Taidetta koulukampuksille – Kohti visuaalisesti virikkeisiä ympäristöjä
27.09.2022 klo 09.45
Tuusulan suurimmissa rakennushankkeissa on päätetty hankkia taidetta osaksi talon tulevien käyttäjien arkea. Koulukampuksilla taide saa antaa virikettä aisteille, tuottaa iloa tai kysymyksiä ja muovata arkiympäristön tunnelmaa. Ajan kanssa se nivoutuu hyvän arjen osaksi, paikan tai talon merkiksi.
Nykyisessä oppimisympäristösuunnittelussa on kiinnitetty huomiota monipuolisten tilojen lisäksi kalusteisiin, opetusteknologiaan ja digitaalisuuteen, piha-alueisiin ja lähiluontoon sekä visuaalisesti virikkeiseen ympäristöön. Useimmiten kouluihin hankittu taide sijoittuu piha-alueille tai auloihin, läpikulkutiloihin ja mahdollisimman monen kävijän katseen alle. Julkista taidetta kouluihin on vuosikymmenien mittaan hankittu kulttuuridemokratian ja taidekasvatuksellisin perustein. Taidetta voi integroida myös oppimismenetelmiin tai nyttemmin, taiteen monimuotoistuessa, se voi olla osa rakennetta, kalustetta tai digitaalisuutta. Yhteinen nimittäjä tuleville Tuusulan taidehankkeille kuitenkin on rikastuttaa visuaalista ympäristöämme, joka kestää kulutusta ja katsetta, aina naperosta vaariin.
Kaikki taiteilijat saavat heti kättelyssä tietopaketin rakennuskohteittain tulevan koulun suunnittelutilanteesta, koulun visioista sekä kulttuurihistoriallista tietoa Tuusulasta ja alueesta, jolla koulu sijaitsee. Jokaiselle koululle nousee taiteilijan oivalluksista oma persoonallinen teos tai teoskokonaisuus, jota ohjataan hankeryhmän voimin. Kestävyys kuuluu myös kouluympäristön taiteen vaatimukseen, mutta taide voi olla luonteeltaan myös leikkisää tai osoittaa jonkinlaista huumoria.
Toivottu vaikutus on, että taide-elämys arkipäivässä luo viihtyisyyttä, herättää ajatuksia ja saa suhtautumaan pohdittuun ympäristöön sekä arvostavasti että luovasti. Taiteella on myös itseisarvo osana sivistysvaltioiden kulttuuriperinnettä ja taidehistoriaa, mutta kokemuksellisuus ja reaktiot, joita kussakin ympäristössä tavoitellaan, on osa tilaustöiden merkittävyyttä.
Tuusulan suurista koulukampuksista ensimmäisenä valmistuu Monio, tuleva Tuusulan lukio ja kulttuuritalo. Talon täyttävät kaikenikäiset opiskelijat myös muina aikoina. Tuusulan opisto, kuvataidekoulu ja musiikkiopisto luovat moninaisen taidekirjon taloon jo itsessään. Valotaide valittiin julkisen taiteen keinoksi olla osa talon henkeä. Aineettomampana ratkaisuna valotaide korostaa entisestään Monion uljasta hirsirakenteisuutta ja jännittävästi aukotettuja tiloja. Vaikka valotaide on merkittävä tunnelman luoja, tuo se taloon myös täysin uuden taidemuodon. Jatkossa kutsutut taiteilijat voivat vuosittain muokata valotaiteen sisältöjä ja taiteen opiskelijat voivat opiskella ja harjoittaa valotaiteen tekemistä. Valotaiteen alustoja rakennetaan parhaillaan, ja ensimmäisen valotaiteellisen kokonaisuuden suunnittelee Antti Hiltunen Valoasta.
Kirkonkylän koulun taideteokset ylistävät oppimisen riemua leikillisesti, esteettisesti ja ajatuksellisesti. Kim Simonssonin pientä koululaista esittävä suuri veistos konkreettisesti viittoo sanan oppia ja samalla ikään kuin kutsuu tulijat koulun portista sisään. Teija-Tuulia Aholan äärimmäisen kauniisti ja älykkäästi järjestetyt kirjainsarjat melumuurissa muodostavat kuvioidun portin tiedon lähteille. Kirjainharjoitetöhryistä ja kirjaimista kootut pitsimäiset ympyrän säteet kuvastavat kasvavaa tietoa ja ajatusmaailmaa. Leijuvat ajatuskuplat ovenposkissa täydentävät teoksen. Peilipallon lailla teräksisistä puolikkaista heijastuu sekä talon käyttäjä että häntä ympäröivä maailma. Kolmas julkinen hanke Kirkonkylän kampukselle tilataan osallistavana taideprojektina.
Riihikallion koulukampushankkeessa taidetta päädyttiin tilaamaan selkeästi kolmeen eri kohtaan: ensimmäinen kääntöpaikan tuntumaan etupihalle, josta taideteoksen on sarjallisesti mahdollista jatkua aina ovensuulle saakka, toinen sisälle ruokala-/auditoriotilaan, josta taideteos voi näkyä ulos asti, ja kolmantena lännen puoleisen suuren ikkunan eteen ulos, joka tavoittaa erityisesti parkkipaikan käyttäjät. Rihan innostavat arvot sopivat hyvin myös taiteen tilaamiseen: R(akennamme), I(lolla), H(yvinvoivaa), A(rkea). Viiden taiteilijan kaarti luonnostelee parhaillaan esityksiään, joita hankeryhmä punnitsee marraskuun lopulla. Tuolloin taiteilijat pääsevät myös julkisesti kertomaan ideoistaan.
Tuusulan taideohjelmien ohjausryhmä kävi läpi tulevan Rykmentinpuiston monitoimikampuksen toiminnalliset vaatimukset ja tavoitteet, joista nousi mahdollisia taiteen paikkoja koulukampuksen suunnittelun osaksi. Taiteilijat kutsutaan tai kilpailutetaan työhön, kun palveluntuottajien tarjouskilpailu ratkeaa joulukuussa 2022.
Palveluverkon taideohjelman toteuttamisen kanssa samaan aikaan Tuusulassa työstetään julkisen taiteen hankkeita Hyrylän keskustan taideohjelman mukaisesti muun muassa tulevan palvelukeskuksen julkisivuun, Rykmentinpuiston taideohjelman mukaisesti Rykmentinpuiston alueelle sekä infrarakenteiden uudistustöissä. Viimeisimmästä on esimerkkinä Samuli Alosen Vetonaula -valotaideteos Kellokosken kiertoliittymään.
Näin Tuusula jatkaa taide- ja kulttuuripitäjän maineen mukaisesti ajanmukaisia taidetilauksia vaativiin julkisen taiteen kohteisiin maineikkaiden ammattitaiteilijoiden kanssa. Visuaalinen rikkaus ruokkii luovuutta ja oppimista yhteisöissä, joissa elämme ja asumme.
Lisätietoja
Minna Tuominen, intendentti, Tuusulan taidemuseo
Tuusulan taideohjelmien ohjausryhmä, pj.
040 314 3459