Tietoa neuvolatarkastuksista ja lapsen kehityksestä

Tähän on koottu tietoa lastenneuvolan ikäkausitarkastuksista sekä lapsen kehityksestä eri ikävaiheissa.

Lasten neuvolatarkastukset eri ikäkausina

1. Alle yksivuotias neuvolassa

Alle yksivuotias neuvolassa

Ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen perhe käy neuvolassa yhteensä 10 kertaa, joista ensimmäinen tapaaminen on useimmiten perheen kotona. Lääkärintarkastus tehdään kolme kertaa imeväisiässä ja muut käynnit ovat terveydenhoitajan terveystarkastuksia. Imeväisikäisen laajaan terveystarkastukseen kuuluvat terveydenhoitajan ja lääkärintarkastus 4 kuukauden iässä. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan aina mukaan molemmat vanhemmat. Laajassa terveystarkastuksessa käytössä on vauvaperheen hyvinvointia kartoittava lomake, mikä on tarkoitus täyttää edeltävästi kotona ennen neuvolakäyntiä ja tuoda vastaanotolle mukaan.

Alle yksi vuotiaan lapsen jokaiseen terveystarkastukseen kuuluvat kasvun ja kehityksen seuranta sekä vanhempien huolenaiheista keskusteleminen.  Kasvun seurantaan kuuluvat painon, pituuden ja päänympäryksen seuranta säännöllisin väliajoin. Neuvolassa tarkkaillaan lapsen varhais- ja suojeluheijasteita, seurataan motorista kehitystä sekä aistitoimintojen ja leikin kehitystä sekä vuorovaikutuksen ja puheenkehityksen edistymistä. Ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana neuvolakäyntien keskustelunaiheina ovat muun muassa lapsen hoitoon liittyvät asiat, imetyksen sujuminen, vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutus sekä vanhempien jaksaminen heidän uudessa elämäntilanteessaan. Neuvolassa annetaan tarvittavat rokotukset THL:n ohjeiden mukaisesti (rokotusohjelma).

Lapsen kasvaessa vanhempia askarruttavat asiat ja huolenaiheet muuttuvat. Lapsen ruokavalio muuttuu puolen vuoden iässä, jolloin lapsi alkaa totuttautua vähitellen sosemaiseen ruokaan. Noin vuoden ikäisenä lapsi siirtyy syömään karkeampaa tavallista kotiruokaa. Lasten unihäiriöt ovat tavallisia, hampaiden puhkeaminen aiheuttaa usein itkuisuutta ja infektiotaudit lisääntyvät lapsen saavutettua puolen vuoden iän. Liikkumaan lähtenyt lapsi on alttiina tapaturmille aivan toisella tavalla kuin vastasyntynyt ja vanhemmat joutuvat miettimään kodin turvallisuutta ja tapaturmien ehkäisemistä. Vanhemmat pohtivat päivähoitoon hakeutumista tai jommankumman vanhemman jäämistä kotiin hoitamaan lastaan.

Ensimmäinen elinvuosi on erittäin merkittävä lapsen kehityksen kannalta. Kaikkia vanhempia askarruttavia asioista voi kysyä omalta terveydenhoitajalta.

 

Tiivistelmä 0-1 -vuotiaan kehityksestä

 0–2 kk

  • Vauva katselee vanhempiaan tarkasti ja matkii aikuisen ilmeitä
  • Ensimmäinen hymy annetaan vanhemmalle n. 6 vk:n ikäisenä ja samoihin aikoihin itketään ensimmäiset kyyneleet
  • 1–2 kk:n iässä vauva nostelee päätään vatsalla ollessaan

 2–4 kk

  • Kädet ovat enimmäkseen auki ja hän tavoittelee leluja sekä yrittää tarttua
  • Varhaisheijasteet ovat häviämässä
  • 4kk iässä vauva nojaa vatsamakuulla kyynärvarsiinsa
  • Lapsi jokeltelee ja kujertelee 2–3 kk:n iästä alkaen
  • 4-kuinen voi jo nauraa ääneen sekä kiljahdella riemusta
  • 3–4 kk:n ikäiset ovat kiinnostuneita muista lapsista

 4–6 kk

  • Vauva tuo kädet keskiviivaan, tarttuu esineisiin kahdella kädellä ja vie ne suuhunsa
  • 5–6 kk:n iässä lapsi kääntyy selinmakuulta kyljelleen, siitä kohta vatsalleen ja pian myös päinvastoin
  • Varaa jalkoihinsa seisoma-asennossa sekä vie varpaita suuhunsa
  • Vauva tuottaa erilaisia ääniä
  • Ensimmäinen hammas puhkeaa tavallisimmin alas eteen 4–8 kk:n iässä

 6–8 kk

  • Vauva kommunikoi ilmein ja elein
  • Vauva ojentaa käsivarsiaan päästäkseen syliin, osoittaakseen esineitä ja näyttääkseen, mitä on kädessä
  • 6–9 kk:n iässä on vierastamisvaihe. Vauva alkaa pelätä muita kuin vanhempiaan ja eroa vanhemmistaan. Vaihe kestää voimakkaimpana 3–4 kuukautta ja vierastamisen ajoittumisessa sekä vahvuudessa on yksilöllisiä eroja.
  • Vauva istuu ensin tukea vasten tai käsiinsä nojaten ja ilman tukea 7–8 kk:n iässä

 8–10 kk

  • Vauva ymmärtää ensimmäisiä sanoja n. 9 kk:n iässä
  • Vauva oppii ryömimään ja sitten konttaamaan
  • Vauva pystyy syömään jo karkeampaa ruokaa, eikä tarvitse enää yösyöttöjä
  • 9-kuinen seisoo tukea vasten, opettelee itse seisomaan nousua, osaa poimia pikkuesineitä peukalon ja etusormen avulla

 10–12 kk

  • Ensimmäiset omat merkitsevät sanat ilmaantuvat n. vuoden iässä
  • Lapsi ymmärtää yksinkertaista puhetta
  • Oman tahdon ilmauksia alkaa tulla esille
  • Lapsi oppii seisomaan ilman tukea ja kävelemään tuettuna, joku ottaa jo ensiaskeleita
  • Lapsi harjoittelee lusikan käyttöä ja sukkien riisumista
  • Vuoden iän tuntumassa lapsi opettelee syömään tavallista kotiruokaa
  • Esineen antaminen, ottaminen ja piiloleikki ovat mieleisiä

2. 1-vuotias

1-vuotiaan määräaikaistarkastuksen tekee terveydenhoitaja. Tarkastukseen kuuluu kasvun seuranta eli painon, pituuden ja päänympäryksen sekä iänmukaisen kehityksen arvio. Yhdessä vanhempien kanssa keskustellaan lapsen kehityksestä ja vanhempia askarruttavista asioista. Keskustelunaiheita ovat mm. ravitsemus, lapsen uni, päivärytmi, hampaiden hoito, lapsen oma tahto ja perheen kasvatuskäytänteet, vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutus, vanhempien jaksaminen, kodin turvallisuus, pottaharjoittelu, lapsen hoitoon liittyvät asiat ja päivähoidon aloitus sekä vanhempien esille ottamat asiat. Lapsi saa rokotusohjelman mukaiset rokotteet.

1-vuotias

Vuoden ikään mennessä lapsen paino on kolminkertaistunut syntymäpainoon nähden. Lapsi kasvaa toisen ikävuoden aikana noin 20 cm ja päänympärys noin 3 cm.

Yleensä lapsi oppii kävelemään 10-14 kuukauden iässä. Lapsen jalat tarvitsevat riittävästi monipuolista liikuntaa voidakseen kehittyä luonnollisesti. Jalkojen asennolla ja toiminnalla on vaikutusta kokonaisryhtiin. Paljasjaloin kävely sopivalla alustalla kuten matolla, ruoholla tai hiekalla vilkastuttaa lihasten toimintaa ja edesauttaa jalkojen asennon toivottavaa kehitystä.

Ohjeita lasten kenkien valintaan (pdf)

Kädentaitojen ja sorminäppäryyden kehitys etenee nopeasti ja tässä iässä pinsettiote on hyvin kehittynyt.

Vuoden ikäinen lapsi nauttii ”ottaa-antaa”-leikistä sekä ”kukkuu”-leikistä aikuisen kanssa. Myös juttelu, loruilu, laulut ja yhdessäolo edistävät lapsen sosiaalista kehitystä.

Yksivuotias lapsi ymmärtää jo yksinkertaista puhetta, matkii ja tapailee sanoja. Hän tunnistaa oman nimensä. Vähitellen lapsi oppii myös ei-sanan merkityksen ja reagoi siihen sanan kuullessaan. Oman tahdon ilmaukset lisääntyvät vähitellen, joten lapselle annettujen rajojen ja sääntöjen tulee olla selkeitä.

1-vuotias siirtyy perheen päivärytmiin ja pärjää yleensä yksillä päiväunilla. Lapsen on hyvä tottua jo pienestä pitäen säännölliseen nukkumisrytmiin, säännölliset toistuvat rutiinit luovat turvallisuuden tunnetta. Lapsi syö samaa ruokaa perheen kanssa. Säännöllinen ateriarytmi tukee lapsen hyvää kasvua. Lapsi voi nyt siirtyä äidinmaidosta tavalliseen, mielellään rasvattomaan maitoon. Anna lapsesi harjoitella lusikan käyttö.

Leikki-iässä vältettävät ruoka-aineet (pdf)
D-vitamiinisuositus (pdf)

Liikkumaan oppinut lapsi tarvitsee ensisijaisesti vanhemman läsnäoloa turvallisuuden takaamiseksi, mutta toisaalta on tärkeää antaa lapselle tilaa yrittää asioita itsenäisesti ja nauttia motoristen taitojen kehittymisestä.

On hyvä kiinnittää huomiota kodin turvallisuuteen, kun lapsi ottaa ensimmäiset askeleensa. Voit käyttää esimerkiksi turvaportteja ja –lukkoja sekä suojata terävät pöydän kulmat. Lapsi tutustuu maailmaan itsenäisemmin ja tarvitsee aikuisen jatkuvaa läsnäoloa tapaturmien välttämiseksi. Luo lapsellesi turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö.

3. 1,5-vuotias

1½-vuoden iässä tehdään laaja terveystarkastus. Tuolloin lapsi käy neuvolassa sekä terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksessa. Molemmat vanhemmat ovat aina tervetulleita neuvolakäynneille, mutta erityisesti laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat mukaan. Laajoissa terveystarkastuksissa huomioidaan koko perheen terveyttä ja hyvinvointia. Tarkastukseen kuuluu kasvun seuranta eli painon, pituuden ja päänympäryksen sekä iänmukaisen kehityksen arvio. Keskustelun aiheita ovat mm. lapsen uni ja ravitsemus, koko perheen elämäntilanne, terveys ja elämäntavat, vanhemmuus ja lapsen hoito, parisuhde, lapsen siisteyskasvatus, uhma, kodin kasvatuskäytänteet ja rajojen asettaminen sekä vanhempien esille ottamat asiat. Vanhempia toivotaan valmistautuvan 1½-vuotisneuvolakäyntiin tulostamalla ja täyttämällä tarkastukseen kuuluvat, alla olevat lomakkeet ja pohtimalla niiden sisältöä.

Voimavaramittari pikkulapsiperheelle
Päihdekysely

1½-vuotias

Suurin ja nopein muutos lapsen motorisissa taidoissa on tapahtunut ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Itsenäisen liikkumisen myötä puolitoistavuotias lapsi alkaa juosta, kiipeillä, kurkotella ja tutkiskella. Pallon heittäminen ja muutaman palikan tornin rakentaminen onnistuu. Hän opettelee itse käyttämään ruokailuvälineitä ja juomaan mukista. Ikä on sopiva tutista ja tuttipullosta luopumiseen

Puolitoistavuotias lapsi alkaa useimmiten ilmaista itseään jo enemmän sanoilla, kuin ääntelemällä ja jokeltelemalla. Lapsi kuitenkin viestii edelleen paljon katsein ja osoittamalla. Tämän ikäinen lapsi ymmärtää keskimäärin noin 200 sanaa ja pystyy noudattamaan yksinkertaisia ohjeita. Puolitoistavuotiaalla on yleensä useita merkityksellisiä sanoja. Lapsi on oppinut sanan ja esineen yhteyden.

Lapsi nauttii toisten lasten seurasta, mutta saattaa kohdella kavereita kovakouraisesti. Suosittuja leikkejä ovat kurkistus- ja taputusleikit, esineen ottaminen ja antaminen sekä leikkilorut ja vähän myöhemmin mielikuvitusleikit. Mieluisia leluja ovat palikat, perässä vedettävät lelut, pallo, kodin tavarat ja kirjat. 1½-vuotias alkaa kiinnostua nuppipalapeleistä.

Tässä iässä lapsi voi muuttua araksi, vanhempiin takertuvaksi ja alkaa vierastaa perheen ulkopuolisia. Itsevarmuus lisääntyy lähempänä 2-vuotispäivää.

Rohkaise ja kannusta lastasi tekemään itse pieniä asioita, kuten syömään lusikalla tai siivoamaan leluja. Ole kuitenkin aina läsnä ja lähellä. Lapsen oma tahto kehittyy voimakkaasti tässä iässä, mikä myös koettelee vanhemmuutta. Lapsi haluaa tehdä kaiken itse. Hänellä on erityisen kova halu päättää ja dominoida. Koska pienellä vauvalla on ollut käsitys siitä, että ajattelemalla saa haluamansa, voi tämän ajatusmallin purkaminen olla haastavaa. Lapsi alkaa opettelemaan tunteiden säätelemistä ja itsehillintää läheisimpien ihmisten kanssa. Aseta rajat ja kiellot selkeästi – pysy tiukkana.

Lapsen unentarve on noin 10-13 tuntia vuorokaudessa. Oma riepu, pehmolelu tai tutti on usein tärkeä unien aikana tai vanhemmista erossa ollessa. Potalla istumista voi alkaa harjoitella lapsen kiinnostuksen mukaan, mutta kuivaksi oppimista ei voi vielä odottaa tässä ikävaiheessa.

Lapsen harjoitellessa juoksemista ja kiipeilyä, ovat kaatuminen ja putoaminen hyvin yleisiä tapaturmia. Lapsella ei ole käsitystä vaaroista, joten liikenne ja erilaiset vesialueet ovat lapselle tyypillisiä turvallisuusriskejä. Lapsen turvallisuuden edistämiseksi on tärkeää huolehtia siitä, ettei lapsi putoa korkealta, saa palovammoja tai vahingoita itseään terävillä esineillä. Sähkölaitteisiin kannattaa hankkia turvapistorasia ja palovammojen ehkäisemiseksi lieteen liesisuoja.

4. 2-vuotias

Kaksivuotiaana käydään neuvolassa terveydenhoitajalla. Tarkastukseen kuuluu kasvun seuranta eli painon, pituuden ja päänympäryksen sekä iänmukaisen kehityksen arvio. Neuvolakäynnillä keskustelun aiheita ovat mm. siisteyskasvatus, tutti ja tuttipullosta vierottaminen, nukkuminen, ravitsemus, uhma ja rajojen asettaminen sekä vanhempien esille tuomat asiat ja mahdolliset huolet.

Vanhempainnetti/tukivinkit (Mannerheimin lastensuojeluliitto)

2-vuotias

Oman tahdon kehittyminen kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen, se korostuu kahden vuoden iässä ja näyttäytyy uhmakkaana käytöksenä ja raivokohtauksina. On tärkeää, että perheessä on yhtenäiset kasvatusperiaatteet sekä selkeät rajat ja säännöt. Muistathan, että fyysinen kurittaminen on lain vastaista ja vahingoittaa lapsesi kehitystä.

Kaksivuotias viihtyy toisten lasten seurassa. Yhteisleikit eivät vielä luonnistu, mutta lapsi leikkii rinnakkain toisten kanssa. Leikit monipuolistuvat kielen kehityksen myötä. Lapsen leikkiessä muiden ihmisten kanssa lapsi muodostaa samalla käsitystään itsestään. Lapsen oppimista edistävät aikuisen ja muun sosiaalisen ympäristön tuki. Leikki on toimintaa mielikuvituksessa ja mielikuvien avulla, leikille olennaista on lapsen mielikuvitusmaailman avautuminen.

Kaksivuotiaana lapsi osaa sanoa jo kahden sanan lauseita. Puheen kehitys on yksilöllistä; vaihteluväli sanaston kohdalla voi olla 0–600 sanaa ja puhe voi olla vielä epäselvää. Lapsi kysyy "mikä"-kysymyksiä. Puheeseen ei pidä puuttua korjailemalla lapsen ilmaisuja, vaan jatka keskustelua ja anna sanan oikea malli. Voit edistää lapsesi kielellistä kehitystä lukemalla ja juttelemalla sekä katselemalla yhdessä kuvia.

 Tässä ikäkaudessa on siisteyskasvatuksen aika. Kuivaksi oppiminen riippuu yksilöllisestä kypsymistahdista, ja vanhemmalta tarvitaan herkkyyttä aistia lapsensa tilanne. Potalla käyminen on hyvä olla osa päivärytmiä. Kehu lastasi potalla käymisestä ja onnistumisesta. Voit myös edistää kuivaksi oppimista pitämällä lasta joskus ilman vaippaa.

Leikki-ikäinen tarvitsee unta 10-13 tuntia vuorokaudessa. Lapsi siirtyy yleensä tässä vaiheessa perheen unirytmiin. Suositeltavaa on, että lapsi nukkuu vielä yhdet päiväunet.

Säännöllinen ja monipuolinen ruokailu on lapsen hyvän kasvun lähtökohta. Perheen yhteiset ruokahetket ovat tärkeitä lapselle.

Kaksivuotias osaa kävellä portaita ylös ja potkia sekä heittää palloa. Palikoista lapsi osaa rakentaa tornia ja hän nauttii maalaamisesta ja muovailemisesta sekä muotopalapeleistä. Kynää lapsi pitää vielä kokokämmenessä, kolmatta ikävuotta lähestyessä myös saksilla leikkaaminen alkaa kiinnostaa. Lapsen harjoitellessa juoksemista ja kiipeilyä, ovat kaatuminen ja putoaminen hyvin yleisiä tapaturmia. Muista huolehtia kodin ja ympäristön turvallisuudesta.

Lapsi haluaa tehdä paljon itse, kannusta lastasi omatoimisuuteen.

5. 3-vuotias

3-vuotiaana lapsi käy neuvolatarkastuksessa terveydenhoitajalla. Mikäli lapsi on päivähoidossa tai kerhossa, näistä toimitetaan neuvolaan joko edeltävästi postitse tai vanhempien mukana tiedonsiirtokaavake, jossa on kuvausta muun muassa lapsen taidoista, leikistä, puheenkehityksestä ja käyttäytymisestä. Terveydenhoitaja täyttää vastaavasti yhteenvedon neuvolakäynniltä, joka toimitetaan vanhempien mukana päivähoitoon tai kerhoon. Kolmivuotiaasta alkaen kouluikään saakka Tuusulassa on käytössä LENE (leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio), joka on työväline lapsen kehityksen arvioinnissa ja seurannassa. Arvioitavina osa-alueina ovat mm. lapsen karkeamotoriikka, puheen ymmärtäminen ja tuottaminen, kuullun hahmottaminen, silmä-käsi yhteistyö, vuorovaikutustaidot, tarkkaavaisuus ja motivoituminen, omatoimisuus ja leikki. Lisäksi 3-vuotistarkastukseen kuuluu kasvun seuranta eli pituuden, painon ja päänympäryksen kehityksen arvio sekä lähinäön tutkimus. Vanhempien kanssa käytäviä keskusteluaiheita vanhempia askarruttavien asioiden lisäksi ovat  mm. lapsen nukkuminen, ravitsemus, kuivaksi oppiminen, media, käyttäytyminen ja rajojen asettaminen sekä lapsen sairastelu. 

3-vuotias

Kolmevuotias lapsi on utelias, omistushaluinen ja itsenäinen. Lapsi oivaltaa, että pystyy vaikuttamaan tahdollaan ympäristöönsä ja osaa olla hyvinkin vaativa. Tämä voi koetella vanhempien kärsivällisyyttä. Vanhempien tuen avulla lapsi oppii sietämään pettymyksiä.

Raivokohtaukset kuuluvat uhmaikään. Kyse ei ole huonosta vanhemmuudesta tai lapsen tahallisesta ilkeydestä, vaan lapsen normaalista kehitysvaiheesta.

Tässä ikävaiheessa lapsi voi pelätä esimerkiksi pimeää ja nukkumaanmenoa. Nämä pelot liittyvät kehitysvaiheeseen, jossa ympäristöön liittyvät vaaratekijät alkavat hahmottua lapselle.

Suurin osa lapsista osaa jo käydä potalla, mutta noin puolet kolmevuotiaista tarvitsee vielä vaippaa. Suurin osa lapsista tarvitsee yövaippaa.

Aseta lapselle karkkipäivä. Jatkuva herkuttelu aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja kasvattaa ylipainoisuuden riskiä.

Kolmevuotiaana lapsi kyselee paljon ”miksi ja missä” –kysymyksiä, puheessa on lyhyitä lauseita, mutta ääntäminen on usein takeltelevaa. Lapsi ymmärtää kysymyksiä ja noudattaa kaksiosaisia ohjeita. Lukemalla ääneen voi kehittää lapsen sanavarastoa ja mielikuvista. Kehumalla, kannustamalla, ihailemalla ja kiittämällä saa lapsen tuntemaan itsensä tärkeäksi.

Lasta tulee kannustaa ikätasoiseen leikkiin, jotta leikki tukee lapsen kehitystä ja on lapselle mieleistä. Lapsi voi turhautua liian haastavasta tai helposta leikistä. Leikkiessään lapsi usein käsittelee itseään kiinnostavia asioita.

Television katselu on mieluisaa, mutta hyvä pitää lyhyinä tuokioina. Television ei kuulu korvata leikkimiseen käytettävää aikaa.

Kolmevuotias on liikunnallisesti taitava, lapsi osaa hypätä tasajalkaa, seisoa hetken yhdellä jalalla, kävellä portaita vuoroaskelin sekä ajaa kolmipyöräistä pyörää. Palloa lapsi osaa heittää jo tarkoitettuun suuntaan ja varpailla kävely on usein kolmivuotiaan mielestä hauskaa puuhaa. Helppojen vaatteiden pukeminen itselle tai nukelle onnistuu tämän ikäiseltä ja vanhempien olisi hyvä kehua lasta omatoimisuudestaan. Lapsi oppii matkimalla aikuisten arkitoimintoja.

Tässä iässä lapsi ymmärtää sukupuolierot ja voi tutkia kiinnostuneena omia sukupuolielimiään. Vanhempien positiivinen suhtautuminen tukee lapsen sukupuoli-identiteetin kehitystä.

6. 4-vuotias

4-vuotiaana on toinen laaja leikki-iän terveystarkastus. Tuolloin lapsi käy neuvolassa sekä terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksessa. Molemmat vanhemmat ovat aina tervetulleita neuvolakäynneille, mutta erityisesti laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat mukaan. Laajoissa terveystarkastuksissa huomioidaan koko perheen terveyttä ja hyvinvointia. Vanhempien toivotaan valmistautuvan laajaan terveystarkastukseen tulostamalla ja täyttämällä tarkastukseen kuuluvat lomakkeet. Lomakkeet on myös mahdollista saada täytettäväksi neuvolakäynnillä.  

Terveyskysely 4-vuotiaan lapsen vanhemmille
Päihdekysely

Monet lapset ovat tässä iässä jo päiväkodissa. Päiväkodista toimitetaan vanhempien suostumuksella neuvolaan yhteenveto, jossa on arviointia lapsen vahvuuksista ja mahdollisesta tuen tarpeesta.

Neuvolakäynnillä kasvun seurannan lisäksi 4-vuotiailta tutkitaan lähi- ja kaukonäkö. Lapselle tehdään LENE (leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio), jonka avulla seurataan ja arvioidaan ikäkauteen kuuluvaa kehitystä mm. karkeamotoriikan, puheen ja kielen valmiuksien, silmän ja käden yhteistyön, sekä tarkkaavaisuuden ja motivoitumisen osalta. Lapsi saa rokotuksen kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää ja poliota vastaan. Lapselta mitataan myös verenpaine. Keskusteltavia aiheita vanhempia askarruttavien asioiden lisäksi ovat mm. kastelu, lapsen mielikuvitus ja pelot, käyttäytyminen, TV ja pelit, leikki, liikuntatottumukset, nukkuminen, ravitsemus.

Lääkärikäynnillä terveydenhoitajan tarkastuksessa esille tulleet asiat käydään läpi. Lisäksi lääkäri arvioi lapsen terveydentilaa. Perhe ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja lapsen kehitystä tukevaan kuntoutukseen. Neljävuotiaan laaja terveystarkastus ennakoi lapsen kouluunlähtövalmiuksia. Neuvolasta toimitetaan päiväkotiin vanhempien luvalla yhteenveto lapsen tarkastuksesta, vanhemmat saavat tämän mukaansa päiväkotiin vietäväksi lääkärikäynnillä. 

4-vuotias

Lapsi alkaa huomioida enemmän muita ihmisiä ja lapselle tyypillinen itsekeskeisyys vähentyy. Useimmat nelivuotiaat pärjäävät jo ilman päiväunia. Vaippaa ei enää päivisin tarvita, mutta yökastelua saattaa vielä esiintyä.

Nelivuotiaan puhe on jo ymmärrettävää ja lauseet ovat 3-4 –sanan mittaisia. Sanojen ajoittaista toistamista tai änkytystä voi vielä esiintyä, R:n ja S:n korvautumista voi myös nelivuotiaalla vielä olla. Lapsi kyselee paljon ja käyttää mielikuvitustaan, epätodellisten tarinoiden kertominen on tavallista.

Lapsen alkaessa puhua useamman sanan lauseita muuttuvat leikitkin monipuolisemmiksi ja leikkien yhtäjaksoinen kesto on pidempi. Nelivuotias pitää erityisesti roolileikeistä ja osaa jo leikkiä yhdessä toisen lapsen kanssa. Usein mielenkiinto kuitenkin kohdistuu leikin sijasta kavereihin. Mielikuvitus on hyvin vilkas, mikä ilmenee peloissa ja leikeissä.

Nelivuotiaan liikkuminen on itsevarmaa ja pelotonta, hän hallitsee jo liikkeensä hyvin. Leikit voivat olla ajoittain vauhdikkaita ja rajuja. Lapsi on kiinnostunut siitä, mitä aikuinen tekee. Hän nauttii saadessaan olla hyödyksi, joten lapsi on hyvä ottaa mukaan kodin askareisiin kuten siivoamiseen, ruuanlaittoon tai pöydän kattamiseen.

Vanhempien on asetettava lapselle selkeitä rajoja sekä tuettava moraalin kehitystä. Tätä voi tukea puhumalla lapsen kanssa siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Nelivuotiaan kanssa voi jo jutella siitä, miksi kotona tai hoitopaikassa on tietyt säännöt ja miksi niitä tulee noudattaa. Tämä edistää lapsen hyvän käytöksen oppimista.

Vanhempien tulee suojella lasta median haitallisilta vaikutuksilta, mutta myös nautinnollisia kokemuksia tulee sallia. Television katselulle on asetettava rajat. Televisiota ei sovi sijoittaa lastenhuoneeseen. Anna lapsen katsoa vain ikätasoon soveltuvia ohjelmia sekä katso ohjelmia yhdessä lapsen kanssa. Yhdessä katselu mahdollistaa sen, että nähdystä ja koetusta voi keskustella lapsen kanssa.       

7. 5-vuotias

5-vuotiaana lapsi käy neuvolatarkastuksessa terveydenhoitajalla. Lapsen päivähoitopaikasta toimitetaan vanhempien suostumuksella neuvolaan yhteenveto, jossa on arviointia lapsen vahvuuksista ja mahdollisesta tuen tarpeesta. Neuvolakäynnillä kasvun seurannan lisäksi lapselle tehdään LENE (leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio), jonka avulla seurataan ja arvioidaan ikäkauteen kuuluvaa kehitystä mm. karkeamotoriikan, puheen ja kielen valmiuksien, silmän ja käden yhteistyön, visuaalisen hahmottamisen sekä tarkkaavaisuuden ja motivoitumisen osalta. Lapselta tutkitaan lähi- ja kaukonäkö sekä kuulo audiometri-laitteella.

5-vuotiaasta alkaen tarkastukseen kuuluvat tehtävät pyritään tekemään ilman vanhempien läsnäoloa, mutta nämä ja tehdyt huomiot käydään läpi yhdessä vanhemman kanssa. Odotellessa vanhemmat täyttävät terveydenhoitajan antaman kyselylomakkeen. Keskusteluaiheita vanhempia askarruttavien asioiden lisäksi käynnillä ovat mm. kastelu, mielikuvitus ja pelot, keskittyminen, käyttäytyminen, empatiakyvyn kehittyminen, sosiaaliset taidot, omatoimisuus, leikki, TV ja pelit, ravitsemus, harrastukset ja liikuntatottumukset. Neuvolasta toimitetaan päiväkotiin vanhempien luvalla yhteenveto lapsen tarkastuksesta. 

5-vuotias

Lapsi on selvästi itsenäisempi ja aloitteellisempi kuin aikaisemmin. Viisivuotias voi vaikuttaa isolta, mutta tarvitsee kuitenkin vielä paljon aikuisen hoivaa ja tukea.

Lapsi nauttii käsillä tekemisestä, kuten askartelusta ja piirtämisestä. Viisivuotias osaa usein jo kirjoittaa oman nimensä. Tässä vaiheessa voi jo nähdä onko lapsesi oikea- vai vasenkätinen. Lapsi nauttii myös  muun muassa pyöräilyn, luistelun ja uimisen opettelusta. Vanhemman on hyvä tarjota lapselle mahdollisuus näihin uusiin liikuntamuotoihin.

Uusien motoristen taitojen kehittyminen edistää läheisten ihmisten kannustus. Epäonnistumisten moittiminen saa lapsen pelkäämään uuden asian yrittämistä, joten vanhempien tulisi mieluummin kehottaa lasta yrittämään uudelleen. Myös liiallinen suojeleminen onnettomuuksilta tai kovat vaatimukset urheilusuorituksissa estävät lasta liikkumaan omaehtoisesti.

Yli viisivuotiaan suurin tapaturmariski on liikenne. Lapsi ei pysty vielä muistamaan liikenteen sääntöjä tai hahmottamaan liikenteen vaaroja. Siksi aikuisen tulisi harjoitella liikenteessä käyttäytymistä lapsen kanssa. Liikunta ja lapsen kokeiluhaluisuus aiheuttaa harrastusten lisääntyessä paljon tapaturmia. Turvallisuuskasvatus on tärkeä tehtävä vanhemmille ja siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Viisivuotias haluaa tehdä asiat sääntöjen mukaan oikein. Hän myös kyselee muiden mielipiteitä ja käsityksiä. Viisivuotias keskustelee ja kuuntelee mielellään. Lapsen puhe on selkeää ja ymmärrettävää. Lapsi pärjää arjen tilanteissa vieraankin ihmisen kanssa. Joitain äänteitä voi vielä puuttua. Askartelu, musiikin ja satujen kuuntelu on mieleistä tekemistä. Satujen avulla sanavarasto kehittyy ja lapsi oppii kykyä erottaa oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan välillä. Lapsi on sosiaalisesti jo taitava ja viihtyy leikkikavereiden sekä aikuisten kanssa. Yhteiset leikit leikkikavereiden kanssa sujuvat jo melko hyvin, rooleja jaetaan ja leikkejä suunnitellaan yhdessä. Mielikuvitus- ja roolileikit ovat viisivuotiaalle mieluisia. Omanikäiset kaverit ovat tärkeitä. Lapsi jaksaa keskittyä vähintään puoli tuntia yhtäjaksoisesti erilaisiin tehtäviin.

5-vuotiaalla lapsella voi olla vielä yökastelua, mutta asiasta kannattaa puhua neuvolakäynnillä, jotta asiaan voi saada apua.

Ensimmäinen maitohammas irtoaa useimmiten tässä iässä. Hampaiden hoitaminen on erityisen tärkeää kun rautahampaat puhkeavat. Karkkipäivä on hyvä olla vain kerran viikossa.

8. 6-vuotias

6-vuotiaana on lapsen viimeinen neuvolan ikäkausitarkastus. Tarkastuksessa käydään terveydenhoitajan luona. Tarkastukseen kuuluvat tehtävät pyritään tekemään ilman vanhempien läsnäoloa, mutta tehtävät ja tehdyt huomiot käydään läpi yhdessä vanhemman kanssa. Lapsen päivähoitopaikasta tai mikäli lapsi on jo aloittanut esikoulun, esikoulusta toimitetaan vanhempien suostumuksella neuvolaan yhteenveto, jossa on arviointia lapsen vahvuuksista ja mahdollisesta tuen tarpeesta.

Neuvolakäynnillä kasvun seurannan lisäksi lapselle tehdään LENE (leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio), jonka avulla seurataan ja arvioidaan ikäkauteen kuuluvaa kehitystä mm. karkeamotoriikan, puheen ja kielen valmiuksien, visuaalisen hahmottamisen, lukemisen valmiuksien, silmän ja käden yhteistyön, sekä tarkkaavaisuuden ja motivoitumisen osalta. Lapselta tutkitaan tarvittaessa lähi- ja kaukonäkö sekä kuulo, mikäli vanhemmilla on näihin liittyen huolta tai 5-vuotistarkastuksen perusteella tämän on aiheellista. Keskusteltavia aiheita vanhempia askarruttavien asioiden lisäksi ovat mm. keskittyminen, käyttäytyminen, mielikuvitus ja pelot, empatiakyvyn kehittyminen, sosiaaliset taidot ja ystävyyssuhteet, omatoimisuus, leikki, median käyttö, liikuntatottumukset, harrastukset, nukkuminen, ravitsemus, esikoulun ja koulunaloitus.

Lapsi saa kuusivuotiaana rokotteen tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Päiväkotiin tai esikouluun toimitetaan vanhempien luvalla yhteenveto lapsen neuvolatarkastuksesta. Terveystarkastukset jatkuvat kouluikäisellä lapsella kouluterveydenhuollossa vuosittain. 

6-vuotias

6-vuotiailla lapsilla empatia ja moraalikyky kehittyvät selvästi. Lapsi osaa jo kysyä lupaa vanhemmiltaan ja tuntea syyllisyyttä kun tietää tehneensä väärin.

Tässä iässä lapsella on ns. itsenäistymisvaihe joka saattaa osalla lapsista ilmetä melkoisena tunnemyrskynä, toisilla tämä vaihe menee ohi ilman suurempia tunnekuohuja. Vaikka lapsi on itsenäistymässä, tarvitsee hän kuitenkin vanhemman turvaa ja huolenpitoa. Perheen yhteiset harrastukset ovat tärkeitä ja luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Lapsi voi tässä iässä innostua aloittamaan esimerkiksi jonkin soitto- tai liikuntaharrastuksen.

Lapsi pystyy jo toimimaan paremmin sääntöjen mukaan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. 6-vuotiaan muisti on jo todella laaja ja kirjoittaminen ja lukeminen kiinnostavat, mutta lapsen ei tarvitse osata lukea tai kirjoittaa ennen kouluun menoa. Ennen koulun alkua lapsen kanssa voi harjoitella muun muassa kenkien pukemista, takin ripustamista naulaan, itsenäistä wc:ssä käyntiä ja käsien pesua, piirtämistä ja askartelemista, vuoron odottamista sekä kuuntelemista ja omien tarpeiden kertomista.

On tärkeää, että lapsen päivään mahtuu paljon leikkiä. Leikin avulla lapsi käsittelee tunteitaan, kasvattaa sanavarastoaan ja harjoittelee itselleen jännittäviä tilanteita. Kaverit ovat tärkeitä ja ryhmässä lapsi oppii uusia sosiaalisia taitoja, kuten toisten huomioimista ja oman vuoron odottamista.

Kun pysyvät hampaat puhkeavat, ne reikiintyvät herkästi joten hampaiden hoito on ensisijaisen tärkeää. Makeiden syöminen on hyvä rajoittaa yhteen kertaan viikossa. Hampaat tulee pestä aamuin illoin hammastahnaa käyttäen.

Jatkuva tietokoneen käyttö tai television käyttö vaikuttaa haitallisesti sekä lapsen psyykkiseen kehitykseen että unen laatuun. Kohtuullisella median käytöllä (enintään 1-2 tuntia) päivässä voi olla myös positiivisia vaikutuksia muun muassa lapsen oppimiseen. Lapsen ikään soveltuvat tietokonepelit ovat vuorovaikutteisia ja tarjoavat moninaisia oppimisen mahdollisuuksia. Mediakasvatus vaikuttaa myös lapsen arvojen ja asenteiden muokkautumiseen. On hyvä muistaa, että vanhempana toimit lapsen roolimallina, myös mediakasvatuksessa.

Ennen koulun aloitusta olisi hyvä kerrata ja harjoitella liikenteen sääntöjä lapsen kanssa. Esimerkiksi tulitikut kiinnostavat lapsia, joten tulipalon syttymisen ja muiden vahinkojen ehkäisemiseksi vaaraliset esineet on pidettävä lapsen ulottumattomissa.