Kansakoulujen kirjastot

Tuusulan ensimmäiset kansakoulut ja Kaarle Werkko

Kellokosken vauraan kartanon ansiosta rahapula ei paikkakunnalla tuntunut niin suuresti kuin muualla. Sivistyksen kukoistamisesta lieneekin kiittäminen Björkenheimien hallintakautta. Kun Tuusulan kirkonkylän kansakoulurakennus valmistui vuonna 1875, suunniteltiin sen yhteyteen myös lainakirjastoa. Varojen keräämiseksi pidettiin arpajaiset kesällä 1876.

Syksyllä poikakoulun opettajaksi saatiin intomielinen kansanvalistaja Kaarle Juhana Werkko, joka oli aikaansaapa myös kirjastotoiminnan saralla. Suomalaiseen kirjastoon saatiin 235 ja ruotsalaiseen 130 nidosta. Edellistä hoiti Werkko ja jälkimmäistä tyttökansakoulunopettaja, neiti Julia Winter. Vuonna 1877 perustettiin myös lasten- eli koulukirjasto.

Vuoden 1878 alusta Werkko opetti jo Kellokosken vastauudistetussa koulurakennuksessa. Aiemmin pappilana toimineeseen koulurakennukseen oli jo opettaja M. Wiljasen aikana perustettu kirjasto, joten uraauurtavaa työtä ei tämän eteen tarvinnut tehdä.

Myöhemmin Werkko lähti ajamaan kirjastotoiminnan erottamista Kansanvalistusseuran toimintapiiristä. Werkko oli toiminut erillisen kirjastoseuran perustamisen puolesta jo vuosia ennen kuin Suomen kirjastoseura perustettiin v. 1908.


Koulupiirien ja yhdistysten kirjastot

Kansakouluja perustettiin 1800-luvun lopulla yhä useampiin kyliin. Myös raittius- ja nuorisoseuraliike teki tuloaan 1890-luvulla. Yleensä seurat perustivat kyliin myös kirjaston tai jonkinlaisen lukutuvan. Monella paikkakunnalla tätä perinnettä jatkoivat 1900-luvun alussa perustetut työväenyhdistykset, jotka vetivät kulttuuririentoihinsa kovasti väkeä.

Kirkonkylän lainakirjasto uudistettiin 1890-luvulla. Tuusulan kuntakokous myönsi kunnan kassasta 150 markkaa suomenkielisten ja 100 markkaa ruotsinkielisten kirjojen ostoon. Kirjojen valitsemiseksi perustettiin oikein komitea, jota johti herra Alex. Ehrström.

Opettaja Leander Lindholm yhdessä kirkkoherra Wilhelm Kajanderin kanssa laati kuntakokouksen päätöksen mukaisesti uudet säännöt, joiden mukaan kirjasto oli yhteinen koko pitäjälle ja avoinna joka toinen pyhä kaksi tuntia jumalanpalveluksen jälkeen. Koska koulupiirit eri puolilla pitäjää jo vaativat omia kirjastojaan, päätettiin pitäjänkirjastokin vuonna 1897 lahjoittaa Kirkonkylän koulupiirille.

Yhdistysten kirjastotoiminnalla oli suuri merkitys erityisesti jokelalaisille. Vuonna 1899 perustetun Nuorisoseuran kirjasto oli aluksi vailla pysyvää sijoituspaikkaa, mutta vuonna 1908 se sai tilat Jokelan työväenyhdistyksen talosta. Tällöin lukutuvan perustamista puuhasivat Jokelan Työväenyhdistys, Jokelan Nuorisoseura sekä Tiili- ja Sekatyöväen ammattiyhdistys yhdessä. Nuorisoseuran toiminta pysähtyi vuonna 1910, jolloin se luovutti omaisuutensa kirjastoineen työväenyhdistykselle. Yhdistyksen kirjasto palveli tämän jälkeen jokelalaisia paikkakunnan ainoana kirjastona lähes kolme vuosikymmentä.