Uniikki paletti – Tuusulan museoblogi

Logo Tuusulanmuseo

Tuusulan museo nostaa blogissaan esille ajankohtaisia asioita ja tarjoaa kurkistuksia museon arkeen. Blogissa julkaistaan myös muualla julkaistuja artikkeleita.

 

0
9. heinäkuuta 2021 9.45

Taidetta videoilla

Millaista on taide korona-aikana? Jokaisella on oma suosikkilajinsa taiteessa: musiikki, kuvataide tai kirjallisuus. Taiteen äärelle olen pujahtanut yleensä taidemuseoiden tai gallerioiden näyttelyissä. Koronan takia olen tutustunut suosikkitaiteilijoiden teoksiin internetin ihmeellisessä maailmassa instagramin, facebookin tai vapaan googlailun kautta. Myös "vanhanaikainen" taidekirjallisuuden lukeminen on ollut avartavaa ja vienyt taiteen pohdiskelun äärelle. Kirjallisuus ja musiikki olivat ehkä helpoimmin tavoitettavissa ja läsnä korona-aikana, vaikka konsertteihin ei päässyt eikä kirjastoihin vapaasti kirjoja bongaamaan.

Taidetta oli tarjolla korona-aikanakin, mutta se oli henkilökohtaisempaa ja omaehtoisempaa. Museoiden tarjoamat videot omista museokohteistaan ja näyttelyistään kohdistuivat tällaiseen henkilökohtaiseen tarpeeseen. Jotain ajassa olevaa, jotain uutta ja samalla nopeasti tavoitettavaa. Kun museokäyntiä ei voitu antaa asiakkaille, annettiin mahdollisuus kurkistaa taideteoksiin ja samalla taiteilijan ajatuksiin. Näin myös Taiteilijakoti Erkkolan alkuvuoden 2021 näyttelyn "Ajan virrassa - Taneli Eskolan valokuvataidetta" videot mahdollistivat intiimin näyttely- ja taidekokemuksen. Eskola tunnetaan luontoaiheista valokuvistaan, joissa hän kuvaa kulttuurimaisemia vuodenaikojen, vuorokaudenaikojen ja eri säätilojen vaihteluissa. Lähtökohtana olivat Jean Sibeliuksen maisemat, joista lähti ajatus Erkkolan näyttelyyn. Eskola kuvasi lisää Tuusulanjärven maisemissa näyttelyä varten. Videoiden teemat syntyivät Eskolan omien aihepiirien kautta kuten Tuusulanjärven kulttuurimaisema, Rantatie ja Aleksis Kiven maisemat ja Kansallistunne maisemissa. Nyt kesällä ilmestyvät vielä reportaasimaiset videot Eskolasta valokuvaamassa Sarvikalliolla sekä työhuoneellaan kertomassa rakkaista työvälineistään: kameroistaan eri vuosikymmeniltä.

Työurani aikana näyttelykuraattorina on museomaailmakin muuttunut 2000-luvun alusta. Aiemmin näyttelykatalogi oli keskeisessä roolissa: tavoitteena taiteen tulkinta ja taidehistorian tutkimus kirjan muotoon. Eräällä tavalla arvokkaimmalta tuntuikin tutkimuksen saattaminen samalla katalogiksi. Aikamoinen loikkaus on tapahtunut 20 vuodessa. Kirjan arvostus – samalla lukemisen – on laskenut ja tilalle on tullut kuvallisuus. Maailma hukkuu kuvatulvaan ja erilaisiin valokuvia käyttäviin sovelluksiin. Tätä päivää onkin tulkita näyttelyjen sisältöjä ja ajatuksia videoiden avulla. Vaikka itselleni kirja on perinteisessä muodossa edelleen rakkain, ei somemaailmakaan ole vieras. Koronan myötä avautuivat myös videoiden maailma ja muiden museoiden ja yhdistysten someopastukset, verkkoluennot ja muut vastaavat.

Jatkossa onkin kiinnostavaa nähdä, miten videot muuttuvat erääksi museoiden ilmaisuväyläksi perinteisten väylien rinnalle.

Päivi Ahdeoja-Määttä
näyttelyamanuenssi
Tuusulan taidemuseo

Näytä kuva

TUNNISTEET: taidemuseo

0
28. kesäkuuta 2021 10.00

Matkusta museoon – palaa juurille

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan museot aloittivat ylikunnallisen museoyhteistyön tiivistämisen markkinointiviestinnällisellä kulttuurimatkailun kehittämisprojektilla. Projektin tuotos, Elävät juuret -elämysopas julkaistiin digitaalisesti 1.6. osoitteessa www.elavatjuuret.fi 

Projektin keskeisiksi teemoiksi nousi kestävyys, luontoyhteys ja rauhoittuminen tärkeiden asioiden ja yhdessäolon äärelle. Ajattomia teemoja, mutta silti hyvin ajankohtaisia juuri tällä hetkellä. Alueen museot tarjoavat erilaisia elämyksiä näiden teemojen parissa monellakin eri tapaa. Sisältöjä löytyi valtavasti, joten ne annosteltiin kolmeen helposti omaksuttavaan kokonaisuuteen: Kulttuurireittiin, Kokemusreittiin ja Puuhareittiin.  

Kulttuurireitillä on mahdollisuus tutustua teemoihin perinteisempien museokokemusten, kuten näyttelyiden, opastusten ja taiteilijakotivierailuiden avulla. Kokemusreitillä taas on nostettu esiin mielenkiintoisia teemaopastuksia, draamaopastuksia, taiteilijakotien luontoympäristöjä, ilmiöitä ja aistikokemuksia. Puuhareitin elämykset on koostettu erityisesti lapset silmällä pitäen, museoista löytyy myös monenlaista kiinnostavaa tekemistä ja kokemista lapsille! Jokaiselta reitiltä löytyy myös alueen kiinnostavimpien ravintoloiden tarjontaa teeman ympäriltä. 

Tänä kesänä pandemia rajoittaa vielä ulkomaanmatkailua ja katseet suunnataan kotimaahan. Monien isojen tapahtumien ja festivaalien toteutuminen on vielä myös epävarmaa. Museot ja muut kulttuurikäyntikohteet ovat kuitenkin auki ja tarjoavat terveysturvallisia ja vaikuttavia kulttuurikokemuksia kaikille. Me täällä Tuusulanjärven lähiseudulla olemme poikkeuksellisen onnekkaita, sillä meillä on Suomen mittakaavalla ainutlaatuinen keskittymä museoita ja taitelijakoteja täynnä kulttuurihistoriaa, nykytaidetta ja elävää kulttuuria. Tuusulanjärven maisemia ihaillessa ei aina uskoisi, että olemme kivenheiton päästä Helsinki-Vantaan lentokentältä. Kahdenkymmenen minuutin junamatkan päässä pääkaupungin sykkeestä tunnelma on muuttunut täysin – ajattomaksi ja rauhalliseksi. Maisemia katsellessa todella ymmärtää, miksi kultakauden suuret taiteilijat ovat valinneet Tuusulanjärven asuinpaikakseen. Kaikista hienointa on kuitenkin se, kuinka alueella luodaan jatkuvasti myös uutta ja elävää kulttuuria, vanhaa kunnioittaen. Olemme siis todellakin kulttuurin ja luonnon Elävillä juurilla! 

Haastankin kaikki lähialueen asukkaat matkalle lähimuseoon! Tiedätkö, kuinka upeat näyttelyt Aholassa, Halosenniemessä, Ainolassa, Sinkassa ja Järvenpään taidemuseossa on meneillään? Oletko tutustunut jo Purkutaideilmiöön? Koska viimeksi nautit Lottamuseon upeasta miljööstä ja herkuttelit nostalgisessa Lottakanttiinissa? Tiesitkö, että Suvirantaan, Eero ja Saimi Järnefeltin ateljeekotiin ja edelleen asutettuun taloon pääsee tutustumaan opastetulla kierroksella? Tänä kesänä jos koskaan on aika matkustaa lähelle – ja palata juurille.  

Hae inspiraatiota museomatkalle osoitteesta www.elavatjuuret.fi

Maria Kuusela
Projektikoordinaattori
Elävät juuret-kulttuurimatkailuhanke

Näytä kuva


0
24. toukokuuta 2021 8.00

Hoitamaton metsä voi olla riski – Halosenniemen luontoa on kunnostettu

Halosenniemen ympäristössä on tehty laajoja hoitotoimenpiteitä. Toimien tavoitteena on ollut lisätä alueen turvallisuutta. Yhtälössä on pyritty huomioimaan rakennukset, alueella liikkuvat ihmiset, Pekka Halosen rakastama maisema kuin luonnon monimuotoisuuskin.

– Jos luonnossa ei tehdä mitään, se syö itseään, toteaa useista televisio-ohjelmistakin tuttu, historiallisiin kartanopuutarhoihin erikoistunut arboristi Mare Laakkonen.

Kun luonto ympäröi kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta, ei ympäristöä voi jättää täysin oman onnensa varaan.

– Jokainen rakennuksen lähellä tai kulkuväylän varrella oleva huonokuntoinen puu on riski: joko rakennukselle itselleen, alueen arvokkaalle kasvillisuudelle tai ihmisille.
Siksi Halosenniemeä ympäröivällä tontilla on tehty alkuvuoden aikana laajoja hoitotoimenpiteitä.

Laakkosen mielestä kreivin aikaan.

– Osa puista oli niin huonossa kunnossa, että tilanne oli havaittavissa jo silmämääräisesti.

ELY-keskus valvoo hoitotoimia

Tontilta on kaadettu talven aikana useita kymmeniä huonokuntoisia puita, ja leppä- ja haaparyteikköjä on harvennettu. Hoitotoimenpiteet ajoitettiin aikaan, joka ei häiritse lintujen pesintää tai haittaa kasvukautta.

Ihan mitä tahansa luonnonsuojelullisen statuksen saaneella Halosenniemen alueella ei saa tehdä. Toimia valvoo Uudenmaan ELY-keskus, ja jokainen hoitotoimi tulee hyväksyttää etukäteen.

Tuusulassa arviointityötä oli tekemässä Laakkosen ja konservaattorin lisäksi joukko alan asiantuntijoita Tuusulan museosta ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.

Luonnon monimuotoisuus on turvattava

Laakkosen mukaan historiallisten kohteiden luontoa on hoidettava. Hän on oman työnsä ohessa restaurointikisälli, ja hän vaalii puutarhojen lisäksi myös vanhojen rakennusten omaleimaista historiaa.

– Halosenniemi on rakennuksena ja alueena mittaamattoman arvokas. Esimerkiksi männyt ovat huikean hienoja. Alueella liikkuu vuosittain myös kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Laakkonen muistuttaa, että hoitotoimet tulee tehdä kuitenkin aina luonnon ehdoilla.

– Halosenniemessä kaadettuja puita on jätetty luontoon maarungoiksi. Osa puista on katkaistu tarkoituksella pystytolpiksi, ja puiden kantoja on jätetty paikoilleen. Lisäksi risut ja oksat on hyödynnetty paikan päällä aitana.

Toimien tarkoituksena on ollut mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden jatkuminen. – Näin linnut saavat pesä- ja kolopuita, lahosienet kasvualustoja ja hyönteiset itselleen tärkeitä asuinsijoja.

Teksti Minna Luoma 

Artikkeli on julkaistu Elämää Tuusulassa -asukaslehdessä 2021/02.

Halosenniemen pihapiiristä kaadettiin useita puita rakennuksen ja ihmisten turvallisuuden lisäämiseksi. Kuva Mare Laakkonen

Näytä kuva


0
14. huhtikuuta 2021 0.00

Viihtyisyyttä kunnan taidekokoelmista

Monelle vanhalla kunnantalolla asioineelle Marika Mäkelän taideteos Triptyykki (1983) on tullut tutuksi vuosien saatossa. Maalaus oli sijoitettu kunnantalon aulaan, ruokalaan johtavalle seinälle, vastapäätä ilmoitustauluja. Kunnantalo on rakennettu 1980, joten Mäkelän teos sai viihdyttää paikallaan ostovuodesta alkaen 1983, aina viime vuoteen 2020 saakka. Kunnantalon tyhjentämisen yhteydessä teos irrotettiin seinästä ja vietiin säilytystiloihin kuivumaan, sillä seinän ja teoksen väliin oli kertynyt paikoittain kosteutta.

Konservoinnin suoritti Nina Robbins. Hän kertoo, että teoksen peruskunto oli oikein hyvä. Teos on laadukkaasti ja ryhdikkäästi kiinnitetty taustalevyynsä, vaikkakin teoksella on ruhtinaallisesti kokoa (kolme osaa, kukin 230 x 200 cm) ja siten myös painoa. Teokselle on tehty huolellinen puhdistus, edestä sekä takaa. Mäkelän tuon ajan teoksille tyypillisesti Triptyykin osien maalipinnat ovat paksuja, rakeisia ja paikoin tahnamaisia, joista voi erottaa maalausveitsen jäljen. Pinnat olivat hyvässä kunnossa lukuun ottamatta paikallisia tahroja ja pintapölyä, sekä pieniä satunnaisia murtumia teoksesta korkeimmalle nousevissa maalihuipuissa. Teoksen taustalevyssä olleet murtumat on siistitty ja paikattu pellavakangas paikoilla. Teoksessa oli myös vesiliukoisia roiskeita ja alaosissa suurempia alueita, joiden värien muutoksen pystyi havaitsemaan paljaalla silmällä. Nyt teos on konservoitu ja odottaa uutta sijoituspaikkaa jälleen eheänä. Lopuksi metalliset kehykset on puhdistettu Akro-sienellä, joita ei tarvinnut vaihtaa niiden hyvän kunnon vuoksi.

Taidekokoelmat hoidossa

Tuusulan kunnan julkisiin tiloihin sijoitettavat taidekokoelmat sisältävät noin 700 teosta. Kunnantalolta siirrettiin yhteensä 80 teosta säilöön, joiden läpikäyminen, puhdistustoimenpiteet ja uudelleensijoittaminen on käynnissä. Suurin osa teoksista on grafiikkaa, joiden huoltoon kuuluu passepartout- ja taustapahvien vaihto, sekä kehyksen joko huolellinen pesu tai uudelleen kehystys, jonka jälkeen niitä voi jälleen sijoittaa eri tiloihin. Osa maalauksista puhdistetaan taidemuseolla ja vaativammat teokset tai vaurioita saaneet teokset saavat konservaattorin käsittelyn.

Taideteoksilla tuodaan viihtyisyyttä julkisiin tiloihin – joskus ne antavat lisäväriä arkeen tai toimivat mielen tyynnyttäjinä.

Tuusulan taidemuseon intendentti Minna Tuominen

Artikkeli on julkaistu Elämää Tuusulassa -asukaslehdessä 2021/01.

Konservaattori Nina Robbins puhdistamassa Marika Mäkelän maalausta. Kuva Minna Tuominen.

Näytä kuva

TUNNISTEET: kokoelmat, taidemuseo