Ulkoilureitistö Ruotsinkylään
Tuusulan kunta omistaa Ylä-Inkilän tilan Ruotsinkylässä. Lainvoimaisen Ruotsinkylä-Myllykylä osayleiskaavan mukaan suuri osa tilasta on suojelualuetta. Kyseinen alue on kalliomaastoa, joka jylhyydestään huolimatta on pääosin helppokulkuista.
Metsähallitus on siirtämässä hallinnassaan olevia Metsätutkimuslaitoksen kiinteistöjä Senaatti-kiinteistöille myyntiä varten. Kyseeseen tulee lähinnä tutkimusaseman rakennuksia. Tuusulan kunnalla olisi mahdollisuus hyödyntää varastorakennuksen tiloja monella tavoin. Liikuntatoimellakin on varastotilan puutetta mm. vasta hankitulle liikuntavaunulle.
Näiden paikkojen välissä on Tuusulanjokilaaksoa, metsämaata ja joitakin peltoja. Tuusulanjokilaaksossa on talvisin Myllykylän Myllyn talkootyönä ylläpitämää latuverkostoa, joka on kovassa käytössä.
Ylä-Inkilän tilalle ovat paikalliset asukkaat ehdottaneet ulkoilureitistön perustamista. Reitistöstä saisi osittain jopa liikuntarajoitteisille kulkukelpoisen. Tämä reitistö voitaisiin ulottaa Metlan tutkimusasemalle saakka Tuusulanjokilaaksoa myöten. Sama reitistö toimisi talvisin latupohjana ja joen varteen voisi raivata vaikka uimapaikan. Reitistö yhdistyisi saumattomasti Metlan edelleen tutkimuskäyttöön jäävässä metsässä oleviin reitteihin, jotka ovat nykyisellään suosittuja virkistyskäyttöön. Metlan tutkimusaseman rakennukset toimisivat tarvittaessa huoltorakennuksina reitin ylläpitoon tarvittavalle kalustolle.
Tiedotusvälineissä on ollut juttuja lentomatkustajista, jotka jatkolentoa odotellessaan haluaisivat tutustua johonkin lähistön kohteeseen. Tässä olisi Tuusulalle tilaisuus luoda luontoon tutustumisen mahdollisuus pitkien mannertenvälisten lentojen lomassa. Paikallisille ja myös lähiseudun asukkaille tämä ulkoilureitistö olisi erinomainen hyvän saavutettavuutensa vuoksi. Myös lähistön koululaiset voisivat käyttää reitistöä monien eri oppiaineiden tunneilla.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 12.12.2011 § 174: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 27.2.2012 § 80: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 19.3.2012 § 41: Aloite käsitelty
Vastaus
Liikunnan näkökulmasta liikuntareitit ovat kuntalaisen arkiliikunnan ja luontaisen liikkumisen keskiössä. Valtakunnallisten liikuntasuositusten mukaan liikuntapaikkoja tulee kehittää, rakentaa ja varustaa siten, että ne ovat sijainniltaan helposti saavutettavissa ja hyvien kulkuyhteyksien päässä.
Monipuoliset ulkoliikuntapaikat ja kevyen liikenteen väylät mahdollistavat omatoimisen liikunnan harrastamisen. Ulkoilureittien verkostot, kuten valaistut kunto- ja luontopolut sekä hiihtoladut ovat kuntalaisten ahkerassa käytössä ikään katsomatta. Hiihtolatujen kunnossapitoon kiinnitetään kunnissa parhaimmillaan erityistä huomiota ja niitä ylläpidetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lähikuntien kanssa. Talvisin ylläpidetään myös matkaluisteluratoja ja jäälatuja, jotka ovat tasaisuutensa vuoksi erityisesti iäkkäiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden saavutettavissa. Liikkuminen tehdään mahdolliseksi kaikille, monilla eri tavoilla vuodenajasta riippumatta. Kun talvisin hiihtokansa valloittaa pääosan liikuntareiteistä, ovat kevyenliikenteen väylät ja muut kävelylenkkeilyyn soveltuvat alueet kuntalaisten käytössä.
Eri liikuntamuotojen ja kuntalaisen harrastamisen näkökulmasta myös reitit ovat erilaisia ja tasoisia. Tutkimusten mukaan kevyen liikenteen väylät sekä koetaan että myös ovat suosituimpia liikuntapaikkoja. Talvisin hiihtolatuja on mahdollista ylläpitää myös muualla kuin valaistuilla ja rakennetuilla kuntoradoilla. Ulkoilun edistäminen on strateginen valinta.
Ulkoilureiteistä Etelä-Tuusulassa
Talvisin hiihtolatujen ylläpito aloitetaan urheilukeskuksen alueelta ja reitistöä laajennetaan Rykmentinpuiston Karhunkierroksen kautta Kulloontien yli yhdysladulle golfkentän ja Annivaaran (Taistelukoulu) kautta Tuusulanjärvelle. Reitti on yhtenäinen ja vaihtelevuudeltaan monipuolinen, lähtöpaikkoja on useita. Ylläpidon näkökulmasta reitti voidaan tehdä kokonaisuudessaan valmiiksi hyvissä olosuhteissa. Rykmentinpuiston kehittyessä Karhunkierros poistuu käytöstä nykymuotoisena ja yhteys urheilukeskuksesta jatkoreiteille tulee säilyttää. Kunta ylläpitää latureittejä myös Riihikalliossa ja Ruotsinkylän Metsäntutkimuslaitoksen ympäristössä sekä tarpeen mukaan koulujen ja päiväkotien vaikutusalueella resurssien mukaisesti. Ruotsinkylän alueella Myllykylän Mylly ry. ylläpitää laajaa, pääasiassa perinteisen ladun verkostoa kunnan kanssa tehdyn hoito- ja ylläpitosopimuksen mukaisesti.
Kesäisin Rykmentinpuiston Karhunkierros on kaunis ja metsäinen polkuverkosto, jonka eteläiset osat vaativat kunnostamista. Rykmentinpuiston kehittyessä suuria muutostöitä ei kannata tehdä ja kunnostustoimenpiteet rajoittuvat lähinnä hiihtolatujen pohjien parantamiseen syksyisin. Urheilukeskuksen alueen kuntorata palvelee lähinnä aktiivisia urheilun harrastajia. Kuntorata on profiililtaan vaativa vaikka osa reitistä onkin vähemmän mäkistä. Kuntoilijan näkökulmasta ongelmana on enemmänkin reitin sekavuus, heikko valaistus ja radan huono yleiskunto*. Kuntorata-alue lisälinjauksineen tulisi rakentaa leveäksi ja kuntoliikkujat huomioiden sekä ottaa huomioon alueella harrastettavat liikuntalajit.
- Kuntoradasta saatuja käyttäjäpalautteita ja ylläpitoon liittyvää arviota, joiden pohjalta liikuntalautakunta on esittänyt radalle korjaustoimenpiteitä yleissuunnitelman 2007 mukaisesti. Suomen ladun teettämän selvityksen mukaan ulkoilupaikan valintaan vaikuttavat ulkoilupaikan hyvä kunto, turvallisuuden tunne, hyvä valaistus sekä tiedonsaanti ulkoilupaikan kunnosta ja sijainnista verkkosivujen kautta.
Kevyen liikenteen väylät ovat rakentuneet pääasiassa tie- ja katuverkon yhteyteen. Ajoneuvoliikenteen väyliin liittyvä kevyen liikenteen väylästö on kohtuullisen kattava ja isoimmat verkolliset puutteet liittyvät maanteiden varsien toteutumattomiin kevyen liikenteen hankkeisiin. Verkkoa täydentää lisäksi ilman erillistä pyörätietä tai jalkakäytävää olevat tonttikadut ja yksityistiet. Edellä mainittua verkkoa ylläpidetään tiettyjen liikennöitävyyteen liittyvin kriteerien perusteella. Erillisiä, liikenneverkon yhteisiin tilavarauksiin kuulumattomia ulkoiluraitteja, polkuja tai muita kevyen liikenteen yhteyksiä on kuitenkin vähän. Ne täydentäisivät ja tihentäisivät ajoneuvoliikenteen väylien yhteyteen toteutettua kevyen liikenteen verkkoa. Erillisillä jalankulun ja pyöräilyn väylillä vastataan myös usein paremmin kulkijoiden haluun löytää suoria, ympäristöltään miellyttäviä reittejä niin arkiliikkumiseen kuin ulkoiluunkin. Optimitilanteessa hyvin toteutettu ulkoilureitistö tukee ja täydentää kevyen liikenteen verkkoa parantaen reittien jatkuvuutta sekä tarjoten vaihtoehtoisia yhteyksiä.
Liikuntapalvelujen ja ylläpidon näkökulmasta kehittämisen tulisi keskittyä määrän sijasta laatuun. Laadukkaita olosuhteita ei voi olla kaikkialla mutta alueellisesti voidaan luoda laadukas ja kattava reitistö.
Ulkoilureittien osalta kolme tällä hetkellä suurinta haastetta on 1) Rykmentinpuiston kehittyminen ja ulkoilureittiverkoston rakentuminen kaava-alueelle ja sieltä eri suuntiin koko Hyrylän alueella (Yhteydet Kerava, Järvenpää, Vantaa), 2) Kellokosken alueen uuden ulkoilureitin linjaus (nykyisin melko vaatimattomalla tasolla) ja 3) Jokelan Lepokallion alueen ulkoilureitin lisälinjaus. Kellokosken (2012) ja Jokelan (2009) liikuntapaikkasuunnitelmat linjaavat ulkoilureittien kehittämistä pohjoispään kuntakeskusten osalta.
Tuusulan yleiskaava 2040 perusselvityksenä laadittavassa Tuusulan kunnan Viheraluestrategiassa on tarpeen tarkastella ulkoilureittien linjaamista kuntakeskusten välillä.
Tavoite
Tuusulan ympärivuotiset ulkoilu- ja liikuntareitit ovat seudullisesti vetovoimaiset ja mahdollisuuksien mukaan yhdistetty kuntakeskusten välillä sekä naapurikuntien liikuntareitteihin.
Toimenpiteitä
- kokonaisvaltainen suunnittelu ja kuntayhteistyö (uusien reittien linjaaminen ja nykyisten kunnostaminen)
- monialainen ylläpidon kehittäminen ja resurssien kohdentaminen vastaamaan kuntalaisten tarpeita ja odotuksia
Toimenpide-ehdotukset
Tuusulan kunta teettää selvityksen Tuusulan Hyrylän alueen reittien nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista osana Viheraluestrategia 2040 -työtä.
Etelä-Tuusulan alueelle luodaan suunnitelma, jonka pohjalta on mahdollista rakentaa yhtenäinen ja katkeamaton reittiverkosto - myös ylikunnallisesta näkökulmasta.
Ruotsinkylän alueen olemassa olevat reitit ja niiden ympärivuotinen kehittäminen linjataan tämän kokonaissuunnitelman pohjalta.
Päivitetty: 23.03.2012