A

Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö

TuusulanjärviTuusulan Rantatie oli alunperin osa Helsinki–Heinola -maantietä, joka noudatteli Tuusulanjärven kohdalla järven rantamaisemia aina Järvenpäähän asti. Rantatien taiteilijayhteisö on vaikuttanut merkittävästi Suomen kulttuurihistoriaan. Monet Suomen taiteen kultakauden mestarit asettuivat asumaan Tuusulanjärven itärannalle 1800–1900 -lukujen vaihteessa. Kaikille heille oli esikuvana Tuusulan Syvälahden torpassa vuonna 1872 kuollut kansalliskirjailija Aleksis Kivi ja hänen ponnistelunsa suomalaisen kulttuurin hyväksi.

Rantatien huvila-asutus

Rantatien varren kylät olivat maalaiskyliä 1800-luvun puoliväliin asti. Alueen kantatilat − Saarela, Kittelä, Kuninkala ja Kylänpää – ovat yhä käytössä. Kun liikenneyhteydet seudulle paranivat 1860-luvulla Helsinki–Hämeenlinna -rautatien avaamisen myötä, alkoivat Tuusulanjärven rannat houkutella helsinkiläisiä virkamiehiä, upseereita ja tieteenharjoittajia. He ostivat maatiloilta rantapalstoja ja rakennuttivat niille komeita huviloita, joihin perhe muutti koko kesäksi.

Tuusulan Rantatien varrella on jäljellä esimerkkejä vanhasta puisesta huvila-asutuksesta. Suurhuviloita olivat 1800-luvun loppupuolella valmistuneet Onnelan vanha päärakennus (nykyinen Jukola), arkkiatri Otto E. A. Hjeltin Lepola ja valtioneuvos Gustaf Souranderin Krapin päärakennus. Lepolan osti vuonna 1922 professori E. N. Setälä, joka vaihtoi tilan nimen Toimelaksi. Osa puisista huviloista on tuhoutunut tulipaloissa, kuten tapahtui Tuusulan nimismies J.V. Frostellin Fjällbossa sijainneelle huvilalle vuonna 1981. Myös Syvärannan päärakennus paloi aprillipäivänä vuonna 1947.

Onnelassa ja Syvärannassa lomaili 1900-luvun alussa venäläinen yläluokka. Uschkoffien aikana (1904–1916) Syväranta oli kansainvälisin ja eli loiston aikaansa. Uskoffien vieraina oli venäläisiä taiteilijoita, kuten säveltäjät Sergei Rahmaninov ja Alexandr Skrjabin sekä basso Fjodor Shaljapin. Itsenäisyyden ajan alussa Onnelasta ja Syvärannasta kehittyi runoilijoiden ja kirjailijoiden suosimia täysihoitoloita.

Taiteilijoiden Rantatie

Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö syntyi kirjailija Juhani Ahon (Brofeldt) myötä 1800- ja 1900-luvujen vaihteessa. Juhani Aho ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt vuokrasivat vuonna 1897 Järvenpään kartanosta Vårbackan huvilan, jota kutsuttiin Aholaksi. Juhani Ahon houkuttelemina alueelle muutti myös toisia Suomen kultakauden taiteilijoita. He asuivat aluksi vuokralla. Taidemaalari Eero Järnefeltin Suviranta valmistui vuonna 1901. Seuraavana vuonna valmistuivat taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi ja runoilija J. H. Erkon Erkkola. Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen perhe muutti Ainolaan vuonna 1904.

Elettiin kansallisromantiikan aikaa. Suomalaiset taiteilijat kaipasivat maaseudulle, aidoksi kokemansa suomalaisuuden keskelle. Taiteilijoiden piiri oli tiivis ja heistä monet olivat myös sukusitein toisiinsa sidottuja. Taiteilijoilla oli yhteisiä töitä ja halu kehittää suomalaista kulttuuria.

Rantatie veti puoleensa myös niitä, jotka eivät rakentaneet alueelle kotiaan. He saapuivat lyhemmiksi tai pidemmiksi ajoiksi asumaan, työskentelemään, lomailemaan tai kyläilemään ystävien ja sukulaisten luona. Runoilija Eino Leino oli Halosenniemessä usein nähty vierailija, kuten myös nuoremman polven edustajat, runoilija Juhani Siljo ja toimittaja Matti Kivekäs. Elämänsä loppuvaiheessa Eino Leino asui pitkiä aikoja Rantatien täysihoitoloissa, joissa viihtyivät myös muun muassa runoiljat Uuno Kailas, Unto Karri ja Einari Vuorela.

Tuusulassa ovat asuneet myös seuraavien sukupolvien taiteen ja tieteen tekijät. Kirjailija Maria Jotuni ja professori Viljo Tarkiainen ostivat 1920-luvulla kesäpaikan Halosenniemen läheltä. Taiteilija Martta Wendelin muutti alueelle 1930-luvulla ja asui Tuusulassa elämänsä loppuun saakka. Hän kuoli vuonna 1986. 

Rantatie on museotie

Rantatie on reilun kolmen kilometrin mittainen ja se yhdistyy molemmista päistään Järvenpäähän johtavalle tielle. Uuden Järvenpääntien rakentaminen vuonna 1959 katkaisi alkuperäisen Rantatien. Tuusulan Rantatie nimitettiin vuonna 1982 museotieksi. Perusteluina olivat tien historiallinen tausta, maisemalliset arvot ja taiteilija-asutuksen luoma omaleimaisuus. Järvenpään kaupungin puolelle tultaessa nykyinen tie mukailee vanhaa Rantatietä.

Tuusulanjärven rantamaisemat ovat säilyttäneet omaleimaisuutensa. Tien varrella voi nauttia historian sävyttämistä maisemista sekä taide- ja kulttuurielämyksistä. Aleksis Kiven kuolinmökki, Halosenniemi, Erkkola ja Syväranta ovat museotien varren museoita. Ainola ja Ahola sijaitsevat Järvenpään kaupungin puolella. Suviranta ja Martta Wendelinin Annivaara ovat yksityiskoteja. Onnela palvelee edelleen matkailijoita kurssi- ja lomakeskuksena.

Tuusulan perustaminen | Tuusulan vaakuna | Sotilasperinne | Kellokoski ja ruukki | Jokela ja tiilitehdas | Sijainti ja yhteydet vaikuttivat Tuusulan kehittymiseen