A

Synnytyksen jälkeen

Synnytyksen tai viimeistään sairaalasta kotiutumisen jälkeen otetaan yhteyttä neuvolaan ja sovitaan tapaamisesta joko kotona tai neuvolan vastaanotolla. Äidin luvalla tiedot synnytyksestä sekä äidin ja vauvan voinnista lähetetään synnytyssairaalasta neuvolaan postitse tai ne annetaan neuvolaan toimitettavaksi äidin mukaan. Synnytyksen jälkeisessä tapaamisessa keskustellaan synnytyksestä ja siitä toipumisesta, imetykseen, vauvan ravintoon ja hoitoon liittyvistä asioista sekä yleisesti perheen uudesta elämäntilanteesta. Lisäksi arvioidaan äidin toipumista synnytyksen jälkeen sekä vauvan vointia.

Synnytyksen jälkeen äidillä alkaa ajanjakso, jota kutsutaan lapsivuodeajaksi. Se kestää noin 5-12 viikkoa, ja sen aikana synnyttäneen naisen elimistö toipuu raskaudesta ja synnytyksestä sekä valmistautuu vauvan hoitoon. Fyysinen toipuminen etenee jokaisella omaa tahtiaan. Viimeistään kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä tehdään äitiysneuvolassa jälkitarkastus.

Toipuminen synnytyksen jälkeen

Kohdun supistuminen ja jälkivuoto

Kohtu supistuu useimmiten nopeasti ja jo muutaman viikon kuluttua se on miltei samankokoinen kuin ennen raskautta. Jälkisupistuksia voi tulla synnytyksen jälkeen vielä monena päivänä, ja pahimmillaan ne muistuttavat synnytyssupistuksia. Usein ne tuntuvat imetyksen yhteydessä varsinkin uudelleensynnyttäjillä. Särkylääke lievittää tuntemuksia.

Jälkivuoto kestää yleensä 3-5 viikkoa. Aluksi vuoto on veristä, mutta vähentyessään muuttuu vaaleaksi limansekaiseksi vuodoksi. Mikäli vuoto äkillisesti lisääntyy tai vuotoon tulee hajua, ota yhteys neuvolaan tai sairaalaan. Myös alavatsakipu ja kuume ovat oireita, jotka viittaavat tulehdukseen ja joiden ilmaannuttua on syytä hakeutua lääkäriin.

Ensimmäisten kuukautisten alkamisajankohta on vähintään neljä viikkoa synnytyksestä, mutta yleensä imettäminen siirtää kuukautisten alkamista puoli vuotta, joskus pidempäänkin.

Repeämät, leikkaushaavat

Ponnistelun ja mahdollisten repeämien vuoksi alapää voi tuntua synnytyksen jälkeisinä päivinä kipeältä ja istuminen vaikealta. Synnyttäneen äidin verenkiertoa edistää, jos nousee mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen jalkeille. Välilihan leikkaushaavan ja repeämien paraneminen kestää noin 2-4 viikkoa. Ompeleet sulavat itsestään. Tikkien sulamista nopeuttaa suihkuttaminen lämpimällä vedellä ja alussa on hyvä välttää runsasta istumista. Tarvittaessa voi ottaa kipulääkettä.

Keisarileikkauksen jälkeen ompeleet poistetaan poikkiviillosta 5-6 päivää ja alakeskiviillosta 8-10 päivää leikkauksen jälkeen terveyskeskuksen sairaanhoitajan tai neuvolaterveydenhoitajan toimesta. Keisarileikkauksella synnyttäneen äidin kannattaa välttää nostamista ja taakkojen kantamista. Kotiin on hyvä pyytää tukihenkilöitä vauvan hoidon avuksi, jotta äiti saa tarpeeksi toipumisaikaa leikkauksesta. Äidin toipumista edistää mm. riittävä lepo, vauvan imettäminen, ulkoilu, säännöllinen ruokailu ja päivittäiset kuntoutusharjoitukset.

Hyvä intiimihygienia tulehdusten välttämiseksi

Synnytyksen jälkeen äidin elimistö on tavallista herkempi gynekologisille tulehduksille ja sen vuoksi intiimialueen puhtaudesta on tässä vaiheessa syytä pitää erityisen hyvää huolta. Jälkivuodon aikana tulee välttää sukupuoliyhdyntää, ammekylpyä, uimista ja tamponien käyttöä. Saunomisen voi aloittaa oman vointinsa mukaisesti. Sukupuoliyhdyntä on mahdollista, kun jälkivuoto on loppunut ja molemmat sitä haluavat.

Ummetus ja peräpukamat

Ulostamista voi helpottaa käyttämällä suun kautta otettavaa vatsaa pehmentävää lääkettä ja/tai miniperäruisketta. Peräpukamista saattaa olla vaivaa vielä viikkoja synnytyksen jälkeen. Niiden hoidossa auttavat apteekista saatava voide ja miniperäruiskeet. Peräpukamat voivat olla hyvinkin kipeät, kunnes painuvat pois. Kipulääkitys voi olla tarpeen.

Imetys ja rintojen hoito

Imetys

Äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa. Se sisältää kaikkia vauvan tarvitsemia ravintoaineita sopivasti ja hyvin imeytyvässä muodossa paitsi D-vitamiinia. Neuvolasta annetaan ensimmäinen D-vitamiini pullo käyttöohjeineen. Äidinmaidossa on monia suoja-aineita, jotka lisäävät lapsen vastustuskykyä tartuntatauteja ja allergiaa vastaan. Imettäminen on luonnollista, hygieenistä ja edullista. Imiessään lapsi kokee mielihyvää, läheisyyttä ja turvallisuutta. Imettäminen edistää monella tavalla lapsen suotuisaa kehitystä ja kasvua. Imettämisellä on myös positiivista vaikutusta äidin toipumiseen synnytyksestä ja antaa myös suojaa eräitä sairauksia vastaan.

Rintojen hoito

Maito nousee rintoihin kunnolla vasta muutaman päivän kuluttua synnytyksestä, mutta sitä ennen erittyy ns. ternimaitoa, joka on hyvin ravintopitoista. Imetyksen alkupäivinä on yleistä, että rinnanpäät ovat arat. Arkuus helpottaa muutamien päivien kuluessa. Paras ennaltaehkäisy rinnanpäiden haavaumille on vauvan oikea imuote. Rinnanpäiden aristaessa voi myös imetysasennon vaihtaminen tuoda helpotusta.

Imetyksen jälkeen voit puristaa muutaman rasvaisen maitopisaran rinnanpään suojaksi. Myös ilmakylvyt ovat hyvää hoitoa rinnanpäille. Mikäli rinnanpäät ovat punoittavat, kuivat tai haavaumilla, niihin kannattaa käyttää rasvaa. Tarvittaessa voi väliaikaisesti käyttää apuna myös rintakumia.

Tukevat liivit ovat hyvä hankinta synnytyksen jälkeistä aikaa varten. Liivinsuojuksia pitää vaihtaa aina kun ne kastuvat.

Mikäli rinnat tuntuvat jäävän täysiksi imettämisen jälkeen, kannattaa lypsää, kunnes rintojen turvotus helpottaa. Maidon herumista ja rintojen kipua voi helpottaa lämpimällä suihkulla.

Rintatulehdus

Jos rinta tyhjenee pitkään huonosti, maito saattaa tukkia maitotiehyen ja aiheuttaa rintatulehduksen. Rintatulehduksen oireita ovat rinnassa kova, aristava ja punoittava alue, lämmönnousu ja mahdollisesti päänsärky. Tällöin on syytä pyrkiä tyhjentämään rintaa mahdollisimman tehokkaasti. Imetys aloitetaan terveestä rinnasta, sillä kipu ehkäisee herumisrefleksin laukeamista. Kipeään rintaan vaihdetaan heti kun maito alkaa herua ja imetään pääasiassa siitä, jotta se tyhjenee kunnolla. Kipeää rintaa imetyksen lisäksi vielä hyvä tyhjentää lypsämällä, jos on tarpeen.

Rinnan herumisen helpottamiseksi voit hautoa aristavaa kohtaa esimerkiksi lämpimällä vedellä, geelipussilla tai kaurapussilla. Särkylääkkeeksi voit käyttää apteekista reseptittä saatavaa särkylääkettä. Lepo, rentoutuminen ja runsas juominen edistävät parantumista. Elleivät oireet vuorokauden sisällä helpota, on syytä ottaa yhteyttä terveyskeskukseen lääkityksen saamiseksi. Lääkityksen aikanakin tulehtuneesta rinnasta imetään tehokkaasti, sillä se nopeuttaa paranemista.

Seksuaalisuus, parisuhde ja ehkäisy synnytyksen jälkeen

Parisuhde ja seksuaalisuus

Lapsen syntymä muuttaa parisuhdetta aina. Muutokset alkavat jo raskausaikana ja jatkuvat siitä perheeksi kasvun myötä läpi elämänkaaren. Vauvan synnyttyä vanhemmat eivät ehdi olla kovin paljon kahdestaan, varsinkin jos perheessä on muita lapsia.

Synnytys aiheuttaa naisen kehossa monenlaisia, yleensä ohimeneviä muutoksia. Alkuun leikkaushaavat ja repeämät saattavat olla hyvinkin arkoja, mutta ne parantuvat yleensä jälkitarkastukseen mennessä. Limakalvot ovat usein kuivat, jolloin yhdyntä saattaa tuntua kivuliaalta. Silloin on hyvä käyttää esim. jotain vesipitoista liukastusvoidetta tai tavallista öljyä. Lantionpohjan lihakset voivat synnytyksen jälkeen olla venyttyneet ja virtsaa voi karkailla. Tähän vaivaan auttaa lantionpohjan lihasten harjoittelu. Kuntoilu ja liikunta muutenkin auttavat naista palautumaan synnytyksestä ja kohentavat mielialaa. Vaikka fyysiset muutokset naisen kehossa aiheuttaisivat hankaluutta ja haluttomuutta seksielämään, muutokset menevät yleensä ajan kanssa ohi. Fyysisesti nainen on kykenevä olemaan yhdynnässä muutamia viikkoja synnytyksen jälkeen, käytännössä vie usein lähes vuoden, ennen kuin seksielämä palaa entiselleen.

Synnytyksen jälkeen naisen täytyy lisäksi tottua muuttuneeseen kehonkuvaan. Raskauden jäljiltä voi olla ylipainoa. Jatkuva vauvan ehdoilla eläminen ja yövalvomiset saattavat aiheuttaa väsymystä ja sänky tuntuu autuaalta nukkumispaikalta, ei rakastelupaikalta niin äidin kuin isänkin osalta. Vanhemmilta voi myös mennä aikaa sopeutua uuteen rooliin.

Joskus mies tuntee jäävänsä ulkopuoliseksi perheessään. Nainen omii vauvan itselleen eikä anna miehelle tilaa tulla mukaan opettelemaan hoitamista. Olisi kuitenkin tärkeää, että molemmat vanhemmat pääsisivät tutustumaan vauvaan ja huolehtimaan hänen tarpeistaan. Jaettu vastuu keventää molempien taakkoja.

Synnytyksen myötä yhdyntöihin tulee tauko, jonka pituudesta vanhemmat yhdessä päättävät. Lisäksi naisella synnytyksen jälkeinen hormonitilanne voi vähentää seksuaalista halukkuutta. Sekä mies että nainen kaipaavat hellyyttä ja läheisyyttä. Seksuaalisen halun palautuminen on yksilöllistä ja on tärkeää puhua asiasta, että vääriä harhaluuloja ei pääsisi syntymään.

Tutkimusten mukaan tyytyväisyys parisuhteeseen vähenee kahdella kolmesta parista merkittävästi. Kriittisin vaihe on noin kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen. Jos parisuhteen ongelmat tuntuvat jumiutuvan, kannattaa asia ottaa neuvolassa herkästi puheeksi. Apua parisuhdeasioihin saa mm. perheasiainneuvottelukeskuksesta. Myös äidin tai isän masennus voi heikentää tyytyväisyyttä parisuhteeseen ja aiheuttaa seksuaalista haluttomuutta. Sen vuoksi mielialaan liittyvistä asioista puhuminen on tärkeää.

Parisuhde voi myös parantua ja tiivistyä lapsen tulon myötä. Lapselle paras tunneilmasto kasvamiseen on vanhempien toisiaan kunnioittava ja rakastava parisuhde. Ruoki parisuhdetta hyväksymällä toinen, anna hellyyttä, kuuntele, kannusta, puhu kauniisti.

Ehkäisy

Ellei uusi raskaus ole heti toivottu, ehkäisy tarvitaan, vaikka nainen imettäisikin. Imetys ei ole ehkäisykeino. Ehkäisystä keskustellaan synnytyksen jälkeen terveydenhoitajan ja jälkitarkastuksessa lääkärin kanssa.

Tottuneelle käyttäjälle kondomi on hyvä menetelmä. Kondomi suojaa kohtua tulehduksilta. Limakalvojen haurauden ja arkuuden vuoksi liukasteen käyttö on usein tarpeen ensimmäisten kuukausien aikana. Harvinaisesta luonnonkumi allergiasta kärsiville on apteekista saatavissa polyuretaanista valmistettuja kondomeja.

Hyvä ja turvallinen ehkäisyvaihtoehto imetyksen aikana on myös pelkkää keltarauhashormonia sisältävät ns. minipillerit.

Yhdistelmäpillereiden, ehkäisyrenkaan tai -laastarin käyttö voidaan aloittaa, kun imetys on ohi.

Kierukka soveltuu hyvin ehkäisymenetelmäksi synnyttäneille naisille. Kierukan asettaa neuvolassa lääkäri. Jos kuukautiset eivät ole vielä imetyksen vuoksi alkaneet, ennen asennusta tehdään raskaustesti. Edeltävästi tulee ottaa myös kohdunkaulan irtosolunäyte (Papa-näyte).

Kuparikierukka tekee usein kuukautisista runsaammat ja ei vaikuta lainkaan hormonitoimintaan. Kuparikierukan käyttöaika on viisi vuotta.

Hormonikierukkaa kannattaa harkita, mikäli kuukautisvuodot ovat runsaat tai kivuliaat eikä seuraavaa raskautta suunnitella ainakaan lähitulevaisuudessa. Hormonikierukka on varma ehkäisymenetelmä, eikä sillä nimestä huolimatta ole vaikutusta naisen omaan hormonitoimintaan, vaan ainoastaan kohdun limakalvoon. Hormonikierukalla vuodot saattavat jäädä kokonaan pois.

Sterilisaatio on varma ja huoleton, mutta lopullinen ehkäisykeino. Se voidaan tehdä joko naiselle tai miehelle (vasektomia). Sterilisaatioon vaaditaan lääkärin lausunto. Sterilointiin tulee suhtautua peruuttamattomana tarkoin harkittuna menetelmänä.

Jälkiehkäisyä käytetään silloin, jos yhdyntä on jostain syystä suojaamaton eikä raskautta haluta. Jälkiehkäisytabletit voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Tabletit otetaan kerta-annoksena mielellään 12 tunnin, mutta viimeistään 72 tunnin kuluessa suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Jälkiehkäisytablettien nauttimisen jälkeen voi imettää normaalisti, sillä tablettien sisältämällä keltarauhashormonilla ei tiedetä olevan haittavaikutuksia lapseen. Halutessaan voi lypsää maidon 1-2 päivän ajan maidon hukkaan ja jatkaa sen jälkeen imetystä. Jälkiehkäisy on kertaluonteinen ensiapu, sitä ei pidä käyttää jatkuvana ehkäisykeinona.

Ohjeita synnyttäneelle äidille

Liikunta synnytyksen jälkeen

Liikunnan harrastaminen synnytyksen jälkeen nopeuttaa äidin toipumista raskausajan rasituksesta ja helpottaa painonhallintaa.

Liikunta synnytyksen jälkeen

  • lisää fyysistä ja psyykkistä jaksamista
  • voi auttaa palautumaan takaisin raskautta edeltävään painoon 
  • voi ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta.

Imetys ja liikunta

  • Riittävä nesteen nauttiminen liikunnan aikana on tärkeää.
  • Kohtuullinen liikunta ei vaikuta rintamaidon määrään tai laatuun eikä äidin kykyyn imettää lasta. 
  • Paras imetysajankohta on ennen liikuntatuokiota; rinnat tulevat kevyemmiksi ja liikkuminen on mukavampaa.

Milloin liikunnan voi aloittaa?

  • Synnytyksestä palautuminen on yksilöllistä. Periaatteessa normaalin alatiesynnytyksen jälkeen liikunnan voi aloittaa heti, kun se tuntuu itsestä hyvältä. Sektion jälkeen liikuntaa on hyvä harrastaa vasta, kun on käynyt jälkitarkastuksessa ja neuvotellut asiasta lääkärin kanssa.
  • Vähän kerrallaan on parempi kuin ei mitään. Aluksi voi vaikka kävellä lyhyitä lenkkejä vaunujen kanssa ja tehdä lihaskuntoliikkeitä kotona.
  • Liikkumisen kestoa ja tehokkuutta voi lisätä asteittain omaa kehoa kuulostellen.


Kysyä tarvittaessa neuvoa terveydenhoitajalta tai lääkäriltä.

Mitä liikuntaa?

  • Voimassa ovat yleiset liikuntasuositukset; lisää liikuntaa vähitellen omaa kehoasi kuunnellen. 
  • Valitse tutut ja turvalliset liikuntamuodot; vältä liikuntamuotoja, joissa on voimakkaita hyppyjä ja nopeita suunnan muutoksia, koska nivelsiteet ovat löystyneet hormonaalisten muutosten seurauksena. 
  • Synnytyksen jälkeen hyviä sykelajeja ovat muun muassa kävely ja pyöräily. 
  • Lihaskuntoliikkeistä tärkeimpiä ovat keskivartaloa, hartiaseutua sekä rinta- ja selkälihaksia vahvistavat liikkeet. Niiden harjoittaminen auttaa jaksamaan vauvan nostamisessa ja kanniskelussa. Äidin kannattaa myös venyttää niska- ja hartiaseudun lihaksia. 
  • Alateitse synnyttäneiden kannattaa aluksi välttää voimakkaita ponnistuksia ja lajeja, joissa tehdään tärähtäviä liikkeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi juokseminen ja aerobic. Niissä lantionpohjaan kohdistuva paine nousee, ja jos lantion lihaksisto ei ole vielä kunnossa, saattaa virtsa karkailla. 
  • Uinnin aloittamista kannattaa siirtää siihen asti, kunnes jälkivuoto on loppunut ja lantionpohjan limakalvot kuntoutuneet. 
  • Vältä lajeja, joissa voi kylmettää itsensä ja saada rintatulehduksen. Riski on suurin synnytystä seuraavan kuukauden aikana. 
  • Sektion jälkeen voimakkaiden vatsaliikkeiden tekemistä tulee välttää vähintään kaksi kuukautta, koska vatsalihakset, niiden hermotus ja lihaskalvot eivät ole ennättäneet parantua leikkauksesta. Jos vatsarutistuksia tekee liian aikaisin ja voimakkaasti, haava voi revetä.
  • Lantionpohjalihasten harjoittelu kannattaa aloittaa heti synnytyksen jälkeen, koska se ehkäisee mahdollisia virtsankarkailuoireita. Tukea lantionpohjalihasten harjoittamiseen saa tarvittaessa fysioterapiasta terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä.

Mieliala

Synnytyksen jälkeen on tavallista, että mielialat vaihtelevat nopeasti ilosta itkuun, onnen tunteesta suureen huoleen tai jopa epätoivoon. Mielialamuutokset voivat olla aluksi hämmentäviä ja syitä äidin itkuun tai pahaan oloon voi olla vaikea selittää itselleen tai muille. Noin 80 %:lla synnyttäneistä on synnytyksen jälkeistä herkistymistä eli baby bluesia. Se on yleensä voimakkaammillaan 3-5 päivää synnytyksestä, jolloin mielialojen vaihtelun lisäksi äidillä saattaa olla itkuisuutta, päänsärkyä, ärtyisyyttä, ruokahaluttomuutta ja unihäiriöitä. Syynä tähän ovat hormonitasapainon muutokset. Baby blues helpottaa yleensä itsestään. Puolison, sukulaisten, läheisten ja neuvolan tuki auttavat herkän ajan yli.

Jos masennusta ilmenee vielä useita viikkoja synnytyksen jälkeen, voi olla kyseessä synnytyksen jälkeinen masennus. Synnytyksen jälkeistä masennusta potee 10 - 20 % äideistä. Oireita ovat muun muassa levottomuus, huoli vauvasta, pelot, ruokahalun menettäminen, unettomuus ja uupumus, piittaamattomuus ulkonäöstä, vaikeuksien suurentelu ja riittämättömyyden tunteet sekä vetäytyminen sosiaalisista kontakteista.

Mikäli mielialan lasku jatkuu pidempään tai se rajoittaa toimintakykyä tai vauvan hoitaminen tuntuu haastavalta, kannattaa ottaa asia puheeksi ja hakea apua. Elämään ja äitiyteen kuuluu aina hyviä ja huonoja päiviä. Anna itsellesi aikaa ja hyväksy omat tunteesi. Älä vaadi itseltäsi jotakin suurta ja mullistavaa tunnetta. Puhu tunteistasi ja itke jos itkettää. Kerro kumppanillesi, että tarvitset paljon hellyyttä, rakkautta ja tukea. Muista, että tämä aika voi olla rasittavaa myös kumppanille. Kaikki tarjottu apu kannattaa ottaa vastaan.

Lisätietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

Ravinto

Hyvä ravitsemustila edesauttaa synnytyksestä toipumista ja imetyksen onnistumista. Monipuolinen ja riittävä ravinnonsaanti on tärkeää, jotta imetys ei kuluttaisi äidin ravintoainevarastoja. Äidin ruokavalioon pitäisi myös kuulua päivittäin öljyä, rasiamargariinia tai kevytlevitettä sekä muutaman kerran viikossa kalaa ja broileria, jotta rintamaidon vitamiini- ja rasvakoostumus säilyisi hyvänä.

Imetyksen aikana nesteen tarve lisääntyy. Juotavaa kannattaa nauttia runsaasti, janontunteen mukaan. Nesteen lisäksi myös kalsiumia tarvitaan normaalia enemmän. Riittävästi kalsiumia tulee esim. 3-4 lasillisesta maitoa tai 3-4 viipaleesta juustoa. Vaihtoehtona on kalsiumvalmisteen käyttäminen annoksella 1000 mg päivässä. Imettäville äidille suositellaan myös D-vitamiinin käyttöä 10 ug vuorokaudessa.

Lääkkeet, tupakka, alkoholi ja huumeet

Jotkin lääkkeet, tupakka, alkoholi ja huumeet aiheuttavat vastasyntyneelle väsymystä, ärtymystä, syömisvaikeuksia ja muita hermostollisia oireita. Tupakka, alkoholi ja huumeet eivät sovi yhteen imetyksen kanssa. Täysin turvallista alkoholinkäyttörajaa ei voi antaa.

Imetyksestä pitää mainita aina reseptilääkettä määräävälle lääkärille. Käsikauppalääkkeiden tuoteselosteessa on tietoa lääkkeen vaikutuksesta imetykseen.

Jälkitarkastus

Jälkitarkastus

Jälkitarkastus tapahtuu 6 - 12 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jälkitarkastuksen tarkoituksena on selvittää äidin terveydentila sekä tarjota tarvittaessa ehkäisyneuvontaa. Jälkitarkastuksessa tehtävä lääkärintarkastus on edellytyksenä KELA:n vanhempainrahan saamiseksi. Jälkitarkastuksesta annetaan synnyttäneelle naiselle todistus, joka toimitaan KELA:n paikallistoimistoon.

Jälkitarkastusaika neuvolaan varataan terveydenhoitajan kautta. Halutessaan synnyttänyt nainen voi käydä jälkitarkastuksessa myös yksityispuolella gynekologilla. Joskus harvoin jälkitarkastus tehdään synnytyssairaalassa.

Jälkitarkastuksen yhteydessä terveydenhoitaja tutkii äidin hemoglobiinin, virtsan sekä mitataan verenpaine ja paino. Terveydenhoitaja antaa äidille täytettävksi mielialaan liittyvän kyselyn.

Lääkäri tekee gynekologisen tutkimuksen, jossa arvioidaan mm. kohdun koko, asento ja mahdolliset aristukset, limakalvojen kunto sekä kudosten löystyminen, kohdunsuun paraneminen, valkovuoto ja mahdollinen verinen vuoto. Myös välilihan haavan parantuminen ja keisarinleikkauksen arpi tarkistetaan. Tarvittaessa äiti ohjataan lisäselvityksiin, kuten verikokeisiin tai alavatsan ultraäänitutkimukseen.

Vastaanotolla keskustellaan äidin synnytyskokemuksista ja hänen voinnistaan synnytyksen jälkeen. Muita puheenaiheita ovat äidin jaksaminen, selviytyminen vauvan hoidosta ja imetyksestä sekä äidin mieliala.

Synnyttäneelle äidille tarjotaan ehkäisyneuvontaa. Jos uusi raskaus ei ole toivottu, suunnitellaan ehkäisyn aloitus tilanteen mukaan. Imettävälle äidille sopivia ehkäisymuotoja ovat mm. kondomi, ns. minipillerit sekä kupari- tai hormonikierukka. Imetyksen loputtua voidaan aloittaa yhdistelmäpillereiden, ehkäisylaastarin- tai –renkaan käyttö.