Terveysaseman vaihtaminen

1. Kun potilas valitsee terveysaseman, onko hänellä sen lisäksi oikeus valita erikseen hammashoitola ja myös esimerkiksi neuvolatoimipiste tai fysioterapiaa antava toimintayksikkö, jos ne toimivat erillään terveysasemasta?

Potilas voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa terveydenhuoltolain 2 ja 3 luvussa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti terveysasemaan. Potilas valitsee siis terveysaseman ja sen mukana siihen liittyvän muut palvelut.

Jos tietyn aseman potilaat saavat tietystä neuvolasta, kuntoutuksesta tai suun terveydenhuollon yksiköstä palvelut, valinta koskee ”koko pakettia”. Jos neuvola- tai muita palveluja ei ole tietyn terveysaseman palvelujen yhteydessä, potilas saa palvelut samoista paikoista kuin muutkin saman terveysaseman asiakkaat.

Kunta voi antaa laissa säädettyä laajemmat mahdollisuudet valita hoitopaikka. Kuntien on annettava tietoa asukkaille valinnan mahdollisuuksista kunnassa.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2. Mihin päivämäärään mennessä pitää ilmoittaa, että haluaa vaihtaa terveysasemaa?

Ilmoitus terveysaseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallisesti viimeistään kolme viikkoa ennen ensimmäistä käyntiä uudella terveysasemalla.

3. Pitääkö terveysaseman vaihdosta ilmoittaa kirjallisesti vai riittääkö suullinen ilmoitus?

Vaihdosta on aina ilmoitettava kirjallisesti, sekä vanhalle että uudelle terveysasemallesi.

4. Voiko henkilö vaihtaa takaisin entiseen terveysasemaan, mikäli hän ei ole tyytyväinen uuteen terveysasemaan?

Terveysasemaa vaihtaessa sitoutuu valitsemaansa asemaan vähintään yhdeksi vuodeksi eteenpäin. Vuoden jälkeen voi taas vaihtaa asemaa uudestaan. Poikkeuksena on kuitenkin tilanne, jossa henkilö muuttaa pois kotikunnastaan.

5. Mikäli henkilö valitsee terveysaseman kotikuntansa ulkopuolelta, voiko hän kuitenkin käyttää kotikunnan päivystystä?

Virka-aikana varataan päivystysaika siltä terveysasemalta, minkä on valinnut. Hätätapauksissa kuka tahansa voi kuitenkin ottaa yhteyden lähimpään päivystävään hoitopisteeseen puhelimitse tai hakeutumalla hoitopisteeseen. Päivystyksessä kaikille potilaille tehdään hoidon tarpeen arvio ja kiireettömässä tapauksessa potilas voidaan ohjata hoitoon valitsemallensa terveysasemalle.

6. Voiko alle 18-vuotias päättää itse hoitavasta terveysasemastaan?

Terveydenhuoltolaki ei ota kantaa alaikäisen oikeuteen valita terveysasemaa. Tässä sovelletaan lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785, 7 §) Jos alaikäinen kykenee ikänsä ja kehitystasonsa perusteella päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Eli terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi, onko alaikäinen kykenevä päättämään itse hoitavasta terveysasemastaan.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

7. Vaihtuuko kanssaasuvien, alaikäisten lasten terveysasema myös automaattisesti kun itse vaihtaa terveysasemaa?

Ei vaihdu. Jokaisesta perheenjäsenestä on tehtävä erillinen ilmoitus.

8. Voiko henkilö vaihtaa terveysasemaa niin, että kesäisin mökilläni asuessa käyttää mökkipaikkakunnan terveysasemaa ja muutoin omaa kotikunnan terveysasemaa?

Ei voi. Terveysasemaa vaihtaessa sitoutuu valitsemaansa terveysasemaan vähintään yhdeksi vuodeksi eteenpäin.

9. Onko terveyskeskuksella oikeus todeta, ettei valintaa voida toteuttaa, jos terveysasemalla ei ole käytännössä mahdollisuutta toteuttaa hoitoa hoitotakuun puitteissa esimerkiksi lääkäripulan tai pienten tilojen takia? Kun kuntalaiset tietävät asemien jonotilanteen ja siitä huolimatta haluavat vaihtaa terveysasemaa, onko kuntalaisen silloin hyväksyttävä pidempi jono?

Terveydenhuoltolain 47 §:n mukaan henkilö voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa 2 ja 3 luvussa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut. 52 §:n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas on ottanut yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.

Potilaan valinnan mahdollisuus toimii terveyskeskusten ja asemien kehittämistyön suuntaajana. Potilaiden valintoja on mahdollista ohjata esimerkiksi julkistamalla eri asemien hoitoonpääsytietoja kotisivulla ja paikallislehdissä. Jos potilas valitsee aseman, jolla jono on pitkä, hän samalla valitsee mahdollisuuden, että joutuu odottamaan hoitoa pitemmän ajan kuin toisella terveysasemalla. Odotusaika ei kuitenkaan saa olla potilaan tilannetta vaarantava ja silloin potilaalle on tarjottava mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelu muulla asemalla. (Perustuslaki: julkisen vallan on turvattava riittävät terveyspalvelut ja L potilaan asemasta ja oikeuksista: Jokaisella on oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon).

Yksittäisen ammattilaisen työmäärä ei saa kasvaa kohtuuttomaksi potilaiden valintojen vuoksi.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

10. Kotisairaanhoitoa ei tarvitse tehdä toisen kunnan alueelle. Ovatko kotikäynnit kotisairaanhoitoa, esimerkiksi terveydenhoitajan kotikäynnit synnytyksen jälkeen?

Yksittäiset kotikäynnit eivät ole kotisairaanhoitoa ja esimerkiksi synnytyksen jälkeiset käynnit ovat osa neuvolatoimintaa.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

11. Miten toteutuu hoivapaikan valinta?

Terveydenhuoltolaki ei koske sosiaalihuollon palveluita.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos