Tuusulan kunnanhallitus keskusteli seminaarissaan kunnan vetovoimasta
27.02.2015
Tuusulan kunnanhallitus kokoontui seminaariin 26.-27.2. Hämeenlinnaan. Seminaarissa paneuduttiin kunnan vetovoimaan vaikuttaviin seikkoihin. Helsingin seudun Kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä kertoi elinkeinopolitiikan haasteista metropolialueella yritysten näkökulmasta. Professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta alusti asumisen uusista trendeistä ja kehyskuntien mahdollisuuksista vastata asukkaiden toivomaan asumiseen. Myös joukkoliikenne oli vahvasti esillä seminaarissa.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran esittämien tutkimusten mukaan asumistyytyväisyys Helsingin kehyskunnissa on merkitsevästi parempi kuin lähiövyöhykkeellä tai kantakaupungissa. Lisäksi selvä enemmistö pitää toiveasumismuotonaan pientalomaista, luonnonläheistä ja rauhallista asumista. Pääkaupunkiseudulla tai -seudulle muuttaneista yli puolet arvioi asuvansa viiden vuoden kuluttua omakoti- tai rivitalossa.
Vaikka monet tutkimuksen mukaisista asumisen arvoista on löydettävissä kehyskunnista, haastoi Vaattovaara seminaariväen pohtimaan, mitä Tuusulassa olisivat tekijät, joiden avulla luotaisiin pysyvää vetovoimaa. Vaattovaaran mukaan ihmisen mittakaavasta, alueen kauneudesta ja paikallisesta identiteetistä on osattava aidosti rakentaa vetovoimaa.
Helsingin seudun Kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälän mukaan informaatioala kasvaa toimialoista nopeimmin Helsingin seudulla. Myös rakentamisen sekä niin liike-elämän kuin kotitalouksienkin palveluiden tuotanto on kasvussa. Teollisuuden lasku on pysähtynyt, sen sijaan kaupan alamäki jatkuu edelleen.
Perälän esittämien tilastojen mukaan Uudellamaalla toimii 91 000 yritystä, niistä kasvuyrityksiä on noin 340. Kasvuyrityksiä löytyy kaikilta toimialoilta. Lisäksi Perälä valotti niitä tekijöitä, joita yrittäjät painottavat, kun pohditaan yrityksen sijoittamispaikkaa. Tärkeimpiä seikkoja yrittäjien mukaan ovat yritykselle sopivan työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet ja hyvä saavutettavuus, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet ja kunnan hyvä imago. Perälän mukaan Tuusulan valtteja elinkeinoelämässä on lentokentän läheisyys, liikenteellinen asema ja houkutteleva asuminen.
Joukkoliikenteen tulevaisuus ja rahoitus puhuttivat
Joukkoliikenteen tulevaisuudensuunnitelmat ja rahoitus olivat vahvasti esillä seminaarissa. Kunnanhallitus käsittelee 600 000 euron lisämäärärahaesitystä joukkoliikenteeseen 2. maaliskuuta. Lisämäärärahalla ylläpidettäisiin joukkoliikenteen palvelutasoa ja hankittaisiin uusia linja-autoliikennevuoroja Hyrylän ja Kehäradan/Aviapoliksen välille. Lopullisen päätöksen asiasta tekee valtuusto maaliskuun puolivälissä.
Tuusulaan on lisäksi valmistunut pidemmän tähtäimen suunnitelma joukkoliikenteestä, jonka tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan tällä viikolla. Myös joukkoliikennestrategiaa käsitellään kunnanhallituksessa 2.3. ja valtuusto päättää strategiasta kevättalven aikana.
Tuusulassa on pohdittu talven kuluessa johtamisen uudistamista. Mukana työssä on ollut sekä Tuusulan asioista päättäviä luottamushenkilöitä että kuntapalveluita johtavia viranhaltijoita. Tavoitteena on uudistaa Tuusulan johtamisjärjestelmää vastaamaan meneillään oleviin muutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Seminaarissa keskusteltiin, miten Tuusulalle merkittäviä hankkeita saataisiin valmisteltua, päätettyä ja toteutettua vielä sujuvammin.
Seminaarissa paneuduttiin myös meneillään oleviin kuntarakennetta uudistaviin hankkeisiin. Tuusulan kuntarakennetta koskevia hankkeita ovat mm. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvitys, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) ja metropolihallinto. Tuusula on mukana Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä. Seuraavan kerran kunnissa käsitellään yhdistymisselvityksen jatkamista syksyllä. Osana sote-uudistusta Tuusula on käynnistänyt yhteistyössä viiden muun Keski-Uudenmaan kunnan kanssa selvityksen, miten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestettäisiin Keski-Uudenmaan alueella. Tuusulassa huolestuneisuutta herättänyt metropolihallinto ei näytä nyt toteutuvan. Metropolihallinto olisi vastannut maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä. Metropolihallinnossa olisi ollut mukana 14 kuntaa Helsingin ympäriltä.
Seminaariin osallistui kunnanhallitus, valtuuston puheenjohtajisto, lautakuntien puheenjohtajat, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja johtavia viranhaltijoita.