A

Ohjeita ja tietoa raskaana oleville

Raskauden aikana omasta terveydestä huolehtiminen on tärkeää. Terveellisillä elämäntavoilla ja tottumuksilla voidaan vaikuttaa niin odottavan äidin kuin vauvan hyvinvointiin. Oheen on koottu erilaisia ohjeita terveyden ylläpitämiseen sekä edistämiseen.

Äitiysneuvolan ohjeita

Ravitsemus raskauden ja imetyksen aikana

Raskausajan ravitsemuksella on merkitystä äidin oman hyvinvoinnin lisäksi lapsen kasvuun, kehitykseen sekä sairastumisriskiin. Terveellinen ruokavalio antaa kehittyvälle vauvalle hyvät edellytykset kasvua ja elämää varten. Samalla myös odottajan yleiskunto säilyy läpi raskausajan.

Monipuolinen ja tasapainoisesti koottu ruokavalio tyydyttää raskauden ajan lisääntyneen ravintoaineiden tarpeen D-vitamiinia ja rautaa lukuun ottamatta. Lisäksi kalsiumin ja folaatin eli foolihapon saantiin on hyvä kiinnittää huomiota. Sellaiset raskaana olevat, jotka syövät pelkästään kasvikunnan tuotteita, tarvitsevat ainakin B12-vitamiinilisää. Heillä on myös monien muiden ravintoaineiden tarve suurempi kuin sekaruokaa syövillä. (Vegaaniliitto: Vegaaniruokavalio raskauden, imetyksen ja lapsuuden aikana, pdf).

Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio sisältää päivittäin tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä täysjyväviljaa. Sen lisäksi ruokavaliossa on päivittäin lihaa, kanaa tai kalaa, jota suositellaan 2-3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen.

Rasvojen saanti on elimistön toiminnan kannalta välttämätöntä, mutta kovan, tyydyttyneen eläinrasvan liiallista saantia on hyvä välttää. Naisten tyypillisimpiä kovien rasvojen lähteitä ovat rasvaiset juustot, jäätelö ja rasvaiset kahvileivät. Kohdussa kasvava vauva tarvitsee erityisesti tyydyttymättömiä rasvahappoja, joita saadaan kalasta ja kasviöljyistä. Raskaana olevalle suositellaan rasvan lähteiksi kalaa 2-3 krt/viikko sekä öljyä ja margariineja kohtuullisia määriä päivittäin.

Sokerista saadun energian osuus päivittäisessä ruokavaliossa tulee olla suositusten mukaan vain 10 %. Sokerin saanti ylittyy usein makeisten, leivosten ja maustettujen jogurttien käytön myötä. Suolan käytön vähentäminen jo raskausaikana vähentää turvotusta ja verenpaineen nousua.

Foolihappolisää suositellaan jo raskautta suunnitteleville 400 mikrogrammaa n. kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä ja jatketaan 12. raskausviikon loppuun.

D-vitamiinilisää suositellaan raskaana olevalle ja imettävälle ympäri vuoden 10 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Rautaa suositellaan tarpeen mukaan: 50 mg 12 raskausviikon jälkeen naisille, joiden hemoglobiini on alle 110 g/l raskauden 1. kolmanneksen aikana tai 100 g/l myöhemmässä vaiheessa.

Kalsiumin tarve lisääntyy raskauden aikana, suositeltava määrä on 900 mg/vrk. Se toteutuu, mikäli käyttää päivittäin 6-8 dl jotain nestemäistä maitovalmistetta sekä 2-3 viipaletta juustoa.

Joitakin ruokia tulee välttää raskaus- ja imetysaikana. Ruoka-aineiden käyttösuosituksia raskauden ja imetyksen aikana (pdf).

Raskauden aikaisesta ravitsemuksesta saat lisätietoa neuvolasta.

Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille
Kansallinen suositus lasten, lapsiperheiden ja raskaana olevien ja imettävien ruokavalioista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2016. (pdf)

 

Liikunta

Raskausajan liikunnasta on hyötyä sekä vauvan että äidin kannalta. Liikunta pitää yllä tai kohottaa äidin kuntoa sekä virkistää. Myös vauva aistii liikunnan kohdussa; hän tuntee äidin liikkeiden aiheuttaman keinunnan ja saa enemmän happea, sillä liikunnan myötä äidin hengitys tehostuu. Liikunnan harrastaminen raskausaikana helpottaa painonhallintaa. Perheen perustamisvaiheessa aloitettu liikunnallinen aktiivisuus siirtyy luontevaksi osaksi koko perheen liikunnan aktiivista elämäntapaa.

Liikunta raskauden aikana

  • parantaa fyysistä suorituskykyä ja auttaa selviytymään raskausajan fyysisestä rasituksesta
  • nopeuttaa synnytyksen jälkeistä fyysistä palautumista
  • voi kohentaa mielialaa
  • voi ehkäistä selkävaivoja, jalkojen turvotusta, suonikohjuja ja liiallista painon nousua.

Yleiset terveysliikuntasuositukset pätevät normaalin raskauden aikana.

Suositus terveyden ylläpitämiseksi (terveysliikunta)
Liiku puoli tuntia päivittäin niin, että hengästyt vähän. Kaikki ripeä liikkuminen käy, myös ns. arki- ja hyötyliikunta. Puolituntisen voit kerätä myös esimerkiksi kolmesta kymmenen minuutin liikkumistuokiosta.

Suositus kunnon kohottamiseksi (kuntoliikunta)
Liiku 3–5 kertaa viikossa vähintään puoli tuntia niin, että hengästyt selvästi. Harjoita myös lihasvoimaa ja notkeutta 2 kertaa viikossa (voimistelu, kunto saliharjoittelu ja venyttely).

 

Muista, että

  • aloittelijalla myös terveysliikunta voi kohottaa kuntoa
  • hyödyt terveyteen ja kuntoon voivat olla suurempia, jos säännölliseen liikkumiseesi sisältyy sekä terveys- että kuntoliikuntaa
  • liikunnan aikana on juotava riittävästi – se edesauttaa hikoilua ja kehonlämmönsäätelyä.

Jos et ole liikkunut ennen raskautta …

  • Aloita rauhallisesti esimerkiksi kävelemällä 15 minuutin lenkki 3 kertaa viikossa.
  • Pidennä vähitellen harjoitusaikaa 30 minuuttiin ja lisää viikoittaisia kertoja terveysliikuntasuosituksen mukaisiksi.
  • Teho on sopiva silloin, kun pystyt harjoittelun lomassa puhumaan tai kun kokemasi rasitus on Liikkumisen koettu kuormittavuus- asteikolla tasolla 12–14.
  • Sopivia lajeja ovat kävelyn ja sauvakävelyn lisäksi esimerkiksi murtomaahiihto, uinti, voimistelu, kuntosaliharjoittelu ja kuntopyöräily.

Jos olet liikkunut jo ennen raskautta …

  • Voit jatkaa liikuntaasi kuten ennenkin.
  • Kevennä kuitenkin harjoitteluasi vointisi mukaan: teho on sopiva silloin, kun pystyt harjoittelun lomassa puhumaan tai kun kokemasi rasitus on Liikkumisen koettu kuormittavuus- asteikolla tasolla 12–14.

Vältä

  • liikuntamuotoja, jotka sisältävät iskuja, putoamisvaaran tai nopeita suunnanvaihdoksia, esim. kontaktilajit (monet pallopelit, jääkiekko, salibandy ym.), laskettelu ja ratsastus
  • liikuntamuotoja, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen puristukseen, esim. vatsamakuu
  • 16. raskausviikon jälkeen liikuntaharjoitteita, jotka tapahtuvat selällään maaten, koska tässä asennossa kohtu painaa sydämeen palaavia suuria verisuonia, mikä voi aiheuttaa pahoinvointia
  • laitesukellusta.

Keskeytä liikuntatuokiosi, jos huomaat itselläsi seuraavia oireita:

  • verenvuotoa synnytyselimistä
  • voimakkaita ja kivuliaita supistuksia
  • epäily lapsiveden menosta
  • päänsärkyä, huimausta, hengenahdistusta tai voimakasta hengästymistä
  • rintakipua
  • voimakasta väsymistä tai voimattomuuden tunnetta
  • pohkeen kipeytymistä tai turpoamista (mahdollinen laskimotukos).

Keskustele lääkärisi kanssa liikunnan jatkamisesta, jos sinulla ilmenee muita ongelmia tai vaivoja raskauden aikana.

Lantionpohjalihasten harjoitteet

Lantionpohjalihasten harjoittelu on erityisen tärkeää raskaana oleville, sillä lihasten harjoittaminen valmistaa kehoa synnytykseen. Lihasten ollessa kunnossa raskaudesta ja synnytyksestä toipuminen nopeutuvat.  Lantionpohjalihasten harjoitusohjeet (pdf)

Odottavan selkä ja selän rentoutusasennot

Selkäkipua helpottaa kevyt liikunta, selän rentoutusasennot, selän tukivyö ja kylmä/lämpöpakkaus kipualueella. Suomen Selkäliiton tekemästä Odottavan selkä ohjeista (pdf) löytyy vinkkejä, joita säännöllisesti noudattamalla voi ehkäistä selkävaivoja sekä lantionpohjan ongelmia ja ylläpitämään yleistä lihaskuntoa. Näitä harjoituksia voi noudattaa, mikäli raskaus etenee normaalisti eikä esteitä liikuntaharjoittelu ole. Harjoittelussa on tärkeää, että tarkkailet omia tuntemuksia ja kuuntelet kehosi viestejä. Viimeisellä raskauskolmanneksella tai jo aikaisemminkin, jos vatsan kasvu on nopeaa, liikunta tulisi olla kevennettyä.

 

Hampaiden hoito

Maitohampaiden aiheet alkavat muodostua 4.-5. raskausviikolla. Heti sen jälkeen alkavat myös pysyvät hampaat kehittyä. Odotusaikana on hyvä muuttaa koko perheen tavat ja tottumukset sellaisiksi, että ne mahdollistavat tulevalle lapselle hyvän suun terveyden. Huonot hampaat eivät periydy, mutta ravintotottumukset ja hampaiden puhdistustavat siirtyvät vanhemmilta ja sisaruksilta uudelle vauvalle.

Molempien vanhempien tuli käydä odotusaikana hammaslääkärissä, jotta tarvittava hoito voidaan toteuttaa hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää. Odottava äiti voi turvallisin mielin käydä odotusaikana hammaslääkärissä. Yhteystiedot Tuusulan hammashoitolaan.

Tehostettu hampaiden hoito raskauden aikana on tärkeää. Raskauden aikaiset hormonaaliset muutokset vaikuttavat epäedullisesti syljen koostumukseen ja altistavat äidin suun sairauksille. Mahdollinen alkuraskauteen liittyvä oksentelu ja tiheät välipalat rasittavat myös hampaita. Huolellinen harjaus aamun illoin tavallisella fluoritahnalla on suositeltavaa. Hampaiden välit puhdistetaan päivittäin hammaslangalla, -tikuilla tai väliharjalla. Ksylitolituotteiden käyttö vähentää hampaisiin tarttuvan bakteeripeitteen eli plakin kasvua ja muuttaa plakin helpommin irtoavaksi.

Äidin monipuolinen ravinto on hyväksi myös lapsen kehittyville hampaille. Koko perheen kannattaa jo raskausaikana totutella säännölliseen ateriarytmiin ja karsia turhat välipalat pois. Jatkuva napostelu on haitallista hampaille. Vesi on paras janojuoma koko perheelle.

Suurimmalla osalla vanhemmista on suussaan runsaasti hampaiden reikiintymistä aiheuttavia kariesbakteereja eli mutans streptokokkeja, jotka voivat tarttua myös lapseen. Bakteerit tarttuvat äidin, isän tai lapsen hoitajan syljestä esimerkiksi ruokailuvälineiden tai tutin välityksellä. Sen vuoksi lapsen suuhun menevää ei pidä laittaa omaan suuhun. Säännöllisellä ksylitolituotteiden käytöllä vanhemmat voivat vähentää mutans streptokokkien määrää.

Parisuhde ja seksuaalisuus raskausaikana

Parisuhteen hoitaminen kaikissa elämänvaiheissa on tärkeää, sillä vanhempien välinen suhde ja kodin ilmapiiri vaikuttavat ratkaisevasti lapsen ja perheen hyvinvointiin. Raskauden aikana miehen ja naisen välinen parisuhde joutuu monenlaisen uuden, yllättävänkin asian eteen. Usein raskaus vaikuttaa parisuhteen intiimeimpään osa-alueeseen, seksuaalisuuteen. Seksuaalielämän nautittavuus voi muuttua suuntaan tai toiseen. Alkuraskauden pahoinvointi, väsymys ja rintojen aristus voivat vähentää seksuaalista halukkuutta. Tunteet voivat vaihdella herkästi ja mieliteot hämmentävät. Nainen saattaa kääntyä sisäänpäin kuuntelemaan muuttunutta kehoaan ja tuntemuksiaan, jolloin mies voi kokea itsensä ulkopuoliseksi. On ymmärrettävää, että puoliso saattaa olla hämillään raskaana olevan kumppaninsa haluttomuudesta, varsinkin jos pariskunnan seksisuhde on ennen raskautta ollut vireää. Seksistä saatetaan pidättäytyä epätietoisena siitä, onko seksi turvallista tai edes soveliasta raskauden aikana. Miehille huoli lapsen vahingoittumisesta yhdynnän vuoksi on melko tavallista. Toiset sen sijaan kokevat raskauden alkuvaiheen seksielämän osalta hyvinkin antoisana aikana.

Raskauden keskivaihe on monelle odottajalle seksuaalisesti hyvää aikaa. Sukuelinten alueen lisääntynyt verekkyys ja sen myötä tuntoherkkyys, turvonneet rinnat ja pyöristyvä vatsanseutu ovat usein odottajan itsensä sekä puolison mielestä hyvin eroottisia. Naisen kehossa ja ulkonäössä tapahtuvat muutokset saattava myös joidenkin osalta latistaa halukkuutta. Varsinkin raskauden loppuvaiheessa moni odottaja kokee itsensä kömpelöksi ja epäseksuaaliseksi. Turvotus, kipeät lonkat, arka häpyluu, mahdolliset kipeät peräpukamat sekä suuri vatsa aiheuttaa rajoituksia seksille.

Normaalisti edennyt raskaus sallii rakastelun loppuun saakka. Emättimeen vietäviä apuvälineitä on syytä välttää, jottei kohdunsuu vahingoitu. Yhdyntä ei saa aiheuttaa kipua. Kipu on varoitus ja kivun lähde pitää selvittää. Verinen vuoto ja epäily lapsiveden menosta ovat syitä, joiden vuoksi pitää ottaa yhteyttä lääkäriin. Harvoissa tapauksissa alkuraskauteen liittyvä mahdollinen keskenmenon vaara voi estää yhdynnät joksikin aikaa. Niillä odottajilla, joiden kohtu on supistusherkkä, voi olla yhdyntöjen jälkeen melko voimakkailtakin tuntuvia supistuksia. Niitä estämään voi kokeilla kondomin käyttöä, sillä supistukset saattavat johtua siemennesteen ainesosista, ei niinkään yhdynnän aiheuttamasta mekaanisesta ärsytyksestä eikä odottajan itsensä seksuaalisesta kiihottumisesta.

Raskaudenaikaisesta yhdyntäseksistä luovutaan tavallisesti siinä vaiheessa, kun sikiön tarjoutuva osa, alkaa painaa emättimeen. Joidenkin parien seksi jää pikkuhiljaa kuin itsestään tauolle raskauden edetessä, ja toiset jatkavat raskauden loppuun asti, keksien ja kokeillen molemmille sopivia seksitapoja ja yhdyntäasentoja. Apua löytyy mielikuvituksesta, tyynyistä ja alan kirjallisuudesta.

On tavallista, että toinen osapuoli kaipaa kosketusta enemmän kuin toinen. Sopimukset koskettelun pyyteettömyydestä ja hyväilyistä, jotka eivät päädy yhdyntään ovat tärkeitä. Muuten on vaarana, että toinen ahdistuu ja alkaa torjua kumppaniaan, joka puolestaan loukkaantuu ja katkeroituu. Raskausajan seksille ei ole tiettyä oikeaa toimintatapaa, vaan jokainen pariskunta toimii suhteessaan parhaaksi kokemallaan tavalla. Monille pareille raskausajan seksiä tärkeämpää on hellyys, läheisyys ja toimiva parisuhde.

Hyvä parisuhde ei synny itsestään, vaan sen eteen on tehtävä paljon: on osoitettava kumppanilleen arvostusta, hellyyttä ja huomaavaisuutta, puhuttava ja kuunneltava. Lapsen odotus on parhaimmillaan parisuhdetta ja keskinäistä rakkautta lujittava yhteinen kokemus, joka samalla vahvistaa naiseuden ja mieheyden kokemuksia. Toisaalta juuri odotusaikana koetut ikävät asiat, loukkaukset ja epäoikeudenmukaisuudet jäävät usein lähtemättömästi mieleen, ellei niitä ole saatu selvitettyä. Omista toiveista, tunteista ja ajatuksista on rohkeasti puhuttava. Yhtä tärkeää on kuunnella toista osapuolta, ei vain tulkittava ja oletettava. Tulkinnat ja oletukset usein epäonnistuvat. Puhuminen ei kuitenkaan ole aina helppoa, vaan vaatii usein harjoitusta ja yhdessä opettelua.

Lääkkeet

Raskausaikana lääkkeiden käytössä noudatetaan aina varovaisuutta, sillä jotkut lääkkeet voivat olla haitallisia sikiölle. Erityisesti ensimmäisen kolmen kuukauden aikana on vältettävä lääkkeiden käyttöä.

Muista kertoa raskaudestasi, jos lääkäri määrää sinulle jotakin lääkettä. Ennen lääkkeen ottamista tarkista aina, voiko sitä käyttää turvallisesti raskauden aikana. Ilman reseptiä saatavien lääkkeiden turvallisuudesta raskausaikana on kysyttävä apteekin henkilökunnalta. Myös neuvolasta saat tietoa asiasta.

Keskustele lääkärin kanssa jo raskautta suunniteltaessa, jos käytät säännöllisesti lääkitystä sairauden hoitoon. Esimerkiksi kaikki allergialääkkeet eivät sovellu raskausaikana käytettäviksi. Myöskään voimakkaita tulehduskipulääkkeitä ei saa käyttää raskausaikana, sillä ne kulkeutuvat istukan läpi sikiöön. Mietoja kipulääkkeitä kuten parasetamolia voi käyttää. Keskustele lääkärin kanssa kaikista, myös satunnaisesti käyttämistäsi lääkkeistä, mieluummin jo ennen raskautta.

Jos erilaiset altisteet, (lääkkeet, infektiot, erilaiset kemialliset aineet tai fysikaaliset ympäristöaltisteet) raskauden aikana askarruttavat, voit ottaa yhteyttä Teratologiseen puhelintietopalveluun. Teratogeeneillä tarkoitetaan ulkoisia tekijöitä, joilla on haitallisia vaikutuksia hedelmällisyyteen tai kehittyvään sikiöön.

Teratologinen tietopalvelu - äidin lääketietopalvelu, HUS

Ensiapu- ja hoito-ohjeita sekä eri aineiden myrkyllisyystietoja saa puhelimitse:
Myrkytystietokeskus
puh. (09) 471 977 tai vaihde (09) 4711
Päivystys 24h

 

Tupakka

Tupakointi on monin tavoin haitallista sekä äidille että lapselle. Perheen terveyden vuoksi äidin sekä isän tulisi lopettaa tupakointi mahdollisimman pian raskauden alettua, mieluiten jo raskautta suunniteltaessa. Tupakointi viivästyttää raskaaksituloa ja kaksinkertaistaa alkuraskauden keskenmenoriskiä. Myös kohdunulkoisen raskauden vaara kasvaa. Tupakoinnin suurin haittavaikutus on sikiön kasvun ja kehityksen hidastuminen. Tupakointi vaikuttaa haitallisesti kaikkien elinten, mm. aivo- ja hermokudoksen sekä keuhkojen kasvuun.

Tupakan savu sisältää n. 4 000 erilaista kemiallista ainetta. Suurin osa niistä läpäisee istukan ja siirtyy suoraan kohdussa kasvavaan sikiöön. Haitallisimpia ovat nikotiini, häkä ja raskasmetallit. Tupakan savun sisältämä nikotiini supistaa kohdun-, istukan- ja napasuonten seinämiä. Verisuonten supistuminen aiheuttaa sikiölle välittömän hapenpuutteen. Sikiön elimistössä nikotiinipitoisuus on korkeampi kuin äidillä. Hapenpuutteen lisäksi nikotiini hidastaa mm. aivosolujen jakaantumista. Tupakan savun kaasuista häkä vaikeuttaa veren hapen kuljetusta siten, että se sitoutuu happea herkemmin hemoglobiiniin. Näin veren hapenkuljetuskyky alenee ja sikiö saa happea vähemmän. Myös tupakansavun sisältämät raskasmetallit, kuten lyijy ja kadmium kulkeutuvat sikiöön.

Kohdussa tupakan savulle alistunut vauva syntyy täysiaikaisenakin pienempipainoisena kuin tupakoimattoman perheen täysiaikainen vauva. Perheen tupakointi lisää myös keskosuuden eli ennenaikaisesti syntymisen vaaraa. Tupakkaan tottuneella vastasyntyneellä on nikotiinivieroitusoireita. Hän saattaa olla ärtyinen, itkuinen ja levoton ja tarvitsee siten enemmän hoivaa rauhoittuakseen. Äidin tupakointi raskauden aikana kaksinkertaistaa lapsen astma- ja allergiariskin. Lisäksi lapsen myöhempien oppimis- ja keskittymisvaikeuksien taustalla saattaa olla raskaudenaikainen jatkuva altistuminen tupakalle.

Tupakan savut kulkeutuvat äidinmaitoon. Tupakointi imetysaikana vähentää maitohormonin pitoisuutta ja lapsi saa vähemmän maitoa. Se heikentää myös maidon rasva- ja ravintoarvoja. Tupakoivien äitien rintamaitoa saavilla lapsilla on vatsavaivoja ja itkuisuutta merkittävästi enemmän. Kuitenkin tupakoivaa äitiä kannustetaan imettämään, jotta vauva saa äidinmaidon sekä imetyksen lähikosketuksen hyödyt itselleen. Tupakoivassa kodissa vauva altistuu joka tapauksessa tupakoinnin haitoille.

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina. Apuna voi käyttää nikotiinipurukumia lyhytaikaiseen vieroitushoitoon. Yhdessä nikotiinipurukumissa on kolme kertaa vähemmän nikotiinia kuin yhdessä savukkeessa eikä lainkaan häkää tai muita sikiölle haitallisia myrkkyjä. Lapsen hyvinvoinnin turvaamisen lisäksi tupakoinnin lopettaminen näkyy äidin kasvoilla ja terveydessä. Tupakoimattomuus on halpaa terveyden- ja kauneudenhoitoa. Lisäksi savukkeisiin kuluva vuosittainen rahanmeno voisi olla mukava summa joihin muuhun perheen hankintaan. Tupakan polton lopettaminen ei ole välttämättä helppoa, mutta siihen saa tukea mm. neuvolasta.

Alkoholi

Alkoholi on sikiövaurioita aiheuttava aine. Äidin käyttäessä alkoholia myös sikiö altistuu alkoholille, koska alkoholi läpäisee istukan ja siirtyy napanuoran kautta sikiön. Sikiön veren alkoholipitoisuus on sama kuin äidin, voi olla jopa korkeampikin.

Raskaudenaikaisia alkoholin käytön turvallisia rajoja on vaikea määritellä. Pieni määrä alkoholia ei aiheuta epämuodostumariskiä, mutta sikiön keskushermoston ja aivojen kehityksen kannalta turvallista alkoholin riskikäytön rajaa ei tunneta. Sen vuoksi alkoholia ei tule käyttää raskauden aikana. Alkoholi on hyvä jättää pois jo raskautta suunniteltaessa.

Istukka läpäisee alkoholin esteettä. Alkoholi kulkeutuu sikiön kudoksiin ja kerääntyy erityisesti nestepitoisiin elimiin kuten aivoihin. Alkoholi poistuu sikiöstä lapsiveteen. Kun sikiö nieleskelee lapsivettä, alkoholi kulkeutuu häneen takaisin. Alkoholi poistuu lapsivedestä hitaammin kuin äidin ja sikiön verestä. Sikiön maksa ei pysty käsittelemään alkoholia samalla tavalla kuin aikuisen maksa. Vastasyntyneen vauvan maksa kykenee hajottamaan alkoholia vasta puolet aikuisen maksan määrästä.

Alkoholin haitallinen vaikutus sikiöön on suurin silloin, kun sikiön solut ovat kiivaimmassa jakautumisvaiheessa. Raskauden ensiviikkoina ja kuukausina alkoholi aiheuttaa epämuodostumia; sydänviat, munuais- ja virtsatiepoikkeavuudet, kampurajalkaisuutta, luuston ja nivelten kehityshäiriöitä. Keskushermosto on erityisen herkkä alkoholin toistuvalle vaikutukselle, sillä keskushermoston kehitys ajoittuu pitkälle ajanjaksolle. Äidin runsaan alkoholin käytön vaikutuksesta istukka rappeutuu ja napanuoran verivirtaus häiriintyy.

Runsas alkoholin käyttö raskauden aikana lisää keskenmeno- ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Vaarana ovat häiriöt istukan toiminnassa, verenvuodot ja niiden aiheuttama tulehdusvaara sekä istukan ennenaikainen irtoaminen. Alkoholin käytön kaikkein suurin haitta lapselle on elinikäinen kehitysvamma FAS eli fetaalinen alkoholisyndrooma. Vaurion vaikeusasteen mukaan lapsen oireet vaihtelevat vakavasta kehitysvammasta lieviin käytös- ja keskittymisoireisiin. FAS on ainoa kehitysvamma, jonka riskin jokainen raskaana oleva voi välttää täydellisesti. Jo päivittäinen 2-3 annosta alkoholia voi aiheuttaa FAS:n. Siitä seuraa kasvunhidastumista, pienipäisyyttä, henkistä ja motorista jälkeenjääneisyyttä ja kasvonpiirteiden poikkeavuutta.

Raskauden aikana 0-toleranssi on suositeltavaa. Yksi pullo olutta on 1 annos alkoholia. Alkoholi imeytyy äidinmaitoon. Maidon alkoholipitoisuus on sama kuin äidin veren alkoholipitoisuus. Alkoholi myös poistuu samaan tahtiin maidosta kuin äidin verenkierrosta eli yhden annoksen poistumiseen kuluu 2 tuntia aikaa. Vaikka vauva ei tulekaan humalaan äidinmaidon sisältämästä alkoholimäärästä, imetystä ei suositella alkoholin vaikutuksen alaisena.

Neuvolassa kaikille odottaville äideille tehdään alkoholinkäyttöä koskeva kysely (Audit, pdf). Jos alkoholinkäyttö mietityttää, kannattaa asia ottaa avoimesti puheeksi terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Tarvittaessa odottava äiti ohjataan sairaalan äitiyspoliklinikalle, jossa arvioidaan ja järjestetään jatkoseuranta sekä -hoito.

Lisää tietoa:

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/
http://www.lasinenlapsuus.fi/
http://www.lastenseurassa.fi/
http://www.paihdelinkki.fi/

 

Huumeet

Kaikki huumeet kulkeutuvat istukan läpi sikiöön. Huumeiden vaikutuksesta sikiön kasvu hidastuu, ne aiheuttavat sikiölle epämuodostumia ja sekä voivat aiheuttaa kehityksessä jälkeenjääneisyyttä. Lisäksi istukka voi irrota ja synnytys käynnistyä. Huumeiden käytöstä johtuva äidin mahdollinen itsensä laiminlyöminen, huono fyysinen kunto, puutteellinen ravitsemus ja infektiot aiheuttavat erityisriskejä raskaudelle. Syntyvä lapsi voi kärsiä vieroitusoireista, kuten levottomuudesta, ärtyisyydestä, syömisongelmista, vapinasta, sydämen rytmihäiriöistä, pahimmillaan sydänpysähdyksestä. Myös väärinkäytetyt rauhoittavat lääkkeet esimerkiksi diatsepaami ja voimakkaat kipulääkkeet kulkeutuvat istukan läpi sikiöön ja lamaavat sikiön elintoimintoja, kasvua ja kehitystä. Sen vuoksi on aina tärkeää selvittää, voiko lääkettä käyttää raskauden aikana tai imettäessä.

Jos odottavalla äidillä on huumeongelma, on tärkeää hakea apua mahdollisimman varhain esimerkiksi äitiysneuvolan kautta. Äitiysneuvolassa tehdään kaikille odottaville perheille päihteiden käyttöön liittyvä kysely (pdf). Neuvola ohjaa tarvittaessa äidin sairaalan äitiyspoliklinikalle, jossa arvioidaan ja järjestetään jatkoseuranta sekä –hoito.

Lisää tietoa:

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/
http://www.paihdelinkki.fi/
http://www.irtihuumeista.fi/

Matkustaminen

Matkustaminen on raskauden aikana mahdollista, mutta on hyvä huomioida tiettyjä asioita. Autoillessa turvavyön käyttö voi tuntua hankalalta raskauden loppuvaiheessa, mutta se lisää omaa ja sikiön turvallisuutta mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Pitkien automatkojen aikana on hyvä pitää jaloittelutaukoja. Moottoripyöräily ei ole suotavaa odottavalle äidille. Lentomatkojen aikana matkustamon ilmanpaineen lievällä alenemisella ei ole haittaa äidille tai kehittyvälle sikiölle. Lentoyhtiöillä on omat suosituksensa ja matkustusrajoituksensa odottaville äideille. Useimmiten 28. raskausviikon jälkeen lentoyhtiöt vaativat lääkärintodistuksen raskauden normaaliudesta. Erityisesti pidemmille lennoille on hyvä varustautua lentosukilla, sillä raskaus ja pitkäaikainen paikallaan istuminen altistavaa turvotukselle ja verenkiertohäiriöille. Lentämistä ei suositella alle viikon ikäiselle lapselle.

 

Odottavat äidit, Matkailijan terveysopas, THL

 

Yleistä matkailuun liittyvää terveystietoa, THL

 

Muutamien lentoyhtiöiden ohjeistuksia:

Finnair

Norwegian

SAS

British Airways

AirBaltic

Air China

American Airlines 

Työ ja raskaus

Odottavan äidin esimies on vastuussa siitä, että työolot ja työmenetelmät ovat turvallisia sikiön kehityksen ja raskauden kannalta. Raskaita fyysisiä töitä, kuten painavien esineiden nostamista tai siirtämistä tulisi välttää. Työolojen turvallisuuden voi varmistaa esimerkiksi oman työpaikan työterveyshuollosta. Raskaana olevalla naisella on oikeus pyytää siirtoa muihin tehtäviin, jos työpaikan olosuhteisiin arvioidaan liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin aiheuttama riski. Ellei tämä ole mahdollista, odottava äiti voi hakea Kelalta erityisäitiysrahaa, jonka turvin voi siirtyä aikaisemmin äitiysvapaalle. Työterveyslaitoksen verkkosivuilta löydät ajankohtaista ja tutkittua tietoa liittyen raskauteen ja työoloihin.

 

Kelan tuet lapsen syntyessä

Lapsen syntyessä ja kasvaessa vanhemmilla on oikeus erilaisiin Kelan maksamiin etuuksiin sekä perhevapaisiin, jotka perustuvat työsopimuslakiin.

Kelan myöntämiin etuuksiin kuuluu

  • äitiysavustus, joka on äidin valinnan mukaan joko äitiyspakkaus tai rahasumma
  • vanhempainpäivärahat, joita ovat äitiysraha, erityisäitiysraha, isälle maksettava isyysraha sekä vanhempainraha, joka maksetaan joko äidille tai isälle riippuen siitä, kumpi lasta hoitaa. Lisäksi isä voi pitää isäkuukauden.
  • lapsilisä, jota saat jokaisesta alle 17-vuotiaasta lapsesta
  • kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki pienestä lapsesta, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa
  • adoptiotuki ulkomailta adoptoiville
  • erilaiset tuet lapsen sairastaessa

Adoptiovanhemmat saavat etuuksia lähes samalla tavalla kuin biologiset vanhemmat.

Lapsiperheen etuuksien saaminen edellyttää, että vanhemmat ovat asuneet Suomessa vähintään 180 päivää välittömästi ennen lapsen laskettua syntymäaikaa ja kuuluvat Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.

Lisää tietoa Kela / Lapsiperheelle verkkosivuilta.