Puutarha
Halosenniemessä olleita puutarhakirjoja
Olavi Collan, Hedelmän- ja marjanviljelyksen käsikirja, Otava:1929
Riku Kasterinne, Kodin kukkastarha, WSOY:1941
Elisabeth Koch, Oma puutarhani, WSOY:1953 Uudistunut laitos v. 1942 ilmestyneestä teoksesta.
Väinö Lehtonen, Puutarha-aapinen, Yhteiskirjapaino osakeyhtiö: 1943
Frans Salonen, Meidän puutarhan työt. Kuukausittain järjestettyinä, WSOY:1936
Puutarha oli Maija Halosen työ- ja lepopaikka ja mehiläisiään hoitaessaan hän pystyi unohtamaan perheen rahahuolet. Vaikka perhe auttoi puutarhanhoidossa, oli kasvitarha pääasiassa äidin huolena. Hänen vastuullaan oli saada mahdollisimman hyvä sato, jotta perhe pystyi elämään suurelta osin omavaraisena. Muun perheen matkustaessa kesän viettoon, jäi Maija hoitamaan kasveja ja säilömään satoa.
Maijan puutarhasuunnitelmassa kasvipenkit olivat suorissa riveissä ja niistä pidettiin hyvää huolta. Rikkaruohot nypittiin pois, tuholaisia torjuttiin, maata käännettiin ja lannoitettiin. Myös kompostin ylläpidolla oli tärkeä osa "mahdollisemman suuren hyödyn aikaansaamisessa". Perheen lapset osallistuivat puutarhatöihin muun muassa nyppimällä matoja pois kaaleista.
Puutarhan lajisto oli runsas ja edustettuina olivat muun muassa peruna, nauris, sipuli, kaali ja lanttu (räätikkä). Perunamaa oli iso, kuten myös raparperi- ja kaalimaa. Puutarhassa viljeltiin myös aikakauden harvinaisuuksia, kuten tomaatteja. Tomaateistaan Pekka Halonen valmisti sosetta, mutta ne olivat myös erinomaisia malleja hänen maalauksiinsa. Myös 1930-luvulla yleistyneitä hedelmäpuita ja marjapensaita viljeltiin Maijan johdolla.
Tehtäväidea: Kokeilkaa herneen versojen kasvatusta ikkunalaudalla. Kasvatukseen sopivat esimerkiksi ruokakaupasta ostetut kuivat herneet. Herneet liotetaan yön yli, jonka jälkeen ne kylvetään matalaan astiaan. Peitä astia muovilla ja poista se, kun herneet itävät. Pidä astia koko ajan valossa ja huolehdi, että multa on kosteaa. Viiden sentin pituisia versoja voi leikata esimerkiksi leivän päälle tai salaattiin.