Suunnitteluohjeet

Hulevesisuunnittelun tavoitteena on minimoida läpäisemätön pinta - ei tehdä tarpeettomia viivytysratkaisuja, jotka voivat johtaa turhiin hulevesipumppaamoihin. Jos suunnittelulla ja laskelmilla voidaan osoittaa, että hulevedet hallitaan ilman kiinteistökohtaista viivytystä, esitetään poikkeaminen viivytysvaatimuksista suunnitelmissa.

Puhtaiden hulevesien imeytysjärjestelmä tulee suojata hulevesiverkoston mahdollisen padottamisen yhteydessä tapahtuvalta takaisinvirtaukselta. Teollisuus- ja varastotonteilla suojaus tehdään vaakapadotusventtiilillä esim. Triplex-venttiili. Asuin- ja toimistorakennustontit suojataan virtauksensäätökaivolla.

Ellei kaavamääräyksissä ole hulevesien käsittelyyn vaikuttavia erityisiä määräyksiä, noudatetaan tontin hulevesijärjestelmän suunnittelussa ja esitysjärjestyksessä seuraavaa prioriteettijärjestystä:

• Vähennetään syntyvän huleveden määrää. Hyvällä suunnittelulla minimoidaan hulevesien muodostuminen. Hulevesien muodostumista vähennetään vähentämällä tontin vettä läpäisemättömien pintojen määrää. Niitä ovat kattopinnat, asfaltti ja tiivis pihakiveys. Suositaan nurmikkoa, nurmikiveystä ja sorapintoja.

• Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään tontilla. Hulevedet pyritään ensisijaisesti käsittelemään ja hyödyntämään tontilla. Hulevettä voidaan kerätä kasteluvedeksi maanpäällisiin tai maanalaisiin säiliöihin. Tontilla pyritään imeyttämään puhtaat hulevedet, kuten kattovedet ja viheralueiden hulevedet. Pysäköintipaikkojen jne. hulevedet johdetaan viivytettyinä edelleen niin, että niistä ei aiheudu vesistöjen, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Suurille pysäköintialueille tehdään tarvittaessa öljynerotus.

• Hulevesiä viivytetään tontilla. Viivytystilavuuden perusohje on 1 m³/ 100 m² tiivistä vettä läpäisemätöntä pintaa. Kasteluvesisäiliöitä ei lasketa viivytystilavuuteen. Hulevesien imeytys tai viivytys voidaan toteuttaa maan pinnalla esimerkiksi sadepuutarhan, lammikoiden tai painanteiden avulla, tai maan alla hulevesisäiliön avulla. Salaojavedet voidaan tarvittaessa johtaa viivytysrakenteen ohi.

• Mikäli hulevesiä ei voida imeyttää tontilla, on vedet johdettava eteenpäin tontilta. Mikäli kiinteistölle on osoitettu vesilaitoksen liitoskohtakartassa liitoskohta, kiinteistön on ensisijaisesti liityttävä siihen. Jos liitytään avo-ojaan, tulee varmistua ojan toiminnasta ja selvittää kenen maalle vesi ojaa myöten ohjautuu. Valitusta poikkeavasta ratkaisusta ei saa aiheutua muille haittaa. Viivytyksen tarve yleensä korostuu avo-ojiin liityttäessä. Tarvittaessa tulee tehdä kunnossapito- ja vastuusopimus naapurin tai naapureiden kanssa. Katu- ja tienvarsiojien kunnossapito liittymien alitusputkineen kuuluu kiinteistön omalla kohdalla kiinteistölle itselleen. Oja itsessään ei saa tukkeutua eivätkä ojassa tai tien reunassa olevat ritiläkaivot saa tukkeutua kiinteistöltä tulevista roskista tai valuvista maa-aineksista tai kasvillisuudesta.

Viivytysrakenteen laskenta

Rakennuksen suojaamiseksi imeytysrakenteiden etäisyys on lähimmästä rakennuksesta 3 m, pohjaveden pinnasta 1 m ja peruskalliosta 1 m. Hulevesikasettia / -tunnelia asennettaessa etäisyyden lähimpään rakennukseen tulee olla 6 m.

Laskentataulukossa käytetyt kaavat ja arvot

Mitoitusvirtaama määritellään yksinkertaisimmillaan kaavalla: Q = C * i * A, jossa Q [l/s] on mitoitusvirtaama, C on valumakerroin, i on mitoitussateen keskimääräinen intensiteetti (150 l/s*ha) ja A [ha] valuma-alueen pinta-ala.

Huleveden määrä eli tilavuus määritellään kaavalla V = (C*i*A*t) / 1000, jossa V on huleveden määrä (m³), C on valumakerroin, i on mitoitussateen keskimääräinen intensiteetti (150 l/s*ha), A [ha] valuma-alueen pinta-ala ja t on mitoitussateen kesto (10min).

Tontilta saa poistua käsittelemättä se määrä hulevettä, joka tontilta poistuu luonnontilassa kuutioina. Luonnontilaisen tontin pintavalumakertoimena käytetään arvoa 0.2.

Valumakerroin

Huom. 1: Viivytysrakenteet ja niiden tilavuudet tulee laskea ”puhtaille” hulevesille (esim. nurmipihat ja kattovedet) ja likaisille hulevesille (esim. liikennepihat) erikseen, ellei niitä johdeta samaan viivytysrakenteeseen.

Huom. 2: Mikäli viivytystilavuus eikä hallittu ylivuoto hulevesijärjestelmään riitä, on varauduttava siihen, että vesi tulvii esim. pysäköintipaikalla tai muulla tontin alavalla osalla. Tulvimisreitti yleensä kadulle.

Huom. 3: Sakkapesien tilavuutta ei saa laskea viivytystilavuuteen.

Virtausnopeus ulos viivytysrakenteesta, hulevesiviemäriin tai avo-ojaan, voidaan laskea mitoitussateen, tontin pinta-alan ja luonnontilaisen maanpinnan valuntakertoimen tulolla. Luonnontilaisen tontin maanpinnan valuntakertoimena käytetään arvoa 0,2. Virtausnopeus hulevesijärjestelmään, säädetään virtausputkella tms. rakenteellisella osalla. Virtausaukon minimimitta n. 20 mm. Virtauksen säätö tulee sijaita sakkapesällisessä huoltokaivossa toiminnan tarkistuksen ja huollon takia.

Tulvareitti tulee suunnitella. Hulevesiviemärit ovat vain osa hulevesien hallintaa ja pelkillä putkijärjestelmillä ei voida koskaan hallita rankimpien sateiden aiheuttamia tulvavesimääriä. Putkien lisäksi tarvitaan hallittuja tulva-alueita, jotta vältytään vahingoilta. Erityisen tärkeätä on huolehtia poikkeuksellisten rankkasateiden vaatimien tulvareittien olemassaolosta ja kunnosta. Kun vesi ei enää mahdu lammikoitumaan kiinteistön painanteisiin ja hulevesirakenteisiin, tulee tulviva vesi johtaa hallitusti yleisille alueille. Hulevettä ei saa johtaa toisen kiinteistölle. Tonttien tulvareittinä käytetään useimmiten ajoliittymää kadulle.

Luonnontilaisena pysyvän alueen vesien virtaamiselle ei tarvitse tehdä mitään, mutta periaate on, että rakennetulta alueelta ei saa johtaa vesiä luonnontilaiselle alueelle.

Lupahakemuksen pääpiirustussarjan Asemapiirustuksesta tulee aina käydä ilmi vähintään seuraavat hulevesiä koskevat tiedot (yleiset ohjeet YM 12.3.2015/216):

• Maaperätutkimuksiin perustuvan hulevesien käsittelyjärjestelmän perustiedot (imeytys/viivytys) ja sijoituksen tilavaraukset (maanlaiset säiliöt, kennostot ja sorapesät, maanpäälliset        altaat). Maanalaisten rakenteiden sijoituspaikoissa huomioitava mahdolliset pelastusautojen nostopaikat ja muut raskaan liikenteen ajoreitit.
• Hulevesirakenteiden mitoituslaskelma
• Lumenläjityspaikat
• Pintamateriaalit (läpäisevät / läpäisemättömät)
• Piha-alueen kaivojen sijainnit
• Kunnallisteknisten liittymien sijaintitiedot korkoineen.

Jos ei tehdä erillistä hulevesisuunnitelmaa, on asemapiirrokseen merkittävä lisäksi seuraavat hulevesiä koskevat tiedot:

• Tontin pintojen kallistukset, painanteet, ojat. Lisäksi maan pinnan muotoilu ja hulevesien johtaminen tonttien rajakohdissa tulee tarvittaessa esittää havainnollistavin leikkauksin ja            korkeusasematiedoin
• Tontin kulmapisteiden korot
• Tontin ja hulevesirakenteiden korot suhteessa naapuritontin ja -katujen korkoihin
• Tontilla ja naapuritonteilla sijaitsevien rakennusten maantaso- ja kellarikerrosten lattiakorot
• Tontille tulevien hulevesirakenteiden paikat ja laajuudet
• Piha-alueen kaivot ja putkireitit virtaussuuntineen.

Jos erillinen hulevesisuunnitelma edellytetään, on siihen merkittävä edellisten kohtien lisäksi vielä seuraavat hulevesiä koskevat ja täydentävät tiedot:

• Tontille tulevien hulevesirakenteiden paikat ja laajuudet mittatietoineen piirrettynä oikeissa mitoissaan ao-mittakaavassa
• Hulevesirakenteiden mitoituslaskelmat, myös imeytysrakenteiden ja ns. kivipesien mitoitus
• Piha-alueen putkien virtaamat ja korkeusasematiedot.

KVV-asemapiirustuksessa tulee esittää:

• Pääsuunnittelijan määrittämä hulevesien käsittelyjärjestelmä yksityiskohtaisesti
• Hulevesijärjestelmän leikkauskuva korkotietoineen ja kaivokuvat. Myös viivytysaltaista ja imetykseen tarkoitetuista kivipesistä. Johdettaessa hulevesiä imeytysrakenteisiin ja kivipesiin,      tulee vedet johtaa huoltokaivojen kautta. Imeytysrakenteistakin tulee olla ylivuoto suunnitellusti toimivana ratkaisuna.
• Vastuullinen LVI-suunnittelija esittelee tarvittaessa hulevesijärjestelmän KVV-suunnitelmien sähköisen esittelyn yhteydessä ennen töiden aloittamista. Esittelyn jälkeen  kaikki KVV-suunnitelmat arkistoleimataan Lupapisteessä.