A

Lastenneuvolan ohjeita

1. Vauvan ravitsemus

Äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa. Se sisältää kaikkia vauvan tarvitsemia ravintoaineita sopivasti ja hyvin imeytyvässä muodossa paitsi D-vitamiinia. Neuvolasta annetaan ensimmäinen D-vitamiini pullo käyttöohjeineen. Äidinmaidossa on monia suoja-aineita, jotka lisäävät lapsen vastustuskykyä tartuntatauteja ja allergiaa vastaan. Imettäminen on luonnollista, hygieenistä ja edullista. Imiessään lapsi kokee mielihyvää, läheisyyttä ja turvallisuutta. Imettäminen edistää monella tavalla lapsen suotuisaa kehitystä ja kasvua. Imettämisellä on myös positiivista vaikutusta äidin toipumiseen synnytyksestä ja antaa myös suojaa eräitä sairauksia vastaan.

Täysimetystä suositellaan 4-6 kk ikään asti, jolloin aloitellaan vähitellen kiinteän ruuan anto kasviksilla ja hedelmillä. Seuraavaksi otetaan viljat ja liha mukaan ruokavalioon. Hapanmaitotuotteita voi antaa jo 10kk iästä lähtien. Imetystä on hyvä jatkaa aina 1 vuoden ikään, jolloin voidaan suoraan siirtyä tavalliseen lehmänmaitoon. Taulukko: Lapsen ruokavalio, ensimmäinen vuosi (pdf) Imeväisiässä vältettävät ruoka-aineet(pdf)

Aina ei äidinmaito riitä tai äiti ei syystä tai toisesta pysty imettämään. Silloin äidinmaitokorvikkeet ja vieroitusvalmisteet ovat turvallinen vaihtoehto. Lisää tietoa osittaisimetyksestä, äidinmaidon pumppaamisesta ja äidinmaitokorvikkeista saa mm. neuvolasta.

2. Vinkkejä vauvan kotiunikouluun

Jos lapsella on vaikeuksia nukahtaa tai hän heräilee öisin, kotiunikoulu on turvallinen tapa yrittää muuttaa lapsen unitapoja. Kotiunikoulu sopii yli puolivuotiaiden lasten nukuttamispulmiin. Edellytyksenä unikoulun aloittamiseen on lapsen pärjääminen yön yli ilman yösyömistä. Kotiunikoulun periaatteita ovat lapsen viesteihin vastaaminen, lapsen rauhoittaminen tassuttamalla.

Tassutus:

  1. Kun lapsi itkeskelee ennen nukahtamistaan tai yöllä herätessään, arvioi itkun sävyä.
  2. Jos lapsen itku jatkuu tai voimistuu, mene lapsen luo ja laita kätesi lempeästi lapsen päälle. Pidä kättä paikoillaan, kunnes lapsi rauhoittuu, mutta ei niin kauan, että lapsi nukahtaa.
  3. Jos lapsi ei edelleenkään rauhoitu, nosta hänet syliin. Älä poistu huoneesta, sytytä valoa tai puhu lapselle. Kun lapsi tyyntyy, laske hänet takaisin sänkyyn.

Jotta unikoulu onnistuu:

  • Vanhempien yhteinen päätös aloittaa unikoulu
  • Pysy itse rauhallisena
  • Iltatoimiin rauhoittuminen
  • Samassa järjestyksessä tapahtuvat iltatoimet
  • Hellyystankkaus
  • Lapsi nukahtaa omaan sänkyyn
  • Säännöllinen päivärytmi

Unikoulu vaatii kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta onnistuakseen.

Lisää vinkkejä lapsen uniasioihin voi kysyä omalta neuvolaterveydenhoitajalta. Tarvittaessa ohjausta yksilöllisen kotiunikoulun toteutukseen antaa neuvolan perhetyöntekijä. Perhetyöntekijän tukea voi tiedustella terveydenhoitajan kautta.

3. Leikki-ikäisen uni

Miksi unta tarvitaan?
Aivot tarvitsevat unta toimiakseen kunnolla. Nukkuminen on aivojen keino palautua. Uuden oppiminen vaatii riittävästi unta. Uni vahvistaa myös lasten vastustuskykyä ja sairauksista toipumista.

Leikki-ikäisen unen tarve
Leikki-ikäisen lapsen unentarve on n.10–13 tuntia vuorokaudessa. Unentarve on kuitenkin yksilöllistä ja vaihtelee suuresti. Tuntimäärää paremmin riittävästä unesta kertoo se, että lapsi herää aamulla virkeänä ja hyväntuulisena. Päiväunet jäävät pois yksilöllisesti 2-6-vuoden iässä. Lapsi tarvitsee kuitenkin lepoa, rauhallisen katkoksen päivässä, vaikka ei nukkuisi päiväunia.

Tärkeää unen kannalta

  • Perheen elämä tulisi rauhoittaa iltaa kohti, ei jännittäviä ohjelmia TV:stä
  • Alle kouluikäisen lapsen suositeltava nukkumaanmenoaika on klo 21
  • Säännöllinen päivärytmi ja nukkumaanmenorituaalit tärkeitä (myös viikonloppuisin)
  • Aikuisen ja lapsen välinen yhteinen hetki ennen nukkumaanmenoa on tärkeää
  • Pyri, että lapsi nukahtaa omaan sänkyyn
  • Unilelut luovat turvaa
  • Ole määrätietoinen ja johdonmukainen lapsen nukkumiseen liittyvissä asioissa

Lisää vinkkejä lapsen uniasioihin voi kysyä omalta neuvolaterveydenhoitajalta.

4. D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukset

Alle 2-vuotiaat
D-vitamiinivalmistetta annetaan kahden viikon iästä lähtien 10 µg (400 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden riippumatta siitä, saako lapsi äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta, lasten erityisvalmistetta ja/tai vitaminoitua lastenvelliä/puuroa tai muuta D-vitaminoitua maitoa.

2-18-vuotiaat
D-vitamiinivalmistetta käytetään 7,5 µg (300 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden. Vitamiinivalmisteen käyttö vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä liikasaannin riskiä tavanomaisessa ruokavaliossa ole.

Poikkeuksena ovat erittäin runsaasti vitaminoidut tuotteet kuten maitovalmisteet, joissa on D-vitamiinia 2 µg /100 ml. Niiden säännöllinen erittäin runsas käyttö saattaa johtaa liian runsaaseen D-vitamiinin saantiin.

Raskaana olevat ja imettävät naiset
D-vitamiinivalmistetta käytetään 10 µg (400 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden.

D-vitamiinivalmisteen muoto
D-vitamiinivalmisteena suositellaan ensisijaisesti D3 –muotoa, joka on ihmisen elimistölle luontainen D-vitamiinimuoto ja on teholtaan parempi kuin D2 –vitamiini. D3 –vitamiini eristetään lampaan villasta, kun taas D2 –muotoa saadaan UV-säteilytetystä hiivasta.

Uusi suositus (2011) korvaa entisen sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2003 antaman suosituksen lasten, nuorten ja raskaana olevien sekä imettävien äitien osalta.

Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos