja vaikutteita saatiin etenkin ruotsalaisen kuvittajan Jenny Nyströmin jouluisista tonttuaiheisista. Hänen tontuissaan näkyi vielä realistisen maalaustaiteen ja art nouveaun henki koukeroisessa viivankäytössä. Martta Wendelin loi omat joulukorttinsa vasta 1920-luvun alussa ja hänen tontuissaan oli uudenlainen ote. Tontut olivat pelkistyneitä, hoikkia ja kuvamaailma oli suunniteltu korttikäyttöä varten. Myöhemmin 1930-luvulla tontut ja joulupukit pulskistuivat, ja Wendelin leikitteli realismilla kuvaten joulupukin ajamassa autoa tai lava-autoa tai laskeutumassa laskuvarjolla lahjojen kanssa. Viktor Rydbergin Tonttu-runon (1946) kuvituksessa Wendelin on kuvannut tontun tuusulalaisen Tuomalan kylän Saarelan talon maisemissa. Etenkin aittarakennukset voi tunnistaa edelleen samoiksi.

Martta Wendelin, kuvitus Tonttu-runoon 1946, Tuusulan taidemuseo

Martta Wendelinin kuvituksessa vuodelta 1946 Tonttu-runoon näkyvät Saarelan aitat.

1930-40-luvuilla joulukorttien aiheet laajenivat joulukirkkoon, rekiaiheisiin ja tunnelmallisiin talvimaisemiin. Kortteihin tuli myös Jeesuksen syntymän aikaan liittyviä aiheita kuten seimi- ja Itämaan tietäjät -aiheita. 1950-luku toi mukanaan tunnelmakuvia lumilyhdyistä, tähtitaivasta ihailevista lapsista, jouluruusuista lumen keskellä tai tulppaanirekeä kuljettavista lumipukuisista tonttulapsista.

Martta Wendelin, postikorttikuvitus

Martta Wendelinin postikorteissa on monenlaisia jouluisia aiheita.

Lastenlehtien joulu

Martta Wendelin kuvitti useita joulutarinoita lastenlehtiin, Valistuksen Joulupukki-lehdistä Pääskysen Joulukonttiin tai Sirkan Jouluun 1920-30-luvuilla. Usein kirjoittajana oli tunnettuja lastenkirjailijoita kuten Anni Swan, Aili Somersalo tai Annikki Setälä. Kuvitukset olivat tussi- ja peiteväritöitä kuten Setälän Kiukkupussi-tarina tai sitten kolmivärikuvituksia kuten Somersalon kirjoittamat Jukka-Pekan seikkailutarinat. Myös komeita valkopartaisia joulupukkeja Wendelin kuvitti joululehtien kansiin 1930-luvulla. Wendelinin sosiaalisesta omastatunnosta kertovat vuodesta 1937 alkaen Siunaukselan lastenkodin joululehteen, Orvon jouluun, ilmaiseksi tehdyt kuvitukset. Hän kuvitti myös merimieslähetyksen ja kirkon joululehtiä. Tuntematon osa Wendelinin joulukuvituksia ovat Otavan lastenlehtien Äidin joululahja -liitteet. Kaunis kuvitettu kirjeenmallinen kuori sisälsi äidille lahjaksi vaikkapa paperisia joulupöytäliinoja.

Martta Wendelin, Äidin joululahja -kuvistus

Martta Wendelin, Äidin joululahja -liitteen kuvitus

Martta Wendelinin oma joulunvietto Tuusulassa

Usein Martta Wendelin joutui tekemään jouluisia aiheitaan kustantamoille jo kesäaikaan. Eräässä kirjeessään elokuussa 1939 Martta on kuvaillut tekemisen vaikeutta, miten luonnon vihreydessä on vaikea päästä joulutunnelmaan. "Minulla olisi kymmenittäin joulukortteja tehtävä tuossa paikassa, mutta kun mieli on viheriässä metsässä niin ei siitä mitään hyvää näy syntyvän."

Omaa joulunviettoaan Suopellossa Tuusulassa jouluna 1942 Wendelin kuvasi Viena-ystävälleen näin: "Nyt se joulukin on sitten ohitse. Me vietimme sitä flunssan merkeissä (mikä oli ihan yleinen viettämistapa tänä vuonna). Sain muutamia hyviä kirjoja, jotka tietysti ahmin heti. Itse ostin itselleni joululahjaksi Helene Schjerfbeckin elämäkerran (ruots.) hienoine kuvineen. WSOY:ltä tuli "Suomen taiteen vuosikirja", Otavalta "Taivasten valtakunnan avaimet", Gummerukselta pari kirjaa. Niin että kaiken kaikkiaan (mukaan luettuna se joulukinkku) meillä oli oikein rauhallinen leppoisa joulu." Martta Wendelinin oma joulu kului vanhan äidin kanssa vuoteen 1942, kunnes syksyllä 1943 hänelle tuli kasvatiksi 13-vuotias kolttatyttö Helena Lapista. Sen jälkeen joulunvietto muuttui uudenlaiseksi, kun perhepiirissä oli lapsi ilahtumassa lahjoista ja joulun tunnelmasta.

Vuoden 1944 joulusta Martta kirjoitti Vienalle 1.1.1945 kiittäen samalla saamastaan ruoka-avustuksesta. "Saimme onnellisesti kinkun. Ja meillä on ollut aika hyvä joulu, mitä ruokaan tulee, jos ei nyt ajattele makeita. Tämä on ensimmäinen joulu, jolloin minä aivan omin päin olen saanut valmistaa jouluruuat. (...) Minäkin sain taas vähän joulukirjallisuutta. Gummerukselta lähettivät oikein kolmeosaisen romaanin "Magdalena". Olen lukenut sitä tässä nyt pyhien aikaan." Kustantamot muistivat kuvittajiaan kirjalahjoilla, ja näistä olikin paljon iloa pitkinä joulunpyhinä.

Myöhemmin jouluja vietettiin tunnelmallisessa taiteilijakodissa Annivaarassa. Kotiliesi-lehden toimituskin muisti vanhaa taiteilijaa aina jouluisin herkkukorilla, kuten Kotilieden entinen päätoimittaja Raili Malmberg on muistellut. Läheinen ystäväpiiri, tyttökerho muotoutui elämän viime vuosikymmenillä, ja kukkatervehdyksiä vaihdettiin jouluisin ystäväpiirissä kuten myös naapurien kanssa.

Päivi Ahdeoja-Määttä
Tuusulan taidemuseon näyttelyamanuenssi

Näytä kuva


Ei kommentteja.

Kirjoita uusi kommentti