Pormestarin talousarvio 2020: Tuusula katsoo luottavasti tulevaan – elinvoimainvestoinnit jatkuvat

30.10.2019 klo 13.40

Tuusulan kunnan budjetoitu tulos painuu alijäämäiseksi vuonna 2020. Kasvuinvestointien määrä pysyy edelleen korkealla. Talousarviossa näkyvät panostukset kuntalaisten hyvinvointiin ja kunnan kasvuun. Kunta on lisännyt henkilöstöä ennaltaehkäisevään oppilaan tukeen ja jatkaa koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien ratkaisemista. Väestön ikääntymisen myötä tapahtuvan sairastuvuuden kasvun vaikutukset alkavat tuntua yhä enemmän myös Tuusulan menokehityksessä. Uusien asuinalueiden, infran, koulujen ja päiväkotien mukanaan tuomat investoinnit jatkuvat.

– Suhtaudumme Tuusulan tulevaisuuteen luottavaisin mielin, tavoittelemme kasvua ja sitä kohti olemme myös menossa. Mikään ei anna olettaa päinvastaista. Epävarmuus talousympäristössä toki jatkuu, mutta uskon, että kuntamme houkuttelee asukkaita ja yrittäjiä. Satsauksilla elinvoimaan teemme kasvusta mahdollista, pormestari Arto Lindberg sanoo.

– Ympäristöön ja infraan liittyvät elinvoimainvestoinnit jatkuvat. Asuntomessut 2020 ovat ensi vuoden elinvoiman veturi ja tukevat osaltaan elinvoiman rakentamista. Asuntomessuihin on satsattu ja satsataan käyttötaloudessa yhteensä useampi miljoona. Asuntomessuja on tehty jo 4-5 vuotta. Mikäli huomioon otetaan esimerkiksi infrainvestoinnit ja niiden tasokorotukset, niin puhutaan suurista summista, pormestari jatkaa.

– Kunnan vuoden 2019 tulos on muodostumassa heikoksi lähinnä verotulojen heikon kehityksen vuoksi. Koko kuntasektorin yhteen laskettu tulos on muodostumassa selkeästi alijäämäiseksi, suurelta osin verokorttiuudistuksen aiheuttaman verotuksen 600–700 miljoonan euron kertymävajeen vuoksi, talousjohtaja Markku Vehmas kertoo.

Tunnuslukuja, kunta ja vesihuoltoliikelaitos yhdessä

Tuloslaskelma, yhteenveto

Kunnan toimintamenoihin on lisätty Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän (Keusote) maksuosuus toimintakatetasolla.

 
1 000 € TP2018 E2019 OVK2 TA 2020 E2019 ja TA2020 muutos-%
Myyntivoitot 4 224 8 180 7 480 -8,6
Toimintatulot 101 233 58 785 58 067 -1,2
Toimintamenot -297 705 -268 315 -275 019 2,5
Toimintakate -191 867 -201 296 -209 319 4
Verotulot 179 203 180 917 194 262 7,4
Valtionosuudet 24 291 23 555 28 382 20,5
Vuosikate 11 725 2 917 13 023  
Tilikauden yli-/alijäämä -2 316 -12 415 -3 800  
     

 

Tunnuslukuja TAE2019 TAE2020
Asukasluku 39 302 38 840
Veroprosentti 19,5 19,5
Verotulot, milj. eur 190,4 194,3
Vuosikate, milj. eur 16,0 13,0
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. eur 44,0 33,1
Lainat, milj. eur 124,6 148,3
Vuosikate % poistoista 104,3 77,4
Lainat, eur/asukas  3 170 3 817
   
     

Tuusulan toimintatulot (sisältäen kunnan ja vesihuoltoliikelaitoksen) ovat vuoden 2020 talousarviossa 58 miljoonaa euroa ja toimintamenot 275 miljoonaa euroa. Toimintamenot kasvavat 6,7 miljoonaa euroa eli 2,5 prosentilla kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna. Vuoden 2020 talousarvion toimintatulojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on 209,3 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarviossa vuosikatteeksi muodostuu 13 miljoonaa euroa ja alijäämäksi 3,8 miljoonaa euroa.

Palveluiden hyvä taso turvataan

– Talouden tasapainottaminen edellyttää jatkossa sekä toimintatulojen kasvattamista että toimintamenojen tiukkaa hallintaa. Kunnan toimintojen tuottavuutta tulee parantaa jatkuvasti. Panostukset tulee entistä kriittisemmin priorisoiden kohdentaa hankkeisiin, joilla saavutetaan paras vaikuttavuus kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman kannalta, talousjohtaja Vehmas toteaa.

– Kuntalaisten palveluita ei olla lähdössä leikkaamaan, vaan niistä pidetään huolta. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän toiminta vakiintuu ja kehittyy ensi vuoden aikana. Taloudellinen ennustettavuus paranee. Erikoissairaanhoitoon satsaamme enemmän. Ihmisille tarjotaan parempia erikoissairaanhoidon palveluita ja ikääntyvä väestö käyttääkin niitä enemmän. Erikoissairaanhoidon toimintamenojen kasvu on voimakasta, pormestari Lindberg tiivistää.

Kunnan toimintamenojen kasvu on merkittävintä juuri sosiaali- ja terveyspalveluissa ja taustalla on asiakasmäärien kasvu erityisesti sairaalapalveluissa. Tuusulan Keusoten maksuosuuden kasvuksi vuonna 2020 on arvioitu 4,3 miljoonaa euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus on 3,3 miljoonaa euroa. Rakenteilla olevasta sosiaali- ja terveydenhuollon Apotti-tietojärjestelmästä aiheutuu vuonna 2020 Tuusulalle 1,8 miljoonan euron kustannukset (lisäys 0,3 miljoonaa euroa). Henkilöstökulujen kasvuksi ennakoidaan 2,8 miljoonaa euroa. Kuluja lisää osaltaan kilpailukykysopimuksen mukaisten lomarahaleikkausten päättyminen.

Investoinnit kohdistuvat palvelurakenteen uudistamiseen ja edistävät hyvinvointia ja elinvoimaa

Vuonna 2020 investoinnit pysyvät edelleen korkealla tasolla. Tuusulan kunnan vuoden 2020 investoinnit painottuvat kohteisiin, jotka perustuvat palvelurakenteen uudistamiseen ja edistävät hyvinvointia ja terveyttä, kunnan elinvoimaa ja vetovoimaisuutta.

Kunnan investointien kokonaismäärä on vuonna 2020 vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 33,1 miljoonaa euroa.  Tulevien vuosien investointimäärät nousevat huomattavan korkeiksi vuosina 2021–2025, kun koulu- ja päiväkotiverkko joudutaan uusimaan intensiivisesti sisäilma-ongelmien vuoksi. Samalla kunta rakentaa merkittäviä työpaikka- ja asuinalueita. Uusien työpaikka-alueiden avaaminen edellyttää suurehkojen infra-investointien tekemistä.

– Varmistamme palveluiden laadun jatkossakin, kun meillä on asianmukaiset tilat ja huipputason toiminta näissä asianmukaisissa tiloissa. Tähtäämme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunnaksi. Monio on suurin toteutumaan lähtevistä investoinneista. Joukkoon kuuluvat myös Rykmentinpuisto ja Lahelanpelto infrainvestointeineen. Lopulle Lahelanpellon kaava-alueelle valmistuu kunnallistekniikka kesällä 2020, mutta muut alueen infratyöt jatkuvat, kuten puistojen rakentaminen, pormestari sanoo

Taloussuunnittelun lähtökohtana on, että kunta löytää suunnitelmakaudella keinoja tulorahoituksen vahvistamiseksi, käyttöomaisuusinvestointien priorisoimiseksi ja vaiheistamiseksi sekä käyttötaloussäästöiksi.

– Saamme velkaantumisen taittumaan 2020-luvun puolivälissä. Tavoitteena on pitää kunnan korollisen velan määrä hallinnassa ja kääntää ison investointisuman jälkeen velkamäärä laskevalle uralle, talousjohtaja kertoo.

Investointien toteuttamisessa kunta pyrkii löytämään myös uusia, perinteisestä talousarviorahoituksesta poikkeavia toteutus- ja rahoitusmalleja, joiden avulla voidaan mahdollistaa kiinteistöjen ja uuden infran rakentamista sekä rajoittaa kunnan velkaantumista.

Tuloveroprosentti pysyy ennallaan

Valtion verokortti- ja tulorekisteriuudistukset veivät kunnilta tämän vuoden osalta verotuloja, jotka osin jaksottuvat tulevalle vuodelle. Verotuloja ennustetaan kertyvän Tuusulan kunnalle vuonna 2020 yhteensä noin 194,3 miljoonaa euroa. Kokonaisverotulokertymän ennakoidaan kasvavan peräti 13 miljoonaa euroa (7,2 %) vuoden 2019 ennusteeseen nähden.

Kunnallisveroprosentti pysyy vuonna 2020 ennallaan 19,50 prosentissa. Talousarviossa lähdetään rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron korottamisesta 3,93 %:sta 6,00 %:iin. Korotuksen arvioidaan tuottavan kunnalle noin 0,19 milj. euron verotulojen lisäyksen. Muut kiinteistöveroprosentit pidetään ennallaan. Tavoitteena on pitää Tuusulan verotus kilpailukyisenä niin nykyisille kuin uusillekin asukkaille.

– Samalla kun teemme suuria elinvoimainvestointeja, on pidettävä huolta riittävästä tulorahoituksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevana vuonna rakentamattoman maan kiinteistöveroa korotetaan. Kannustamme tällä myös rakentamiseen ja tuemme sitä elinvoimaa. Muut veroprosentit pysyvät ennallaan, Arto Lindberg sanoo.

Valtuusto päättää talousarviosta joulukuussa

Valtuusto aloittaa talousarvion käsittelyn valtuustoseminaarissa 31.10.–1.11. Kunnanhallitus alkaa käsitellä talousarviota 4.11. ja tekee esityksensä valtuustolle. Valtuusto päättää ensi vuoden veroprosenteista 11.11. ja talousarviosta 9.12.

 

Lisätiedot:

www.tuusula.fi/talousarvio

Pormestari Arto Lindberg, 040 314 3101, arto.lindberg@tuusula.fi

Talousjohtaja Markku Vehmas, 040 314 3060, markku.vehmas@tuusula.fi

Takaisin