Tuusulalaisia lapsia ja nuoria kuultiin Erätauko-dialogissa – esillä palvelut, hyvinvointi sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

09.02.2022

Tuusulalaisten lasten ja nuorten ajatuksia kuultiin tammikuun lopussa järjestetyssä Erätauko-dialogissa. Keskusteluja käytiin niin lasten ja nuorten palveluista, hyvinvoinnista kuin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksistakin. Käytyjen keskustelujen tavoitteena oli lasten ja nuorten kuuleminen sekä ymmärryksen lisääminen. 

Etäyhteydellä toteutettuun Erätauko-keskustelutilaisuuteen kokoontui 26 tuusulalaista lasta ja nuorta eri kouluista. Nuorimmat osallistujat olivat 3.-luokkalaisia, ja vanhimmat lukioikäisiä. Keskusteluja käytiin 6–9 hengen pienryhmissä, joita luotsasivat koulutetut Erätauko-fasilitaattorit sivistyksen toimialueelta.

Erätauko-dialogi lisää ymmärrystä

Erätauko-dialogi on keskustelumenetelmä, jota hyödynnetään, kun halutaan saada syvempää ymmärrystä käsiteltävästä asiasta ja mahdollistaa keskustelijoiden tasavertainen kohtaaminen. Lapsia ja nuoria kutsuttiin keskustelemaan lasten ja nuorten palveluista ja hyvinvoinnista sekä heidän ikäryhmilleen sopivista osallistumisen ja vaikuttamisen tavoista. Keskustelussa käsiteltiin myös lasten ja nuorten odotuksia henkilöstöltä. Aiheet liittyvät sivistyksen toimialueen kehittämissuunnitelman laatimiseen seuraavien vuosien ajalle.

– Lasten ja nuorten ajatusten kuuleminen ja ymmärtäminen on meille sivistyksessä tärkeää, kun mietimme tulevaisuuden tavoitteiden asettamista. Meillä on onnistuneita kokemuksia lasten ja nuorten kanssa toteutetuista keskusteluista, joten halusimme ottaa heidät mukaan kehittämissuunnitelmatyöhön Erätauko-menetelmällä. Varhaiskasvatuksessa lapset osallistuivat tähän keskustelemalla ryhmän kasvattajan kanssa, kertoo sivistyksen toimialueen kehittämispäällikkö Katja Elo.

Keskustelujen antia

Kokosimme keskustelujen keskeisimmän annin osa-alueittain:

Millaisia palveluita lapset ja nuoret Tuusulassa arvostavat?

Tiloja harrastaa ja oleskella sekä sisätiloja, joihin voi vaan mennä ja nähdä kavereita.
Koulun jälkeen toivotaan enemmän sisätiloissa järjestettäviä kerhoja ja harrastuksia eri ikäisille lapsille ja nuorille.
Hyviä pyöräteitä kaikkialle Tuusulaan.
Tapahtumia ympäri vuoden nuorille, mm. useampia pienempiä tapahtumia eri alueille Tuusulassa.
Mielenterveyspalveluiden helpompaa saatavuutta ja matalampaa kynnystä päästä palveluiden piiriin.

Mitä lapset ja nuoret ajattelevat hyvinvoinnista?

Hyvinvointiin liittyy koulu, koti, perhe, kaverit ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä monipuolinen ravinto ja lepo. Myös mahdollisuudet kiireettömään oleskeluun tuovat hyvinvointia.
Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää asioista puhuminen kotona, myös vaikeista. Keskustelumahdollisuudet myös opettajan kanssa ovat tärkeitä.
Lasten ja nuorten mielenterveydellisiin ongelmiin puuttuminen koetaan tärkeäksi.
Nuorten kuunteleminen heihin liittyvissä päätöksissä.
Lasten ja nuorten näkeminen yksilöinä kouluissa. 
Hyvä kouluympäristö, jossa oppiminen sujuu ja siitä voi nauttia.
Kiusaamisen vastaisen sanoman levittämistä ja kiusaamiseen puuttumista.
Turvallisuuden tunne, onnistumisen kokemukset  ja kannustava ympäristö lisäävät hyvinvointia.
Hyvä terveydenhuolto.

Mitä lapset ja nuoret odottavat aikuisilta Tuusulassa?

Luotettavuutta ja aikuismaista reilua toimintaa kaikissa tilanteissa.
Ammattitaitoa ja osaamista.
Tasa-arvoista ja -vertaista sekä auttavaista kohtelua lapsia ja nuoria kohtaan. Tukemista ja kuuntelemista.
Mitään lapsen tai nuoren ongelmaa ei saa väheksyä. Aikuisen pitää ottaa asiat tosissaan.
Ymmärrystä kohdata jokainen yksilönä sekä huomioida, että jokaisella on omat tarpeet.
Mukaan heittäytyvää toimintaa, ja aidosti läsnä ja mukana olevaa aikuista.
Yksinäisyyden ja kiusaamisen tunnistamista sekä niihin puuttumista.

Miten lapset ja nuoret haluaisivat osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon?

Kouluihin on tullut lasten ja nuorten mielestä paljon enemmän mahdollisuuksia siihen, miten he voivat osallistua ja vaikuttaa uusiin asioihin.
Oppilaskunta ja oppilastiimit ovat tapoja vaikuttaa, myös nuorisovaltuusto tarjoaa vaikuttamismahdollisuuksia.
Erilaisten vaihtoehtojen kokeiluin, jonka pohjalta lapset ja nuoret voisivat päättää mihin ja miten haluaisivat vaikuttaa.
Osallistuva budjetointi (osbu) nähdään uudeksi asiaksi vaikuttaa myös kouluissa.
Päättäjien ja aikuisten pitäisi rohkaista yksinäisiä ja hiljaisempia lapsia ja nuoria kuulumaan yhteisöön, sekä vaikuttamaan että kertomaan mielipiteensä. Kyselyyn vastaaminen voisi olla hiljaisemmille helpompi tapa ilmaista itseään.

Lisätiedot: 
sivistyksen toimialueen kehittämispäällikkö Katja Elo, p. 040 314 4028, katja.elo@tuusula.fi

Takaisin