Uniikki paletti – Tuusulan museoblogi

Logo Tuusulanmuseo

Tuusulan museo nostaa blogissaan esille ajankohtaisia asioita ja tarjoaa kurkistuksia museon arkeen. Blogissa julkaistaan myös muualla julkaistuja artikkeleita.

 

0
9. heinäkuuta 2021 9.45

Taidetta videoilla

Millaista on taide korona-aikana? Jokaisella on oma suosikkilajinsa taiteessa: musiikki, kuvataide tai kirjallisuus. Taiteen äärelle olen pujahtanut yleensä taidemuseoiden tai gallerioiden näyttelyissä. Koronan takia olen tutustunut suosikkitaiteilijoiden teoksiin internetin ihmeellisessä maailmassa instagramin, facebookin tai vapaan googlailun kautta. Myös "vanhanaikainen" taidekirjallisuuden lukeminen on ollut avartavaa ja vienyt taiteen pohdiskelun äärelle. Kirjallisuus ja musiikki olivat ehkä helpoimmin tavoitettavissa ja läsnä korona-aikana, vaikka konsertteihin ei päässyt eikä kirjastoihin vapaasti kirjoja bongaamaan.

Taidetta oli tarjolla korona-aikanakin, mutta se oli henkilökohtaisempaa ja omaehtoisempaa. Museoiden tarjoamat videot omista museokohteistaan ja näyttelyistään kohdistuivat tällaiseen henkilökohtaiseen tarpeeseen. Jotain ajassa olevaa, jotain uutta ja samalla nopeasti tavoitettavaa. Kun museokäyntiä ei voitu antaa asiakkaille, annettiin mahdollisuus kurkistaa taideteoksiin ja samalla taiteilijan ajatuksiin. Näin myös Taiteilijakoti Erkkolan alkuvuoden 2021 näyttelyn "Ajan virrassa - Taneli Eskolan valokuvataidetta" videot mahdollistivat intiimin näyttely- ja taidekokemuksen. Eskola tunnetaan luontoaiheista valokuvistaan, joissa hän kuvaa kulttuurimaisemia vuodenaikojen, vuorokaudenaikojen ja eri säätilojen vaihteluissa. Lähtökohtana olivat Jean Sibeliuksen maisemat, joista lähti ajatus Erkkolan näyttelyyn. Eskola kuvasi lisää Tuusulanjärven maisemissa näyttelyä varten. Videoiden teemat syntyivät Eskolan omien aihepiirien kautta kuten Tuusulanjärven kulttuurimaisema, Rantatie ja Aleksis Kiven maisemat ja Kansallistunne maisemissa. Nyt kesällä ilmestyvät vielä reportaasimaiset videot Eskolasta valokuvaamassa Sarvikalliolla sekä työhuoneellaan kertomassa rakkaista työvälineistään: kameroistaan eri vuosikymmeniltä.

Työurani aikana näyttelykuraattorina on museomaailmakin muuttunut 2000-luvun alusta. Aiemmin näyttelykatalogi oli keskeisessä roolissa: tavoitteena taiteen tulkinta ja taidehistorian tutkimus kirjan muotoon. Eräällä tavalla arvokkaimmalta tuntuikin tutkimuksen saattaminen samalla katalogiksi. Aikamoinen loikkaus on tapahtunut 20 vuodessa. Kirjan arvostus – samalla lukemisen – on laskenut ja tilalle on tullut kuvallisuus. Maailma hukkuu kuvatulvaan ja erilaisiin valokuvia käyttäviin sovelluksiin. Tätä päivää onkin tulkita näyttelyjen sisältöjä ja ajatuksia videoiden avulla. Vaikka itselleni kirja on perinteisessä muodossa edelleen rakkain, ei somemaailmakaan ole vieras. Koronan myötä avautuivat myös videoiden maailma ja muiden museoiden ja yhdistysten someopastukset, verkkoluennot ja muut vastaavat.

Jatkossa onkin kiinnostavaa nähdä, miten videot muuttuvat erääksi museoiden ilmaisuväyläksi perinteisten väylien rinnalle.

Päivi Ahdeoja-Määttä
näyttelyamanuenssi
Tuusulan taidemuseo

Näytä kuva

TUNNISTEET: taidemuseo

0
14. huhtikuuta 2021 0.00

Viihtyisyyttä kunnan taidekokoelmista

Monelle vanhalla kunnantalolla asioineelle Marika Mäkelän taideteos Triptyykki (1983) on tullut tutuksi vuosien saatossa. Maalaus oli sijoitettu kunnantalon aulaan, ruokalaan johtavalle seinälle, vastapäätä ilmoitustauluja. Kunnantalo on rakennettu 1980, joten Mäkelän teos sai viihdyttää paikallaan ostovuodesta alkaen 1983, aina viime vuoteen 2020 saakka. Kunnantalon tyhjentämisen yhteydessä teos irrotettiin seinästä ja vietiin säilytystiloihin kuivumaan, sillä seinän ja teoksen väliin oli kertynyt paikoittain kosteutta.

Konservoinnin suoritti Nina Robbins. Hän kertoo, että teoksen peruskunto oli oikein hyvä. Teos on laadukkaasti ja ryhdikkäästi kiinnitetty taustalevyynsä, vaikkakin teoksella on ruhtinaallisesti kokoa (kolme osaa, kukin 230 x 200 cm) ja siten myös painoa. Teokselle on tehty huolellinen puhdistus, edestä sekä takaa. Mäkelän tuon ajan teoksille tyypillisesti Triptyykin osien maalipinnat ovat paksuja, rakeisia ja paikoin tahnamaisia, joista voi erottaa maalausveitsen jäljen. Pinnat olivat hyvässä kunnossa lukuun ottamatta paikallisia tahroja ja pintapölyä, sekä pieniä satunnaisia murtumia teoksesta korkeimmalle nousevissa maalihuipuissa. Teoksen taustalevyssä olleet murtumat on siistitty ja paikattu pellavakangas paikoilla. Teoksessa oli myös vesiliukoisia roiskeita ja alaosissa suurempia alueita, joiden värien muutoksen pystyi havaitsemaan paljaalla silmällä. Nyt teos on konservoitu ja odottaa uutta sijoituspaikkaa jälleen eheänä. Lopuksi metalliset kehykset on puhdistettu Akro-sienellä, joita ei tarvinnut vaihtaa niiden hyvän kunnon vuoksi.

Taidekokoelmat hoidossa

Tuusulan kunnan julkisiin tiloihin sijoitettavat taidekokoelmat sisältävät noin 700 teosta. Kunnantalolta siirrettiin yhteensä 80 teosta säilöön, joiden läpikäyminen, puhdistustoimenpiteet ja uudelleensijoittaminen on käynnissä. Suurin osa teoksista on grafiikkaa, joiden huoltoon kuuluu passepartout- ja taustapahvien vaihto, sekä kehyksen joko huolellinen pesu tai uudelleen kehystys, jonka jälkeen niitä voi jälleen sijoittaa eri tiloihin. Osa maalauksista puhdistetaan taidemuseolla ja vaativammat teokset tai vaurioita saaneet teokset saavat konservaattorin käsittelyn.

Taideteoksilla tuodaan viihtyisyyttä julkisiin tiloihin – joskus ne antavat lisäväriä arkeen tai toimivat mielen tyynnyttäjinä.

Tuusulan taidemuseon intendentti Minna Tuominen

Artikkeli on julkaistu Elämää Tuusulassa -asukaslehdessä 2021/01.

Konservaattori Nina Robbins puhdistamassa Marika Mäkelän maalausta. Kuva Minna Tuominen.

Näytä kuva

TUNNISTEET: kokoelmat, taidemuseo