Blogi

RSS
16. huhtikuuta 2024 9.30

Tuusulan Kansallisessa dialogissa keskusteltiin turvallisuudesta ja luottamuksesta

Tuusulassa järjestettiin 10.4. Kansallinen dialogi turvallisuudesta ja luottamuksesta. Keskustelijoina oli tuusulalaisia vapaaehtoisia, asukkaita, asiantuntijoita ja vaikuttajia. Kyseessä oli suljettu ja luottamuksellinen tilaisuus. Dialogia fasilitoi kunnan yhteisömanageri Katja Repo ja minä toimin keskustelun kirjurina. Edellinen Kansallinen dialogi järjestettiin Tuusulassa demokratiapäivänä 1.11.2023 teemasta Yhdessä ja yksin.

Turvallisuus ja luottamus on tämän kevään Kansallisten dialogien teema ympäri Suomen. Kansalliset dialogit ovat tapa rakentaa ymmärrystä yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyönä. Tilaisuuksissa noudatetaan Erätauko-säätiön rakentavan keskustelun pelisääntöjä, joihin kannattaa tutustua säätiön verkkosivuilla. Kansallisissa dialogeissa keskustellaan yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle tärkeistä teemoista ihmisten osallisuuden vahvistamiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi. Dialogissa ei tavoitella yksimielisyyttä tai tehdä päätöksiä. Tavoitteena on mahdollisimman laaja-alaisen ymmärryksen rakentaminen ihmisten kokemuksista ja ajankohtaisista taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista haasteista, joihin esimerkiksi turvallisuus ja luottamus keskeisesti liittyvät.

Tuusulassa Kansallisten dialogien teema nivoutuu ajankohtaisesti myös kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä turvallisemman tilan periaatteiden laatimiseen. Kunnan henkilöstöpoliittinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma valmistui loppuvuodesta, mutta nyt valmisteilla olevan suunnitelman tarkoituksena on edistää henkilöstön lisäksi asukkaiden, palvelujen käyttäjien ja luottamushenkilöiden yhdenvertaisuutta kaikessa kunnan toiminnassa. Lainsäädäntö edellyttää kuntaa edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta viranomaisena, palveluntarjoajana, koulutuksen järjestäjänä ja työnantajana.

Tuusulan kansallisen dialogin osallistujat ymmärsivät turvallisuuden sen laajassa merkityksessä fyysisenä, psykologisena, sosiaalisena ja taloudellisena olosuhteena. He olivat havainneet sukupolvien välisen eron siinä, miten yhteiskunnan turvaverkkoihin luotetaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentynyt saatavuus ja henkilöstön vaihtuvuus olivat aiheuttaneet turvattomuuden ja luottamuksen menettämisen kokemuksia. Dialogissa arvioitiin, että henkilöstön pysyvyyden lisäksi viranomaisten välisen yhteistyön paraneminen ja tiivistyminen kohentaisi luottamusta palveluihin. Myös hyvästä ja nopeasta hoidosta oli kokemuksia, mutta palvelukriteerien koettiin muuttuneen jopa kohtuuttomiksi. Erityisesti sellaisten iäkkäiden kuntalaisten tilanne huolestutti, joilla ei ole toimintakykyisiä ja välittäviä läheisiä tukenaan. Sosiaaliturvan ajankohtaiset leikkaukset lisäsivät huolta heikompiosaisten turvallisuudesta. Eriarvoisuuden lisääntymisen arveltiin heikentävän yhteiskunnallista vakautta ja ihmisten välistä luottamusta.

Keskustelijat pitivät yksinäisyyttä voimakkaasti turvallisuuden tunteeseen vaikuttavana kokemuksena, jota koronavuosien rajoitukset lisäsivät. Digitalisaatio nähtiin esimerkiksi toimintarajoitteisten ihmisten osallisuutta vahvistavana mahdollisuutena. Toisaalta sitä pidettiin uhkana, jos etäasiointi muuttuu ainoaksi vaihtoehdoksi esimerkiksi mielenterveyspalveluissa tai muistisairaiden kotihoidossa.

 

Kriisikeskeiseen uutisointiin keskittyvän perinteisen median sekä koukuttavaan algoritmiin perustuvan sosiaalisen median arvioitiin vaikuttavan kielteisesti ihmisten väliseen luottamukseen ja turvallisuuden tunteeseen. Epätodennäköisten tai kaukaisten uhkien epäiltiin aiheuttavan liioiteltua turvattomuutta ja huolta tulevaisuudesta. Tuusulan viestintä sai tosin kiitosta myönteisestä uutisoinnista ja tiedotuksesta.

 

Sosiaalisen median anonyymin huutelun vastakohdaksi kaivattiin kasvokkaista kohtaamista ja toisen ihmisen ennakkoluulotonta kuulemista. Esimerkiksi koulun ja kodin välisen sekä lapsiperheiden keskinäisen yhteisöllisyyden koettiin heikentyneen. Puheeksi otettiin sekä Vantaan että Jokelan kouluampumiset. Nuorten toivottiin osallistuvan aktiivisemmin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, jotta heidän näkemyksensä ja kokemuksensa turvallisuudesta osattaisiin huomioida paremmin. Toisaalta Tuusulan kylämäisillä asuinalueilla oli myös aktiivisesti pyritty lisäämään kohtaamisen mahdollisuuksia. Kunta tukee yhteisöllistä toimintaa myös muun muassa tarjoamalla kuntalaisille useita maksuttomia yhteisötiloja ja tilaisuuksissa tarvittavia lainatavaroita.

Dialogin keskustelijat kertoivat pitävänsä Tuusulaa pääosin turvallisena asuinpaikkana. Rikollisuus ei noussut puheenaiheeksi lainkaan, mutta liikenneturvallisuuden puutteista ja liikenteessä koetuista vaaratilanteista keskusteltiin vilkkaasti. Viime vuonna kunnassa ei onneksi tapahtunut yhtään kuolonkolaria. Keskustelussa todettiin, että liikennekasvatuksella voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten liikennekäyttäytymiseen. Toisaalta keskustelijoilla oli kokemuksia siitä, kuinka aikuisetkaan eivät välttämättä pysähdy auttamaan liikenteessä loukkaantunutta. Yksin liikkumista pimeään aikaan kukaan keskustelijoista ei kokenut Tuusulassa turvattomaksi rikollisuuden näkökulmasta. Dialogitilaisuus järjestettiin kirjastolla, jossa huomiota herätti vartijan läsnäolo. Vartijan tarve ja tarkoitus ymmärrettiin, mutta se herätti keskustelijoissa refleksinomaisesti ajatuksen, että kirjastolla on tapahtunut jotain erityistä, minkä vuoksi vartija on jouduttu kutsumaan. Valvontakameroiden ja vartijoiden todettiin lisäävän turvattomuuden tunnetta, vaikka tavoite olisi päinvastainen.

Keskustelijat kokivat dialogin voimaannuttavaksi, koska siinä ei tarvinnut keksiä ratkaisua ja kaikkia kuunneltiin tasavertaisesti. Kukaan ei tyrmännyt toisen mielipidettä tai kokemusta. Lopuksi todettiin, että keskustelijoiden erilaisista lähtökohdista ja olosuhteista huolimatta monista asioista oltiin yhtä mieltä. Minulle jäi päällimmäisenä mieleen erään keskustelijan oivallus siitä, että kiire lisää turvattomuuden tunnetta niin liikenteessä kuin päätöksenteossakin. Virheet ovat inhimillisiä, mutta niitä voitaisiin ennalta ehkäistä rauhallisella ja perusteellisella valmistelulla. Virheiden paikkailu jälkikäteen murentaa luottamusta, mutta hyvä valmistelu vahvistaa sitä. Esimerkiksi kouluväkivalta ei vähene vain kiireessä yksittäisiin tilanteisiin puuttumalla, vaan turvallinen arki edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista yhteisön kaikilta jäseniltä. Dialogitilaisuus oli osaltaan vastaus ihmisten toiveeseen ennakkoluulottomasta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta.

Tuusulan kunta aikoo järjestää Kansallisen dialogin mukaisia teemakeskustelutilaisuuksia jatkossakin. Erätauko-dialogeja hyödynnetään myös muussa kunnan toiminnassa, seuraavaksi esimerkiksi Järjestöfoorumissa. Turvallisuutta ja luottamusta rakennetaan kaikissa vuorovaikutustilanteissa, niin kunnan toiminnassa kuin asukkaiden kesken.

Yhdenvertaisuuden ja luottamuksen kokemuksia kuntalaisille toivottaen,

Tuusulan kunnan osallisuustiimin suunnittelija Hanna Vesimäki

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus

12. huhtikuuta 2024 12.25

TET-viikon aikana ehtii kokemaan monenlaista

Maanantaina oli ensimmäinen päiväni tetissä. Pääsin heti aamusta aloittamaan Sahankulmassa palaverilla, jossa suunniteltiin seikkailumetsää. Palaverin jälkeen lähdin Katjan ja Lauran kanssa Ristikiven metsälle, minne polku tulisi. Tein muistiinpanoja ideoista samalla, kun kävelimme reitin läpi. Lopuksi pääsin vielä Mäntymäkeen ikäihmisten olohuoneelle, jossa olin mukana tuolijumpassa ja pelasin Skip-Boa ensimmäistä kertaa. Minulla oli erittäin kiva ensimmäinen päivä.

Tiistaina minulla oli aamu vapaata ja vasta 12.00 aloitin työpäivän askartelemalla keväisiä mallikortteja olohuoneelle. Sen jälkeen kirjoitin tätä blogia. Iltapäivällä pääsin vielä tutustumaan valmistuvaan Tuusulanjärven kampukseen, joka avautuu koulujen alkaessa. Sain myös tehtäväkseni kuvata videota kampuksesta, ja siitä miltä se näytti omasta mielestäni.

Syksyllä valmistuu uusi Tuusulanjärven kampus. Tiistaina 9.4 järjestettiin avoimet ovet, jonne pääsin mukaan. Isossa liikuntasalissa tarjottiin kahvia, teetä ja mehua ja tutustumiskierroksia tehtiin kolme. Oli mielenkiintoista nähdä miltä rakennus näytti sisältä. Tässä hieman minun ajatuksiani kierroksesta.

- Se oli hieman sokkeloinen, mutta sieltä löytyi paljon kivoja uusia asioita ja se näytti todella viihtyisältä.
- Erityisesti hauskoina elementteinä pidin portaiden vierestä menevää liukumäkeä, ravintolaa/ruokalaa ja parvekkeita, jotka sijaitsi luokissa ja niistä pystyi siirtyä luokasta toiseen.
- Kampus vaikutti todella avaralta ja se oli hyvin valoisa, mikä johtui isoista ikkunoista joita oli lähes jokaisessa tilassa.
- Kuulin myös, että kampukseen oli suunnitteilla paljon pehmeitä ja rentoja paikkoja, missä on takuulla kiva opiskella ja välillä rentoutua.
- Maisemat olivat kivoja ja tykkäsin paljon värimaailmasta.
- Liikuntasali oli ainoa paikka, joka oli aikalailla valmis. Monet ihmiset pitivät sen ulkonäöstä, kuten minäkin. Se näytti erinomaiselta salilta koulun liikuntatunneille sekä iltakäyttöön eri harrastuksille, sillä tilaa oli juuri sopivasti. Muun muassa säilytyskaapit iltakäyttäjille oli hyvä keksintö. Tykkäsin kun lattia ei ollut puinen parketti vaan urheilumatto, joka sopii täydellisesti liikuntaan.
Uskon, että kampuksesta tulee mahtava paikka.

Keskiviikkona päivä alkoi blogin kirjoituksella ja campuksen videon editoimisella. 
Illemmalla pääsin mukaan kansalliseen dialogiin. Dialogi on tilaisuus, jossa ihmiset keskustelevat luottamuksellisesti ja rakentavasti jostain aiheesta. Tällä kertaa aiheena oli turvallisuus, turvattomuus ja luottamus. Dialogissa kerrotaan omista kokemuksista ja tuntemuksista, kuunnellaan, sekä liitytään muiden puheisiin. Oli mielenkiintoista päästä kokemaan dialogi, sillä se oli ihan uusi sana. Dialogissa oli eri ikäryhmistä ihmisiä ja saimme hyvät keskustelut aikaan. Minulle jäi dialogista paljon muistiin ja oli todella kiva ilta.

Torstaiaamuni alkoi tällä kertaa Tuuskodosta, missä kävin ensimmäistä kertaa. Puuhasimme yhteisölainaamossa Tiian kanssa koko aamun. Lounaan jälkeen pääsin taas olohuoneelle, tällä kertaa Kalliopohjaan. Loppu päivästä menikin siellä vitsien ja visailujen parissa.

Perjantai, viimeinen tettipäiväni. Sain tehtäväkseni editoida video loppuun ja kirjoittaa blogi valmiiksi.

Kerron vähän ajatuksistani tältä viikolta. Aluksi minua hieman jännitti tulla tänne, mutta minut otettiin hyvin vastaan ja jännitys lähti jo pian pois. Minusta on ollut kivaa nähdä erilaisia osallisuustiimin työtehtäviä, vaikkakin uskon, että näin niistä vain osan. Kuitenkin on ollut mukavaa kokeilla ja tehdä erilaisia juttuja eri työympäristöissä ja eri ihmisten kanssa.

Tämä viikko on ollut todella kiva. Kaikki ihmiset keiden kanssa olen ollut, ovat olleet mukavia. Olen oppinut paljon ja voin sanoa, että suosittelen Tet-paikaksi.

Kiitos paljon, että sain tulla tänne Tuusulan kunnan osallisuustiimiin tettiin!

Iris

Vilkaise myös Iriksen video Tuusulanjärven kampuksen tutustumiskierrokselta.

Näytä kuva


1. joulukuuta 2023 14.00

Olen tajunnut miten paljon meidän nuorten ääntä arvostetaan ja tarvitaan päätöksiä tehdessä

Toinen tet-viikko alkoi toimistopäivillä. Sain maanantaina oman toimistoni (sohvatuolin pöydällä) ja pääsin tarkistamaan ensiapulaukkujen sisältöä. Tarkistin laukkujen vanhentumispäivän ja sisällön. Sitten pääsin aloittamaan työn, jota jatkoin vielä seuraavanakin päivänä, eli inventaarion teko. Aloitin laskemalla satoja mukeja ja satoja geelipusseja. Seuraavana päivänä äänikirjaa kuunnellessa avasin vanhoja joulupusseja ja lajittelin niiden sisältöä lajittelua. Inventaario on tylsin mutta myös helpoin olemassa oleva työ.  

Vaikea ja kiinnostava deliberatiiviinen demokratia 

Keskiviikkona pääsin deliberatiivisen demokratian juhlaseminaariin. Sain kuulla miten deliberatiivinen demokratia toimii. Aihe oli aika vaikea oppia, se oli täysin uutta, mutta myös todella kiinnostava. Tämä deliberatiivinen demokratia on mielestäni kiinnostava ja aika toimivan kuuloinen toimintatapa. Tämän hetkisen käsitykseni mukaan deliberaatiolla tarkoitetaan demokratiassa erilaisista aiheista järjestettäviä kokoontumisia, paneeleita ja jutteluhetkiä. Niihin kutsutaan erilaisia ihmisiä täysin sattumalta ja heidät perehdytetään johonkin tiettyyn aiheeseen. Tämän jälkeen he juttelevat omista mielipiteistään ja heidän ajatuksensa viedään eteenpäin päätöksentekijöille. Kuvaisin sitä ainakin teoriassa tasa-arvoisena ja fiksuna, mutta ikinä ei voi tietää miten kaikki toimii oikeassa elämässä.

Torstaina 30.11 pääsin Jokelan kuntalaisiltaan. Pääsin näkemään ja kuulemaan monesta eri Tuusulan projektista ja tapaamaan niiden suunnittelijoita. Huomasin, että Tuusulaan on tulossa paljon kouluja ja kampuksia, mutta puhutuin muutos oli kuitenkin apteekin lampi. En tiedä mikä myyttinen nuoruuden lähde tämä lampi on, mutta se on selvästi tärkeä ja sitä halutaan parantaa. Tapahtuman aikana tapasin myös Tuusulan pormestarin.

 

Tet-viikko muovasi käsityksiä kunnasta ja nuorten osallisuudesta

Perjantai on viimeinen päiväni täällä. Aloitin päiväni tarkastamalla joulukortteja ja laskemalla niitä, eli aika tavallista hommaa. Mutta sitten sain työkseni tehdä tämän blogin loppuun, joten tästä alkaa analyysini ja ajatukseni TET-jaksosta Tuusulan kunnan osallisuustiimissä.

Tämä viikko on muokannut ajatusmaailmaani siitä, että miten kunta pyörittää asioita. Ennen tätä viikkoa en arvostanut niin paljoa kaikkea mitä kunnat tekivät. Kaikki tapahtumat, roskikset ja frisbeegolfradat ovat olleet enemmänkin sellaisia jotka ovat aina olleet tällä. Tai sitten niitä on tarvittu enemmän. Ja jos niitä ei ole heti tullut, silloin minua ei ole kuunneltu. Mutta tämä viikko on opettanut paljon.

Kaikki ei ole itsestäänselvyyksiä, kaikkeen mitä kunta tekee kuluu aikaa ja rahaa. Kaikki mitä toivot ei voi tapahtua silmänräpäyksessä. Tämä on ollut myös hyvä muistutus siitä, että kunnallakin on ihmisiä töissä. Ei he voi olla jumalia ja luoda mitä vaan milloin vaan. Tämä viikko on myös kasvattanut kiinnostustani vaikuttamiseen. Osa tästä kiinnostuksesta syttyi kun kiersin Katjan ja Eemelin kanssa kouluja puhumassa vaikuttamisesta ja osa syttyi deliberaalisen demokratian juhlaseminaarissa. Tähän liittyy myös se, että olen tajunnut miten paljon meidän nuorten ääntä arvostetaan ja tarvitaan päätöksiä tehdessä.

Kaiken kaikkiaan olen iloinen, että pääsin tänne tettiin olen oppinut paljon uutta ja päässyt tapaamaan uusia ihmisiä.

Kiitos tästä TET-jaksosta Tuusulan kunnan osallisuustiimi!

Terveisin, Nino

 

 

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus

21. marraskuuta 2023 17.10

Lapsilla on oikeus vaikuttaa

Ensimmäinen TET-päiväni osui täydellisesti lapsen oikeuksien päiväksi. Pääsin kuuntelemaan ja osallistumaan Katjan (Tuusulan yhteisömanageri) ja kansanedustaja Eemeli Peltosen pitämiin oppitunteihin. Aamun ensimmäinen tunti pidettiin Kellokosken koululla ja 9G-luokalla. 

Oppitunneilla puhuimme vaikuttamisen keinoista, sen arvosta ja erilaisista vaikuttamisen esimerkeistä. Sain myös kuulla Eemelin todella kiinnostavan tarinan, mikä sai minut ymmärtämään, miksi Eemeli on kansanedustaja nykyään. Oma lempikohtani Eemelin puheessa, kun hän kertoi, miten oppilaskunta oli saanut pidettyä presidenttipaneelin lukiolla. Ja saanut jopa Ylen kuvaamaan sen. Tämä tarina on mielestäni hyvä esimerkki siitä, mihin kaikkeen pieni määrä ihmisiä pystyy, kun on idea ja tahtoa. 

Katjan puhe oli pitkälti siitä, miten kaikenikäiset voivat vaikuttaa ja miksi vaikuttaminen kannattaa. Itse en paljoa puheisiin osallistunut, mutta lopussa minä sain sanoa pari esimerkkiä vaikuttamistilanteista omassa elämässäni ja pääsin kommentoimaan Eemelin tarinaa. Mielestäni päivä onnistui hyvin vaikken paljoa itse puhunutkaan, sain kuulla Eemelin tarinan ja pääsin kuulemaan kuinka monella eri tavalla voin vaikuttaa.

Yksi ehkä minulle vieläkin kiinnostavimmista kysymyksistä, jonka kysyin Eemeliltä, oli kummalla on enemmän tunnearvoa, sillä että joku laittaa sinulle somessa viestiä vai pienimuotoinen mielenosoitus. Eemelin mielestä molemmat herättävät saman tunnereaktion, mutta siitä olen erimieltä, koska kynnys siihen, että laittaa somessa viestin on paljon pienempi. Kyllä sekin herättää tunnereaktion, mutta se varmasti saa ongelman tuntumaan pienemmältä toisin kuin mielenosoitus, johon on pitänyt kerätä väkeä, varata aikaa ja tulla paikan päälle. Se saa mielestäni suuremman tunnereaktion aikaan, koska kaikkien heidän, ketkä ovat osoittamassa mieltänsä, tunteet ja energia heijastuu silloin kaikkiin ympärillä oleviin, jolloin reagoimme suuremmin.

Sain myös Tuusula brändättyä karkkia päivän päätteeksi :) 

Nino Kinnarin koulu 9E 

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus

6. maaliskuuta 2023 8.50

Dialogin keinoin kohti yhdenvertaisempaa Tuusulaa

Opintoihin kuuluva viimeinen harjoittelupaikka oli etsinnässä. Keski-ikäisenä ajattelin asiaa niin, että oli korkea aika hakeutua sellaiseen työpaikkaan, johon ei välttämättä muuten tulisi tutustuttua, mutta josta haluan tietää lisää. Opintoihimme kuului opintojakso, jossa käsiteltiin dialogia ja sen merkitystä sosiaalialan työssä. Yllätyksekseni hullaannuin tuon opintojakson ansiosta dialogiin ja halusin viimeisen harjoitteluni jollain tavalla liittyvän kyseiseen aiheeseen. Aikani selviteltyäni asiaa alkoivat kaikki tiet ohjata minua samaan paikkaan. Tuusulan osallisuustiimi kuulosti mielenkiintoiselta, vaikken sen työnkuvasta tiennyt oikeastaan mitään. Onnekseni osallisuustiimi oli valmis ottamaan kunta-alaa tuntemattoman harjoittelijan tutustumaan tiimiinsä harjoitteluni ajaksi.

Sosiaalialalle pian valmistuessani olen huomannut, että sosionominimikkeellä voi työllistyä hyvin laajalle työkentälle. Tämänhetkisten opiskelujeni harjoittelut olen tehnyt Hyvinkäällä aikuisten perusopetuksessa, Järvenpäässä maahanmuuttajien neuvontapalvelussa ja tämä viimeinen tutustuttaa minut Tuusulan kunnassa tehtävään työhön. Osallisuustiimissä olen mukana laatimassa hyvinvointikertomusta, suunnittelen vapaaehtoistoimintaa, muutaman päivän olen mukana osallistuvan budjetoinnin prosessissa sekä suurimpana osana harjoitteluani on ehdottomasti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman aloittamisprosessi.


"Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, kun se on helposti lähetyttävä ja laadittu yhteisöön uppoavalla tyylillä"

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on lakisääteinen asialista siitä, kuinka voidaan saavuttaa jokaiselle yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet olla omana itsenään osana työpaikkaa tai yhteisöä.  Suunnitelman laatiminen aloitetaan muodostamalla työryhmä, johon otetaan asiasta kiinnostuneita ja asiaan motivoituneita henkilöitä. Ryhmä arvioi esimerkiksi kyselyiden avulla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykyhetken tilaa. Tämän arvion perusteella saadaan tietoa kehitettävistä kohteista ja huomiota vaativista asioista esimerkkeinä vaikkapa turvallisemman tilan käsite ja palveluiden saavutettavuus. Tämän jälkeen päätetään tehtävät toimenpiteet ja suunnitelmaa aletaan rakentaa oman työyhteisön/kunnan/kaupungin näköiseksi. Suunnitelma toimii paremmin, kun se on helposti lähestyttävä ja laadittu omaan yhteisöön uppoavalla tyylillä. Kun kunnalla tai työpaikalla on suunnitelma, jota päivitetään ja noudatetaan, se luo (työ)hyvinvointia, josta tulee ennen pitkää kilpailuvaltti, kun työpaikalle rekrytoidaan osaajia ja kuntaan halutaan asukkaita.

BlogiPenkki 

Tiranan keskuspuiston penkki sen tietää: kaikki ovat erilaisia ja yhdenvertaisia


Dialogit avuksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmatyössä

Suomi on maailmalla tunnettu dialogisesta osaamisestaan ja sen takia Suomi on usein mukana maailmalla käytävissä rauhanneuvotteluissa. Olemme neutraali valtio, joka osaa keskustella rakentavasti. Tähän suomalaiseen erityisosaamiseen haluan jatkuvuutta ja osaltani kehittää itsessäni kyseisiä taitoja osallisuustiimissä tekemässäni harjoittelussa. Odotan jännityksellä pääsyä fasilitoimaan kunnassa tehtäviä Erätauko-dialogeja. Dialogien avulla pyrimme nostamaan esille epäkohtia, joihin kunnan olisi hyvä kiinnittää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa tehdessä erityistä huomiota. Sitran kehittämä Erätauko-menetelmä tuo keskustelut kansalaisten ulottuville, jossa jokaisen osallistujan on mahdollisuus tuoda esille mielipiteensä tasavertaisena muiden keskustelijoiden kanssa kulloinkin keskusteltavasta aiheesta. Näin jokainen keskustelija muuttaa maailmaa omalta osaltaan ymmärtäväisemmäksi lisäämällä tietoisuutta omista erityisistä syistään tehdä asiat tietyllä tavalla.

Harjoitteluni on pian puolivälissä ja ymmärrykseni kunnassa tehtävästä työstä on laajentunut sanoin kuvaamattoman paljon. Tiimin keskustelussa ja palavereissa vilisee yhä päivittäin sanoja, jotka eivät heti avaudu, mutta jokaisella työpaikalla on se oma slangi, jonka sisäistämiseen menee oma aikansa. Osbu oli näistä sanoista erikoisin. Monille tuusulalaisille sana on varmasti tuttu jo edellisiltä vuosilta, mutta itselleni osallistuva budjetointi oli uusi asia. Osbuun olen nyt tutustunut ja huomannut, kuinka omakseen tuusulalaiset ovat sen ottaneet. Ehdotuksia yhteisen rahan käyttämisestä tuli valtaisa määrä, joten osallisuustiimi on nimensä ansainnut.  

Olen lähes sanaton kaikesta siitä työstä, mitä kunta tekee! On neuvostoja, lautakuntia ja tiimejä, jotka kaikki tekevät työtä sen eteen, että Tuusula olisi hyvä paikka asua ja elää. Osallisuustiimi tuo elintärkeän palasen lisäämällä asukkaiden mahdollisuutta osallisuuteen niin, että jokainen asukas kokisi Tuusulan omakseen, itsensä näköiseksi kunnaksi, jossa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ja olla juuri sellainen kuin on.

PikkujoulukuvaOsa 2

Osallisuustiimin harjoittelija                                                                                                                                        

Rita Katona

 


8. tammikuuta 2023 15.35

Tuusulassa todellakin saa toteuttaa itseään

Hain syksyllä 2021 Hyrylän kehittämisverkoston ydintiimin asukasjäseneksi, sillä koin, että minulla saattaisi olla jotain annettavaa Hyrylälle. Tuusulassa on yhteensä viisi kehittämisverkostoa, joiden tehtävänä on toimia siltana kunnan ja asukkaiden välissä mm kannustaen osallistumaan yhteiseen tekemiseen.

Kun minut valittiin ydintiimin jäseneksi, huomasin aika pian, että Tuusulassa todellakin saa toteuttaa itseään, jos vain on halu tehdä ja asioista sopii kunnan kanssa. Esimerkkejä löytyy kyllä, kannattaa lukea teksti loppuun 😊

Hyrylään entisen kunnantalon aulaikkunaan somistettu jouluaiheinen ikkuna

Jouluikkuna - Olen aina pitänyt joulusta, kukapa ei.

Jouluna on aikuistenkin kiva kurkistaa tonttujen kotiin ja pitää pientä jännitystä yllä. Joulusukissa on yllätyksiä ja valaistus hämärää jolloin ei tarvitse siivotakaan niin tehokkaasti! Muistan kun pienenä ennen joulua askartelimme paljon äitini kanssa ja isän kanssa rakennettiin pieni laatikko jossa oli jäkälää, havun oksia ja pienten tonttujen koti. Laatikko nimettiin joulumaaksi ja minusta tuntui, että Kati Helena lauloi juurikin tästä tonttujen kodista laulussaan ’Joulumaa’. Käyn joka joulu katsomassa Helsingin keskustassa Stockmannin jouluikkunan, mutta jo vuosia olen miettinyt, miksi tällaista ei voisi toteuttaa lähemmäksikin.

Olen tehnyt aikaisemmin muutamia jouluikkunoita ja ehdotimme Hyrylän kehittämisverkoston ydintiimin kesken elokuussa 2022 yhteisömanageri Katja Repolle, että voisimme kannustaa hyryläläisiä tekemään jouluikkunoita ilahduttamaan meitä kaikkia. Katja kommentoi, että kiva idea, oletpas aikaisin liikkeellä 😊 Laitoimme ilmoituksen Hyrylän kehittämisverkostona face -sivuille vapaista ikkunoista ja kaikki varattiin päivässä.

Mielestäni parasta jouluikkunoissa on yllätyksellisyys, tarina ja ilon tuominen. Kun ystäväni Tanjan kanssa rakensimme ikkunaa, oli ihanaa katsoa ihmisten hymyjä kun he tarkkailivat kaikkia pieniä yksityiskohtia. Olen aika puuhakas ja impulsiivinen ja tykkään touhuta itselleni mieleisten asioiden äärellä. Pidän kauniista asioista, käsitöistä, askartelusta, puutarhan hoidosta ja kukista. Pyrin etsimään ehkä hieman naiivistikin hassuja asioita ympäristöstä. Moni ihmettelee, miten minulla on ollut aikaa tehdä kaikki mitä ikkunassa on. Tämä on harrastus, joka tulee oikeastaan aika itsestään. Kierrän paljon kirppiksiä ja jos jotain pientä hauskaa sattuu vastaan, ostan sen varastoon ja katson sitten syksyllä, mitä siitä keksii.

 

Talkoilla istutettavia taimia ja kasveja

Jokainen meistä voisi miettiä, olisiko jokin juttu, mihin voisi antaa aikaansa ja mikä toisi iloa ympärille.


Ryhdyin lähipuistomme puistokummiksi, sillä pidin sen kukkapenkkiä jo aika kehnona ja ehdotin jos kunta tukisi uusilla kasveilla. Nyt on mullat vaihdettu, uudet kukat istutettu ja odotellaan lumien sulamista kun 500 tulppaania nousee maasta. Tämä oli minulle mieleistä tekemistä ja lopputuloksesta nauttii moni ohikulkija.

Mäntymäen jouluvalot

Yhteisötila Mäntymäellä viettää moni joulun alla juhlia ja piha oli tosi pimeä. Sovimme kunnan kanssa jouluvalojen hankinnasta ja nyt ne on ilahduttaneet kaikkia siellä kävijöitä. 

Ota yhteyttä oman asuinalueen kehittämisverkostoon ja tehdään yhdessä lähiseudusta asukkaiden näköinen😊


Noora matikainen
kirjoittaja on asukasaktiivi, yhdistystoimija ja Hyrylän kehittämisverkoston ydintiimin jäsen


11. maaliskuuta 2022 13.45

OSBU - silta kunnan ja kuntalaisten välillä

Edellisessä blogissa kollegani Tiia Sunila osoittaa, miten sekä kuntalaisena, että kunnan työntekijänä, osbu näyttäytyy hänelle todella tärkeänä Tuusulan voimavarana. Itse tulin kuntaan harjoittelijaksi ulkopuolelta. En tiennyt Tuusulasta paljoakaan, mutta osallisuudesta tiesin jonkun verran. Harjoitteluni voi todeta onnistuneeksi, sillä opin paljon molemmista.

Kirjoituksessaan Sunila kysyy, missä vaiheessa keskusteluyhteys kunnan ja kuntalaisten välillä katkeaa. Vastauksena usein pidetään sitä, että kunnan toimista vastaavat asiantuntijat, jotka puhuvat omaa ammattikieltään, ja siten ovat ikään kuin eri todellisuudessa kuin kuntalaiset. Hyvänä esimerkkinä on kaavoitus, missä käytetään paljon kaavoittajan ammattiin liittyviä termejä, jotka vuotavat kaavoituksen osallisuusmateriaaleihin, joista tulee vaikeasti ymmärrettäviä. Väliin tarvitaan siis “tulkkeja”, jotka voisivat välittää viestit kuntasektorin ammattilaisten sekä kuntalaisten välille.

Osallistuvasta budjetoinnista voisi tulla tämä “tulkki”. Kuntalaiset voivat olla mukana kaikissa osbu-projektien vaiheissa, ja projektit toteutuvat nopeasti. Osbu on siis kuntalaiselle tapa tutustua kunnan työhön sen eri osa-alueilla, viherpalveluista liikenteeseen ja kulttuuripalveluista urheiluun. Erityisesti ideoiden kehitysvaiheessa kuntalaiset voivat kehittää projekteja yhdessä kunnan asiantuntijoiden kanssa, ja samalla etsiä yhteistä kieltä kunnan asioiden käsittelyyn. Samalla kunnan asiantuntijat saavat kontaktin kuntalaisiin. Osbu-ehdotuksen työstämisen ääressä on helpompaa kohdata, kuin kirjallisten palautekanavien kautta.

Näen osallistuvan budjetoinnin kunnan voimavarana, jonka arvoa ei voi mitata rahassa. Vaikka osbussa toteutettavat projektit voivat tuntua pieniltä, niiden arvo kuntalaisten arjen kannalta voi olla todella suuri. Lisäksi osbun avulla voi rakentaa siltoja kuntalaisten ja kunnan asiantuntijoiden välille.

Daria Tarkhova

Kirjoittaja on korkeakouluharjoittelijana perehtymässä Tuusulan osbu-prosessiin

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus

11. kesäkuuta 2021 13.35

Osallisuus ei ole itsestäänselvyys

Näin kuntavaalien aikoihin on hyvä puhua kuntalaisten osallisuudesta. Helposti tulee ajatelleeksi, että kunnan asioihin osallistuminen ei näy missään, koska prosessit ovat ihmisten mielestä liian hitaita ja osa päätöksistä jää byrokratian jalkoihin. Monesti kuntalaiset eivät edes tiedä mistä asioista kunnassa päätetään. Tämä korrelaatio näkyy selkeästi kuntavaalien alhaisissa äänestysprosenteissa ja tyytymättömyytenä kunnan toimintaan, mikä on taas hyvin ristiriitaista. Voidaankin kysyä, missä kohtaa keskusteluyhteys katkeaa? Miksi kuntalaiset eivät ole kiinnostuneita kunnan toiminnasta kuin vain kuntavaalien aikana, jos silloinkaan? Osallistuminen kunnan päätöksiin tuntuu olevan raskasta, hankalaa ja epäselvää. Mihin voin itse vaikuttaa kuntalaisena? Kehen otan yhteyttä? Mitä asioita kunta edes hoitaa? Kynnys kuntalaisten osallisuuteen luodaan jo ennen kuin se alkaakaan. Tietoa varmasti on mutta se on vaikeasti löydettävissä ja tavalliselle kuntalaiselle vaikeasti selitettynä.

Osataanko kaikkia vaikuttamisen tapoja hyödyntää? 

Itse törmäsin kunnan matalan kynnyksen vaikuttamismahdollisuuteen sattumalta. Olimme asuneet tuolloin Hyrylässä noin vuoden ja meistä tuntui, ettei Tuusulan alueella ollut hirveästi tapahtumia tai ohjelmaa jotka olisi suunnattu meidän kaltaiselle nuorelle lapsettomalle pariskunnalle. Eräänä päivänä postin mukana oli tuli Tuusulan kunnan asukaslehti, josta etsin mielenkiintoisia tapahtumia, joihin voisimme yhdessä osallistua. Selatessani lehteä näin artikkelin, jossa kerrottiin osallistuvasta budjetoinnista. Lukiessani juttua sekä innostuin, että ärsyynnyin. Innostuin, koska näin tässä vaikuttamismallissa paljon potentiaalia ja ärsyynnyin koska koin, että en ollut nähnyt enkä kuullut koko mallista mitään, vaikka se oli ollut käytössä Tuusulan kunnalla jo pari vuotta. Tuntui, että kuilua päättäjien ja kuntalaisten välillä olisi mahdollista tällaisella alustalla kaventaa, mutta sen kaikkia hyötyjä ei oltu osattu vielä hyödyntää.

Eritoten näin osallistuvan budjetoinnin olevan helppo vaikuttamisalusta ihmisille, jotka kuuluvat vähäosaisiin tai muihin erityisryhmiin. Kunnan osallisuuden luominen on varmasti vaikeaa jo itsessään. Miten ottaa huomioon ja saada mukaan he, joilla jo arjen pyörittäminen ja peruspalveluiden saaminen sekä hakeminen ovat niin vaikeita, ettei millekään ylimääräiselle ole ajatuksissa tilaa? Entä miksi näiden ryhmien osallistuminen kunnan päätöksiin olisi erityisen tärkeää?

Ensinnäkin näkökulmien rikkaus. Mitä laajemmista lähtökohdista saadaan ihmisiä osallistumaan kunnan toimintaan ja esimerkiksi osallistuvaan budjetointiin, sitä monipuolisemmaksi kunnan tarjonta muodostuu. Monesti hyvin yksinkertaiset asiat jäävät huomiotta, kuten vaikka esteettömyys ulkoilualueilla, sillä niitä ei useimpien tarvitse aktiivisesti ajatella. Erilaiset ilmaiset tapahtumat, ulkoilureitit ja asuinympäristön viihtyvyys ovat suuria arjen merkityksellisyyteen vaikuttavia tekijöitä, jotka katkovat päivien kaavamaisuutta ja tuovat vaihtelevuutta elämään. Itselleni esimerkiksi iloa tuo osallistuvan budjetoinnin kautta äänestetty penkki koiralenkkini reitille. Voin aina rauhallisina, kiireettöminä aikoina istahtaa siihen koirien kanssa ja katsoa virtaavaa pientä jokea sekä kuunnella lintujen laulua.

Toiseksi kunnan toiminnan läpinäkyvyys eli luottamus kunnan toimintaan. Ymmärrys kunnan toiminnasta ja kuntalaisten mahdollisuudesta osallistua päätöksiin kasvaa, mitä enemmän erilaisia päätösprosesseja avataan tavallisille kuntalaisille. Läpinäkyvyyttä pystytään luomaan esimerkiksi juuri osallistuvan budjetoinnin kautta. Läpimenevät ideat on yleensä helppo toteuttaa ja mahdollista tehdä nopeassakin aikataulussa sekä kuntalaiset pystyvät seuraamaan ideoiden toteutusta kunnan nettisivuilta. Osallistuvan budjetoinnin ideoinnin kautta kuntapäättäjät pääsevät näkemään myös mitä kuntalaiset tarvitsevat ja haluavat. Tällöin kuilu päätöksentekijöiden ja kuntalaisten välillä kapenee ja keskusteluyhteys on avoimempi.

Miten saadaan kaikki mukaan osallisuuden kelkkaan?

Hankalin asia osallisuudessa on kohtaaminen. Miten saadaan kaikki kuntalaiset samaan osallisuuden kelkkaan? Tässä kohtaa tärkeimpänä välineenä näen viestinnän ja juuri viestintää ylhäältä alas kunnan työntekijöille, jotka kohtaavat erityisasemassa olevia kuntalaisia. Sosiaalipalveluihin, Ohjaamoihin, vammaispalveluihin, kouluihin eli kaikkiin kunnan sisällä olevien palveluiden työntekijöille, joilla olisi mahdollisuus jakaa tietoa eteenpäin oppilaille ja asiakkaille. Mitä aikaisemmin aloitetaan osallisuus ja yhteisöllisyys kuntalaisten elämässä, sitä pitempikantoiset vaikutukset tullaan näkemään osallisuusasteen kasvussa tulevaisuudessa. Näin saadaan luotua monipuolisempi ja tasavertaisempi kunta, meille kaikille.

On ollut ilo huomata kuinka aktiivisia Tuusulan kuntalaiset ovat olleet osallistuvan budjetoinnin edetessä vuosien varrella. Ideoiden määrä ja äänestämisprosentti on kasvanut. Tähän mennessä on istutettu puita, tehty kukkaketoja pölyttäjille ja järjestetty virkistystoimintaa ikäihmisille sekä vammaisryhmille. Jokainen eteenpäin mennyt idea on varmasti luonut hyvinvointia useille ihmisille ja se näin erikoisina aikoina on minusta jo iso voitto itsessään.


Tiia Sunila
kirjoittaja on harjoittelijana Tuusulan kunnan osallisuus-tiimissä

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus

21. tammikuuta 2021 8.25

Osbun matkassa

Virallinen työpisteeni Tuusulan kunnan palveluksessa on asiakaspalvelupiste TuusInfo Hyrylässä. Viime syksystä alkaen ja varsinkin viime viikolla pääsin kuitenkin kokeilemaan jotain ihan uutta.

Elokuussa 2020 Tuusulan asuntomessuilla työskennellessäni minua pyydettiin mukaan osallistuvan budjetoinnin toteutukseen. Projekti kuulosti kiinnostavalta, joten toki lähdin mielelläni uusiin haasteisiin, asukkaita haastattelemaan ja osallistuvan budjetoinnin ideoita keräämään.

Marraskuussa oli vuorossa jatkoon päässeiden ideoiden kehittämisvaihe. Koska koronan takia perinteisiä kehittämispajoja ei voitu toteuttaa, pidettiinkin ne tällä kertaan zoomin kautta sähköisesti. Taas pääsin haastamaan itseäni uusien alustojen ja työtapojen kanssa. Asukkaat eivät pajoihin kovin sankoin joukoin uskaltautuneet, mutta niiden rohkeiden kanssa jotka paikalle tulivat, syntyi hyvää keskustelua ja vuorovaikutusta. Ideoista saatiin muokattua toteutuskelpoisia ehdotuksia asukkaiden äänestettäväksi.

Osbu-auton starttasi keskellä talven pahinta lumimyrskyä

Osbu-kiertueeni loppuhuipennuksena pääsin nyt tammikuussa mukaan markkinoimaan osbun äänestysvaihetta ja aktivoimaan asukkaita äänestämään omia suosikkivaihtoehtojaan.  Koska jälleen kerran korona esti perinteiset tapaamiset asukkaiden kanssa, oli osallisuustiimissä ideoitu kiertävä osbu-auto. Hienosti teemaan sopivaksi teipattu osbu-asuntoauto herättikin mukavasti huomiota useilla pysähdyspaikoillamme eri puolilla Tuusulaa. 

Osbu-auto vei tiimiä ympäri Tuusulaa kuuden päivän ajan. Reitti ulottui Hyrylästä Kellokoskelle ja Jokelaan ja liikkeellä oltiin aika lailla aamusta iltaan. Osbu-auton startti suoritettiin tietysti mitä mahtavimmassa säässä, talven tähän mennessä pahimmassa lumimyrskyssä. Jotain epäileviä kommentteja auton tiellä pysymisestä ja ajettavuudesta olin kuulevinani, mutta kuskimme Katja suoriutui tehtävästä mallikkaasti. Itsehän en rattiin uskaltanut, mutta olin hengessä mukana pelkääjän paikalla. Kun muutamasta lumipyrypäivästä oli selvitty, saimme tilalle kovat pakkaset. Auton lämmitysjärjestelmä ja sen toimimattomuus yrittivät viedä voiton tiimiläisistä, mutta sekin ongelma saatiin (joka päivä uudestaan) ratkaistua. Kohmeisin käsin ja jäätynein varpain saimme kuitenkin äänestyksen ilosanomaa ulkona liikkuville asukkaille jaettua.

Osbu tunnetaan Tuusulassa

Osallistuva budjetointi oli tosi usealle asukkaalle jo tuttu asia. Osbun tienvarsimainokset oli huomattu ja ideoihin tutustuttu kotiin tulleesta asukaslehdestä. Moni ilmoitti jo äänestäneensä ja usealla oli vielä aikomus antaa äänensä netin kautta. Toivottavasti aikomukset toteutuvat ja saadaan mahdollisimman paljon ääniä ehdotuksille. Niin paljon oli hyviä ehdotuksia tarjolla, että mielenkiinnolla odotan helmikuuta ja voittaneiden ehdotusten julkistusta.

Korona varmasti heittelee voittaneiden ideoiden toteutusvaiheessakin kapuloita rattaisiin, mutta tuskin mitään mistä Tuusulan huipputiimi ei selviytyisi. Kaikessa toteutuksessa näkyy uskomaton luovuus ja muuntautumiskyky, kun kaikki suunnitelmat on pitänyt olosuhteiden pakossa laittaa lennossa uusiksi. Kiitos kun olen saanut olla mukana porukassa!

 

Milla Salminen
asiakaspalveluneuvoja
Tuusulan kunta

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus

3. tammikuuta 2021 22.45

Osallistuvalla budjetoinnilla vahvistetaan lasten ja nuorten ääntä

Blogikirjoitus on julkaistu 22.12.2020 Opinkirjon sivustolla  

 

Perinteisesti demokratiakasvatuksessa on painottunut demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä ja edustuksellisen demokratian rakenteet. Sittemmin on painopiste siirtynyt enempi demokraattisiin menetelmiin ja aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen. Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto ovat jo vakiintuneita toimintatapoja, mutta niiden lisäksi tarvitaan myös muita tapoja lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden ja monipuolisemman osallisuuden toteutumiseksi. Näen demokratiakasvatuksen tärkeimmäksi tehtäväksi antaa lapsille ja nuorille eväitä ymmärtää itseään osana yhteiskuntaa sekä taitoja toimia aktiivisena osallistujana omassa kotikunnassa, yhteiskunnassa ja globaalisti.

Nykyaikaiset kunnat ovat alustoja asukkaidensa toiminnalle. On kehitetty uusia asukaslähtöisiä toimintatapojen ja osallisuuden edistämisen keinoja.  Osallistuva budjetointi on yksi nopeasti yleistynyt toimintatapa. Nuorisopuolella se on ollut jo monien kuntien ja kaupunkien arkea. Osallistuva budjetointi on yksi hyvä ja konkreettinen tapa harjoitella vaikuttamista ja tutustua kunnalliseen päätöksentekoon myös koululuokissa. Tämä tarjoaa opettajille myös valmiin tavan opettaa lapsille ja nuorille puntaroivaa päätöksentekoa, eli deliberatiivista demokratiaa. Osallistuvaan budjetointiin kiinteästi kuuluva yhdessä tekeminen vahvistaa lasten ja nuorten dialogitaitoja. Ideoita viedään yhdessä eteenpäin ja asukasäänestyksessä päätettyjä projekteja voidaan myös toteuttaa yhdessä. Lapsille ja nuorille tärkeiden asioiden eteneminen konkretisoi vaikuttamisen ja aktiivisen kansalaisuuden hyötyjä. Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan myös vahvistaa lasten ja nuorten äänen kuulumista kunnissa.

"Syksyllä ideansa jättänyt nuori tai koululuokka pääsee jo seuraavana keväänä mukaan toteuttamaan ideansa toimenpiteitä kunnan ja muiden yhteisöjen kanssa" 

Monesti kunnallisen vaikuttamisen prosessit ovat pitkiä. Esimerkiksi koululuokkien tekemien kuntalaisaloitteiden käsittely saattaa kestää vuosia, mikä on kasvavalle lapselle ja nuorelle liian pitkä aikajänne. Osallistuvan budjetoinnin prosessi on lyhyempi. Idea jättämisestä toteutukseen kuluu useammissa kunnissa noin vuosi. Tuusulan osallistuvassa budjetoinnissa olemme onnistuneet hiomaan prosessia siten, että idean jättämiseen, jatkokehittämiseen ja äänestämiseen kuluu alle viisi kuukautta. Lasten ja nuorten jättämät ideat toteutuvat parhaimmassa tapauksessa jo puolen vuoden kuluttua. Syksyllä ideansa jättänyt nuori tai koululuokka pääsee jo seuraavana keväänä mukaan toteuttamaan ideansa toimenpiteitä kunnan ja muiden yhteisöjen kanssa.

Osallistuvassa budjetoinnissa yksilön kansalaistaidot ja tiedot kunnallisesta päätöksenteosta, sekä kuntien toiminnasta lisääntyvät. Osallistuva budjetointi on hedelmällinen alusta lasten ja nuorten demokratiakasvatukselle. Se on keino tukea aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista.

Katja Repo

Kirjoittaja työskentelee Tuusulan kunnan yhteisömanagerina tehtävänään edistää kaiken ikäisten asukkaiden osallisuutta.

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus