A

Tuusulan vaakuna

Tuusulan_vaakunaVaakuna kuvaa paikkakunnan historiaa

Tuusulan vaakunan suunnitteli vuonna 1952 Olof Eriksson. Tuusulan vaakunan yläosan aseenlukko kertoo pitäjän perustamisvaiheista, mutta muistuttaa myös sotilasperinteistä. Alaosan laakerinlehvä punaisine marjoineen kuvaa Tuusulan rikasta kulttuuriperinnettä; varsinkin kultakauden taiteilijoiden muodostamaa taiteilijayhteisöä.

Rataslukko ja Nils Stålhanan urotyö

Tuusulan varhaisvaiheisiin vaikutti keskeisesti Vanhankylän kartanon isäntä, ratsumestari Nils Stålhana. Ilman hänen suhteitaan ja tarmoaan ei kappeliseurakuntaa olisi perustettu vielä vuonna 1643.

Niilo Laurinpoika aateloitiin Nils Stålhanaksi (suomeksi Teräslukko) vuonna 1641 sotasaavutustensa ansiosta. Aatelisnimen takana on tarina kolmikymmenvuotisen sodan yhdestä tapahtumasta. Tarinan mukaan Niilo Laurinpojan joukko oli yöllä hiipinyt puolalaisjoukon leiriin ja vahingoittanut vihollisten aseen lukkoja. Sen jälkeen viholliset oli helppo ottaa vangeiksi. Pistoolin rataslukko on aiheena myös Stålhanan aatelisvaakunassa.

Tuusulan perustaminen | Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö | Sotilasperinne | Kellokoski ja ruukki | Jokela ja tiilitehdas | Sijainti ja yhteydet vaikuttivat Tuusulan kehittymiseen