Uniikki paletti – Tuusulan museoblogi

Logo Tuusulanmuseo

Tuusulan museo nostaa blogissaan esille ajankohtaisia asioita ja tarjoaa kurkistuksia museon arkeen. Blogissa julkaistaan myös muualla julkaistuja artikkeleita.

 

1. helmikuuta 2022 14.55

120-vuotias Halosenniemi avautuu

Halosenniemen museossa avataan maaliskuussa näyttely "Taiteilijaelämää Halosenniemessä". Taiteilijakodin valmistumisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 120 vuotta. Pekka Halonen muutti Tuusulaan vuonna 1898 ja oma ateljeekoti valmistui muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1902. Näyttelyssä esitellään taiteilija Pekka Halosen ja hänen perheensä elämää. Pitkältä taiteilijauralta olevien Halosen maalausten ohella näyttelyssä tuodaan esille talon runsasta alkuperäisesineistöä sekä kerrotaan elämästä taiteilijakodissa erilaisin nostoin, tarinoin ja valokuvin.

Pekka Halonen Hiihtäjiä Tuusulanjärven jäällä 1913 Halosenniemen museo_talletus Kuva Olli Poijärvi

Pekka Halonen, Hiihtäjiä Tuusulanjärven jäällä 1913. Halosenniemen museo/talletus. Kuva Olli Poijärvi.

Pekka Halosen taiteilijakoti Halosenniemi on ollut suljettuna syyskuusta 2021 alkaen huoltotöiden takia. Talon upeita uuneja on kunnostettu ja niiden sisällä olevia lämpövastuksia on uusittu. Vanhat irralliset lämpöpatterit on vaihdettu turvallisiin ja tehokkaimpiin kiinteisiin pattereihin. Myös valaistusta on parannettu. Ensi syksynä on tiedossa vielä lisää kunnostustöitä muun muassa ateljeen ikkunan osalta.

Pekka Halonen nousi suomalaisen taiteen kärkeen jo 1890-luvulla. Silloin Halosen upeat kansalliset maisemat ja hänen suomalaisen ihmisen rehti kuvaaminen oli juuri sitä, mitä kaivattiin omaa kansallista identiteettiä etsivässä Suomessa. Tuusulaan muuton jälkeen Halosen maalausaiheet vaihtuivat pikkuhiljaa. Laajojen maisemien sijaan tulivat pienet, intiimit lähinäkymät luonnosta – metsänsisukset ja Halosenniemen rantaviivat kuvattuna eri vuodenaikoina. Halosen maisemat heijastavat usein hänen omia tuntemuksiaan ja muuttuvat mielenmaisemiksi – osin käsitteellisiksi ja pelkistyneiksi.

Halosenniemessä on paljon alkuperäisesineitä, mitkä kertovat talossa asuneista ihmisistä, mutta myös samalla taiteilijuudesta ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä. Osaan esineistä voidaan liittää mielenkiintoisia tarinoita; miksi ruokasalin uunissuuluukussa kuvataan emakkoa possuineen tai miksi suuren "Ateljeen sisäkuva" –maalauksen etuala on tyhjä? Onko hieno ranskalainen Luneville -ruoka-astiasto ainutlaatuinen Suomessa? Mitä tarinoita liittyy Pekka Halosen talvimaisemien maalaamiseen ja hänen käyttämiinsä väreihin?

Pekka Halonen Ateljeen sisäkuva 1913 Halosenniemen museo Kuva Matti Ruotsalainen

Pekka Halonen, Ateljeen sisäkuva, 1913. Halosenniemen museo

Hyvinvointia taiteesta

Halosenniemen – kodin ja sitä ympäröivän luonnon merkitys oli suuri Pekka Haloselle, hänen taitelleen sekä koko perheelle. Halonen ammensi lähiympäristöstä loputtomasti aiheita maalauksiinsa. Tänä päivänä luonnon, metsän voimaannuttava vaikutus ihmisen terveydelle, niin fyysiselle kuin psyykkisellekin tunnustetaan yleisesti. Jo viiden minuutin luontoliikunnan sanotaan vaikuttavan mielialaan. Samoin taiteella on havaittu sama terveyttä kohentava voima.

Halosenniemen näyttelyssä painotetaan kodin, taiteen ja luonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille – vietetäänhän tänä vuonna "Minä elän!" – 150 vuotta Aleksis Kiven kuolemasta -merkkivuotta teemalla mielen hyvinvointi.

Teksti Halosenniemen tutkija Johanna Rinta-aho

Artikkeli on julkaistu Elämää Tuusulassa -asukaslehdessä 2022/01

Lisätietoja

www.halosenniemi.fi

www.tuusula.fi/minaelan


Ei kommentteja.

Kirjoita uusi kommentti