Blogi

RSS
21. tammikuuta 2021 8.25

Osbun matkassa

Virallinen työpisteeni Tuusulan kunnan palveluksessa on asiakaspalvelupiste TuusInfo Hyrylässä. Viime syksystä alkaen ja varsinkin viime viikolla pääsin kuitenkin kokeilemaan jotain ihan uutta.

Elokuussa 2020 Tuusulan asuntomessuilla työskennellessäni minua pyydettiin mukaan osallistuvan budjetoinnin toteutukseen. Projekti kuulosti kiinnostavalta, joten toki lähdin mielelläni uusiin haasteisiin, asukkaita haastattelemaan ja osallistuvan budjetoinnin ideoita keräämään.

Marraskuussa oli vuorossa jatkoon päässeiden ideoiden kehittämisvaihe. Koska koronan takia perinteisiä kehittämispajoja ei voitu toteuttaa, pidettiinkin ne tällä kertaan zoomin kautta sähköisesti. Taas pääsin haastamaan itseäni uusien alustojen ja työtapojen kanssa. Asukkaat eivät pajoihin kovin sankoin joukoin uskaltautuneet, mutta niiden rohkeiden kanssa jotka paikalle tulivat, syntyi hyvää keskustelua ja vuorovaikutusta. Ideoista saatiin muokattua toteutuskelpoisia ehdotuksia asukkaiden äänestettäväksi.

Osbu-auton starttasi keskellä talven pahinta lumimyrskyä

Osbu-kiertueeni loppuhuipennuksena pääsin nyt tammikuussa mukaan markkinoimaan osbun äänestysvaihetta ja aktivoimaan asukkaita äänestämään omia suosikkivaihtoehtojaan.  Koska jälleen kerran korona esti perinteiset tapaamiset asukkaiden kanssa, oli osallisuustiimissä ideoitu kiertävä osbu-auto. Hienosti teemaan sopivaksi teipattu osbu-asuntoauto herättikin mukavasti huomiota useilla pysähdyspaikoillamme eri puolilla Tuusulaa. 

Osbu-auto vei tiimiä ympäri Tuusulaa kuuden päivän ajan. Reitti ulottui Hyrylästä Kellokoskelle ja Jokelaan ja liikkeellä oltiin aika lailla aamusta iltaan. Osbu-auton startti suoritettiin tietysti mitä mahtavimmassa säässä, talven tähän mennessä pahimmassa lumimyrskyssä. Jotain epäileviä kommentteja auton tiellä pysymisestä ja ajettavuudesta olin kuulevinani, mutta kuskimme Katja suoriutui tehtävästä mallikkaasti. Itsehän en rattiin uskaltanut, mutta olin hengessä mukana pelkääjän paikalla. Kun muutamasta lumipyrypäivästä oli selvitty, saimme tilalle kovat pakkaset. Auton lämmitysjärjestelmä ja sen toimimattomuus yrittivät viedä voiton tiimiläisistä, mutta sekin ongelma saatiin (joka päivä uudestaan) ratkaistua. Kohmeisin käsin ja jäätynein varpain saimme kuitenkin äänestyksen ilosanomaa ulkona liikkuville asukkaille jaettua.

Osbu tunnetaan Tuusulassa

Osallistuva budjetointi oli tosi usealle asukkaalle jo tuttu asia. Osbun tienvarsimainokset oli huomattu ja ideoihin tutustuttu kotiin tulleesta asukaslehdestä. Moni ilmoitti jo äänestäneensä ja usealla oli vielä aikomus antaa äänensä netin kautta. Toivottavasti aikomukset toteutuvat ja saadaan mahdollisimman paljon ääniä ehdotuksille. Niin paljon oli hyviä ehdotuksia tarjolla, että mielenkiinnolla odotan helmikuuta ja voittaneiden ehdotusten julkistusta.

Korona varmasti heittelee voittaneiden ideoiden toteutusvaiheessakin kapuloita rattaisiin, mutta tuskin mitään mistä Tuusulan huipputiimi ei selviytyisi. Kaikessa toteutuksessa näkyy uskomaton luovuus ja muuntautumiskyky, kun kaikki suunnitelmat on pitänyt olosuhteiden pakossa laittaa lennossa uusiksi. Kiitos kun olen saanut olla mukana porukassa!

 

Milla Salminen
asiakaspalveluneuvoja
Tuusulan kunta

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus

3. tammikuuta 2021 22.45

Osallistuvalla budjetoinnilla vahvistetaan lasten ja nuorten ääntä

Blogikirjoitus on julkaistu 22.12.2020 Opinkirjon sivustolla  

 

Perinteisesti demokratiakasvatuksessa on painottunut demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä ja edustuksellisen demokratian rakenteet. Sittemmin on painopiste siirtynyt enempi demokraattisiin menetelmiin ja aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen. Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto ovat jo vakiintuneita toimintatapoja, mutta niiden lisäksi tarvitaan myös muita tapoja lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden ja monipuolisemman osallisuuden toteutumiseksi. Näen demokratiakasvatuksen tärkeimmäksi tehtäväksi antaa lapsille ja nuorille eväitä ymmärtää itseään osana yhteiskuntaa sekä taitoja toimia aktiivisena osallistujana omassa kotikunnassa, yhteiskunnassa ja globaalisti.

Nykyaikaiset kunnat ovat alustoja asukkaidensa toiminnalle. On kehitetty uusia asukaslähtöisiä toimintatapojen ja osallisuuden edistämisen keinoja.  Osallistuva budjetointi on yksi nopeasti yleistynyt toimintatapa. Nuorisopuolella se on ollut jo monien kuntien ja kaupunkien arkea. Osallistuva budjetointi on yksi hyvä ja konkreettinen tapa harjoitella vaikuttamista ja tutustua kunnalliseen päätöksentekoon myös koululuokissa. Tämä tarjoaa opettajille myös valmiin tavan opettaa lapsille ja nuorille puntaroivaa päätöksentekoa, eli deliberatiivista demokratiaa. Osallistuvaan budjetointiin kiinteästi kuuluva yhdessä tekeminen vahvistaa lasten ja nuorten dialogitaitoja. Ideoita viedään yhdessä eteenpäin ja asukasäänestyksessä päätettyjä projekteja voidaan myös toteuttaa yhdessä. Lapsille ja nuorille tärkeiden asioiden eteneminen konkretisoi vaikuttamisen ja aktiivisen kansalaisuuden hyötyjä. Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan myös vahvistaa lasten ja nuorten äänen kuulumista kunnissa.

"Syksyllä ideansa jättänyt nuori tai koululuokka pääsee jo seuraavana keväänä mukaan toteuttamaan ideansa toimenpiteitä kunnan ja muiden yhteisöjen kanssa" 

Monesti kunnallisen vaikuttamisen prosessit ovat pitkiä. Esimerkiksi koululuokkien tekemien kuntalaisaloitteiden käsittely saattaa kestää vuosia, mikä on kasvavalle lapselle ja nuorelle liian pitkä aikajänne. Osallistuvan budjetoinnin prosessi on lyhyempi. Idea jättämisestä toteutukseen kuluu useammissa kunnissa noin vuosi. Tuusulan osallistuvassa budjetoinnissa olemme onnistuneet hiomaan prosessia siten, että idean jättämiseen, jatkokehittämiseen ja äänestämiseen kuluu alle viisi kuukautta. Lasten ja nuorten jättämät ideat toteutuvat parhaimmassa tapauksessa jo puolen vuoden kuluttua. Syksyllä ideansa jättänyt nuori tai koululuokka pääsee jo seuraavana keväänä mukaan toteuttamaan ideansa toimenpiteitä kunnan ja muiden yhteisöjen kanssa.

Osallistuvassa budjetoinnissa yksilön kansalaistaidot ja tiedot kunnallisesta päätöksenteosta, sekä kuntien toiminnasta lisääntyvät. Osallistuva budjetointi on hedelmällinen alusta lasten ja nuorten demokratiakasvatukselle. Se on keino tukea aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista.

Katja Repo

Kirjoittaja työskentelee Tuusulan kunnan yhteisömanagerina tehtävänään edistää kaiken ikäisten asukkaiden osallisuutta.

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus

26. toukokuuta 2020 8.20

Opiskelijan mietteitä poikkeustilan aikana

Tiesin, että tästä harjoittelujaksosta tulisi poikkeuksellinen.

Ei kohtaamisia, edes turvavälillä. Tulevan yhteisöpedagogin näkökulmasta melko haasteellinen tilanne. Siksi, että yhteisöllisyyden kokeminen mielestäni toteutuu aidoimmin oikean vuorovaikutuksen kautta, livenä. Sain kuitenkin mahdollisuuden toteuttaa harjoitteluni kunnassa ja sitten alkoikin miettiminen yhdessä kunnan yhteisömanageri Katja Revon kanssa siitä, miten voisimme aktivoida ihmisiä tällaisena poikkeusaikana.


Harjoitteluni kohdentui Kalliopohjan alueeseen, seitsemään talolliseen kerrostaloasukkaita. Kalliopohjan yhteisötila oli kiinni ja ikäihmisistä moni digiloikan ulottumattomissa. Osallistamisen vaihtoehdoiksi valikoituivat perinteisen puhelinneuvottelun avulla toimivat virtuaalikahvit ja rappujen välinen leikkimielinen rappubingo.  


Huhtikuisessa rappubingossa jokainen asukas sai mahdollisuuden rastittaa keväthavaintonsa rapun ilmoitustaululla olevaan vappusanaristikkoon ja eniten rasteja kerännyt rappu palkittiin vappuna kauniilla kevätistutuksella. Tätä istutustapahtumaa tuli ikuistamaan Keski-Uudenmaan kuvaaja, turvavälillä tietenkin. Lehden toimittaja soitti puhelimitse ja haastatteli minua osallisuudestani vappubingoon ja virtuaalikahvitteluihin. Uskon, että tällä perinteisellä lehtimarkkinoinnilla oli virtuaalikahvitteluprojektin onnistumista edistävä vaikutus.  


Kun ensimmäisen kerran kuulin sanan virtuaalikahvit, kuulosti se yhteisöpedagogin korviini erinomaiselta idealta ja aloinkin aluksi rakentelemaan etädigiryhmää, joissa saisin kaikenikäisiä ihmisiä ruutujen eteen ja osallistumaan moniulotteisiin aiheisiini. En ollenkaan ymmärtänyt, että digikärjellä osallistaminen ei ihan onnistukaan. Luulin todella, että ikäihmisistäkin suurimmalla osalla olisi älypuhelin ja tietokone. Olihan omilla appivanhemmillanikin. Mikään ei mennyt niin kuin ”Strömsössä”. Kukaan ei tarttunut hienoihin rakennelmiini ja digi-innostukseeni. Projekteissa oppii. 


Onneksi sain eräältä asukkaalta puhelun, joka auttoi ajattelemaan eri tavoin. Puhelu avasi todellisuuden ja ymmärsin, miksi kukaan ei ilmoittautunut halukkaaksi, ei edes what´s-upp-ryhmäpuhelukokeiluun. Kaikki eivät halua olla mukana digiloikassa. Osa ihmisistä ei missään tapauksessa halua älypuhelinta, eikä tarvitsekaan. Oli keksittävä uutta osallisuuden edistämiseksi! Projektin digiosuus what´s upp-ryhmäpuhelukokeilusta vaihtui siis perinteiseksi puhelinneuvottelumalliksi. Ja sitten alkoi mainostus, joka sisälsi myös toisen kierroksen tiedotejakelua 234 kotiin. Rappuliikunta teki hyvää 😊 


Jokaisen tultava kuulluksi ja nähdyksi omalla tavallaan


Viestinnällä ja markkinoinnilla on suuri merkitys. Kun sana alkoi kiirimään, osallistujalistat olivat äitienpäivän tienoilla jo lähes täydet. Tästä iso kiitos myös sille soittajatiimille, joka jo toista kierrosta soitti ikäihmisille kysellen heidän hyvinvoinnistaan poikkeustilan aikana. He mainostivat virtuaalikahvitteluryhmääni puheluidensa lomassa ja tarjosivat ikäihmisille mahdollisuutta osallistumiseen.  


Osallisena olemisen kokemus on suurimmalle osalle ihmisistä todella tärkeää. Muuten on vaarassa kuihtua näkymättömäksi. Jokaisen olisi saatava tulla kuulluksi ja näkyväksi omalla tavallaan. Kunnalla on yhteisötiloja, joissa on mahdollisuus kohdata oman asuinalueen asukkaita ja turista niitä näitä. Kun poikkeustila menee ohi, avautuvat nämä yhteisötilat kaikille. Kahvipannut porisevat ja puheen sorina saa taas alkunsa. Osallisuus, yhteisöllisyys ja toisten ihmisten kohtaaminen tulee tuntumaan entistä arvokkaammalta.  

 

Kiitollisin terveisin, 

Tanja Laitila 

tuleva yhteisöpedagogi, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus

27. tammikuuta 2020 10.20

Kotiseutu kallehin

Tuusulan Hyrylästä tuli kotipaikkamme neljännesvuosisata sitten.  Tuusulanjärven seutu kauniine maalaismaisemineen ja merkittävine taide- ja kulttuurikohteineen oli jo aikaisemmin tullut tutuksi ja herättänyt ihastusta seutukuntaan. Jo nimenä Tuusula oli kiehtova, sointuva ja kaunis, kuin runon alku.

Kunta huomioi muuttomme lähettämällä meille tervetuliaiskirjeen ja esitteitä kunnan palveluista, muistaakseni kartankin. Kaikenlaista löytyikin koko perheelle. Lapsen tarha- ja koulupolku kuljettiin Hyrylässä. Taidekoulua hän kävi 20-vuotiaaksi asti hyvän opetuksen ja ryhmähengen innoittamana.  Musiikkiopisto, kansalaisopisto, kirjasto ja uimahalli tulivat meille tutuiksi. Ulkoiluun löytyi monipuolisesti luontopaikkoja, metsiä, rantoja, latuja ja luistelukenttiä. Tuusulanjärvellä ja Rusutjärvellä käytiin uimassa ja pilkkimässä. Kulttuurikohteista Halosenniemi näyttelyineen oli kaikkien suosikkipaikka.

Esiinnyin minäkin aikoinaan aktiivisen kuntalaisen roolissa. Ilmoitin kuntaan kirjallisesti käsitykseni lähitien nopeusrajoitusten alhaistamisen tarpeellisuudesta sekä tien ylittäjien turvallisuuden parantamiseksi että melutason hillitsemiseksi. Kun ei suojatietäkään bussipysäkin käyttäjille ollut. Sillä kertaa vastauksen saaminen kesti jostain syystä toista vuotta, mutta vastaaja oli vakavasti paneutunut jokaiseen ilmoittamaani epäkohtaan. Räikeähkö vaihtoehtoisehdotukseni (meluaita, ellei nopeuksia ja meteliä hillitä) ei ymmärrettävästi herättänyt vastakaikua, siihen tuli määrätietoisen lopulliselta vaikuttava epäävä vastaus. Nopeusrajoitus ja suojatie toteutuivat kyllä jo ennen vastauksen saapumista, joten asialla oli varmaan jo kysyntää aiemminkin ollut.

Saimme heti muuton jälkeen naapuriapuakin. Auto juuttui portinpielessä pahasti lumihankeen. Läheisestä kerrostalosta riensi ahdinkomme huomannut herrahenkilö avuksemme lapio kourassaan. Tämä teki meihin suuren vaikutuksen. Yleensäkin naapureihin ja ihmisiin yleensä tuntui olevan helpompi saada kontakteja kuin kaupungin hulinassa.

Vuosien vieriessä on tapahtunut paljon hyvinvointia, viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyden vahvistumista edistäviä asioita. Vaikka jäinkin ilman meluaitaani, on monia muita toivomiani asioita tapahtunut. On rakennettu uusia, kauniita taloja ja viihtyisiä asuinalueita.  Ympäristönäkymiä on kohennettu, puisto- ja ulkoilualueita on raivattu ja istutuksia laitettu ihmisten iloksi kulkureittienkin varrelle. Lapsille ja nuorille on tarjolla ohjattua toimintaa, puistoruokailua kokeillaan ja onpa uusi nuorisotalokin kohonnut Riihikallioon. Hidasteitakin harkitaan myös juuri toivomalleni tiealueelle. Tietääkseni myös Pohjois-Tuusula on saanut omat uudistuksensa, vaikka nyt tarkastelenkin kuntalaisuutta enemmän Hyrylän näkökulmasta.

"Tuntuu hyvältä, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi"

Viime vuosina kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia on lisännyt Osallistuva Budjetointi –järjestelmä, jonka puitteissa kuntalaiset voivat tehdä kehitysehdotuksia, osallistua niiden työstöön ja lopuksi äänestykseen.  Tuntuu hyvältä, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja että kunnalla on varattuna resursseja ajatusten keräämiseen ja niiden jatkokäsittelyyn yhdessä kuntalaisten kanssa. Nyt on meneillään jo kolmas Osallistuvan Budjetin kierros, jossa saan itsekin olla mukana Osallisuusryhmän jäsenen ominaisuudessa. Kehitysideoita ovat kuntalaiset miettineet asukasilloissa eri puolilla kuntaa ja niitä on voinut jättää myös verkossa Osallistumisalustan kautta. Työpajoissa ideoista työstettiin äänestystä varten toimintasuunnitelmia. Paikalla oli osallisuusryhmän lisäksi myös kunnan asiantuntijoita, jotka voivat heti oman alueensa puitteissa ottaa kantaa toteuttamiskelpoisuuteen ja kustannustasoon.

Tämä osallisuustyö on hyvin innostavaa. Työ etenee järjestelmällisesti, ideat hahmottuvat suunnitelmiksi, saavat budjettiosuutensa ja äänestyksissä voittaneita ideoita ryhdytään aikuisten oikeasti toteuttamaan!  Nyt helmikuussa alkaakin ÄÄNESTYSVAIHE! Siihen kannattaa osallistua aktiivisesti, näin saadaan mieluisimmat ja tarpeellisimmat ideat nostetuksi toteutettavien joukkoon aluebudjettien puitteissa. Äänestää voi Osallistumisalustalla tai tulemalla erikseen järjestettäviin äänestystilaisuuksiin. Päivämäärät, ajat ja paikat löytyvät kunnan tapahtumista.

Tuusula on edelleen rauhallinen ja viihtyisä, minulle mieluinen kotikunta. Asukkailla on täällä mahdollisuus viettää rauhallista, luonnonläheistä ja maalaishenkistäkin elämää sekä vielä vaikuttaa oman asuinkunnan kehitykseen! Olen itsekin nyt tämän osallisuuskokemuksen vaikutuksesta entistä innostuneempi aktiivisemmasta kuntalaisuudesta.

 -Hellevi Salo

 

Näytä kuva


27. kesäkuuta 2019 11.00

Osallisuuskoordinaattorina Tuusulassa

Tulin Tuusulaan helmikuun lopussa, jolloin osallisuustiimiä vahvistettiin osallisuuskoordinaattorin pestillä. Tiimiin kuului tätä ennen jo yhteisömanageri ja kehittämispäällikkö.

Neljän kuukauden aikana näkee kunnasta vain pienen siivun. Se siivu, jonka minä näin, kuvastaa kunnan päämäärää hyvin. Sujuva, vireä ja hyvinvoiva Tuusula, joka syntyy rohkeasti yhdessä tekemällä. Tuusulassa tehdään monella saralla paljon uutta. Palveluverkko, uudet koulut, asuntomessut, osallisuus, osallistuva budjetointi ja saavutettavuus ovat esimerkkejä asioista, joihin ehdin nähdä panostettavan. Koko ajan löytyy uusia tilaisuuksia, joihin asukkaiden näkemystä ja palveluiden erilaisten käyttäjien kokemusta ja ideoita tarvitaan.

Tuusulan kunnassa osallisuuskoordinaattori koordinoi neuvostoja ja toimii neuvostojen sihteerinä. Neuvostot ovat nuorisovaltuuston lisäksi yksi hyvä väylä tavoittaa kohderyhmää ja saada arvokasta tietoa jo asioiden ideointi-, suunnittelu- sekä arviointivaiheessa. Kunnassa toimii lapsi- ja perheasiainneuvosto, ikäihmisten neuvosto ja vammaisneuvosto. Osallisuuskoordinaattori on myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan sekä hyvinvointiryhmän sihteeri, joten tieto kulkee hänen kauttaan hyvin näiden kokousten välillä.

Alueiden kehittämisverkostot ovat väylä, jolla oman lähialueen asioihin voi vaikuttaa. Kehittämisverkostoihin saat yhteyden muun muassa yhteisömanagerin kautta. Neuvostojen ja kehittämisverkostojen puheenjohtajat ja muut toimijat vievät myös viestejä puolin ja toisin. Lisää tietoa kehittämisverkostoista saat kunnan nettisivuilta: www.tuusula.fi/osallisuus

Tuusula on edelläkävijä monella saralla ja se on huomattu myös valtakunnan tasolla. Osallisuuden asioissa saamme kuukausittain ylpeästi esitellä muille kunnille ja tahoille toimintaamme, kokemuksiamme ja havaintojamme. Erityisesti muut kunnat ovat olleet kiinnostuneita osallistuvasta budjetoinnista. 100 000€ on iso summa, jonka jakautumiseen asukkaat ovat voineet Tuusulassa konkreettisesti vaikuttaa. Hienoja tapahtumia ja toimintoja tullaan tänä vuonna tällä rahalla tekemään. Ensi vuoden osallistuvan budjetoinnin rahasumma päätetään talousarviokäsittelyssä. Tämän vuoden projektien toteutumista voit seurata osallistumisalustalta.

Oma matkani jatkuu toisiin töihin, takaisin sosiaalialalle, josta hypähdin katsomaan osallisuutta laajemmin kunnan näkökulmasta. Kiitän opeista ja kohtaamisista tehokkaiden, upeiden ihmisten kanssa.

Kaikkea hyvää teille. Teistä näkyy, että haluatte saada kuntanne toimimaan kuntalaisten hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän tarvitaan teitä kaikkia: asukkaita, yhteisöjä, yrityksiä, luottamushenkilöitä ja kunnan työntekijöitä. Tehkää yhdessä uutta Tuusulaa jatkossakin. Olette oikealla tiellä!

Lämmöllä Tuusulaa muistellen.

Tanja Kivikoski

 

TUNNISTEET: Osallisuus

25. kesäkuuta 2019 16.20

Näkemykseni Tuusulasta kesätyön kautta

Ensinnäkin, Tuusula on paljon muutakin kuin pelkkä kunta. Se on lähes 39 tuhannen ihmisen koti, elämän keskus, paikka kasvaa ja kehittyä lapsesta aikuiseksi, paikka käydä kouluja, tehdä töitä, jäädä eläkkeelle ja seurata omien jälkipolvien kasvua. Monelle itse kunta on myös työpaikka, kuten minullekin nyt tänä kesänä.

Pääsin kunnalle kahdeksi viikoksi kesätöihin, osaksi osallisuustiimiä. Enimmäkseen tein somepäivityksiä Kesätöissä Tuusulassa Facebook-tilille, josta löytyy myös muiden kesätyöntekijöiden postauksia. Myös Instagramista meidät löytää nimellä @kesatoissatuusulassa.

Kaksi viikkoa on lyhyt aika, eikä siinä ehdi aivan perinpohjin kunnan toimintaan tutustua, mutta jo tässä ajassa pääsin kuitenkin näkemään kotikuntaamme täysin uudesta näkökulmasta. Pääsin näkemään kunnan keskeisimpien luottamuselinten toimintaa, pääsin näkemään, mitä kunnantalolla oikeasti tapahtuu, miten kotikuntamme asioita hoidetaan, miten asiat kunnassamme oikeasti tapahtuvat ja edistyvät. Ennenkaikkea sain myös kasvoja kunnassamme tapahtuvien asioiden taakse ja pääsin hieman tutustumaankin näihin henkilöihin.

"Keitä täällä kunnassamme oikein häärää ja touhuaa?"

Pääsin lähemmin näkemään, keitä täällä kunnassamme oikein häärää ja touhuaa meidän kaikkien kunnan asukkaiden asioita hoitamassa. Kenen aikaansaannosta ovat upeat kukkaistutukset julkisilla paikoilla, kuntalaisten ideoiden eteenpäin vienti ja yhteisölliset tapahtumat tai vaikka kunnan nettisivut, joilta aina tarvittaessa löydän tietoa kotikuntamme asioista? Ketkä suunnittelevat ja järjestävät kuntamme tulevia asuntomessuja, entä minkälaisia henkilöitä siellä todella istuu tekemässä kotikuntamme ylimpiä päätöksiä?

Tässä kahden viikon aikana pääsin myös tutustumaan uudella tavalla kotikuntaamme näin asuinympäristönä. Pääsin käymään uusissa paikoissa, mistä en ole ennen, ihme kyllä, tiennytkään! Tällainen paikka on esimerkiksi Fjällbon virkistyspuisto. En edes ollut ajatellut, että täältä, meidän Tuusulastamme, löytyy näinkin kiva järvimaisemalla varustettu paikka. Sain myös kuulla, että sinne on tulossa vielä tänä kesänä vaikka mitä uutta kivaa, joten siellä tulen varmasti joskus vapaa-ajallanikin vierailemaan!

Itse kun en Facebook-tiliä omista, niin en myöskään tiennyt muun muassa sitä, että kunnalla on Facebookissa erinomaisesti toimiva Fiksaa Tuusulaa -palvelu, jonka kautta voi ilmoittaa vaikka rempallaan olevasta puiston roskiksesta, ja se korjataan pikimmiten! Ei siis tarvitse vain katsella vierestä, että ”Nonni, taas on jotkut potkineet ton roskiksen hajalle”, vaan voi oikeasti tehdä asialle jotain. Se on loistava juttu.

"Osallisuustiimi? Mikä se on? Se oli minulle aivan hepreaa ennen sinne menoani"

Tutustuin myös itselleni entuudestaan aivan tuntemattomiin aloihin. Aloihin, joiden olemassaolosta en ennen tiennytkään. Osallisuustiimi, johon minut otettiin kesätöihin, on juurikin tällainen ala. Osallisuustiimi? Mikä se on? Se oli minulle aivan hepreaa ennen sinne menoani. Pikkuhiljaa asian ydin kuitenkin valkeni minulle ja nykyään ymmärrän, mitä varten tämä osallisuustiimikin täällä kunnassamme on. Lyhyesti sanottuna, he kuuntelevat meidän asukkaiden mielipiteitä ja antavat meille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kuntamme toimintaan ja kehittämiseen. Tällainen uusiin asioihin tutustuminen ja niiden oivaltaminen oli erittäin mielenkiintoista. 

Tajusin aivan uudella tavalla, miten paljon minulla on mahdollisuuksia vaikuttaa kotikuntani asioihin. Monet ihmiset eivät näistä mahdollisuuksista kuitenkaan tiedä. Esimerkkinä osallistuva budjetointi. Kuntalaisilla oli tänä vuonna mahdollisuus ehdottaa ja äänestää, mihin he haluavat kunnan käyttävän 100 000€! Ymmärrän, ettei ideoita kaikilla ole, mutta ääniäkin valmiille ideoille annettiin yhteensä vain 5011. Lisäksi samoilla henkilöillä oli mahdollisuus äänestää useita eri vaihtoehtoja, eli äänestäjiä ei ollut näinkään paljoa. Älkää ymmärtäkö väärin, tuo on ihan hyvä potti ääniä, mutta kun äänioikeutettuja olisi ollut yli 30 000! Se on sääli, ettei kaikkien ääntä saada kuuluviin. Kuulin itsekin koko jutusta vasta, kun äänestysaika oli jo ohi, eli en valitettavasti itsekään päässyt tällä kertaa vaikuttamaan. Asiasta oli tiedotettu useissa eri paikoissa, kuten kuntamme nettisivuilla sekä asukaslehdessä. Tästä voimmekin ottaa opiksi, ettei haittaisi aina silloin tällöin käydä vähän vilkuilemassa, onko niihin tullut jotakin uutta tärkeää ja ajankohtaista asiaa.

Työjaksoni aikana pääsin kaiken kaikkiaan tekemään ja näkemään hyvin monipuolisia ja erilaisia hommia. Pääsin mukaan erilaisiin kokouksiin ja tapahtumiin, tein kirjoituksia ja haastatteluita, otin valokuvia, seurasin pormestarimme menoja, vierailin erilaisissa paikoissa ja kerran jopa leikitin lapsia puistossa.😄 Toimenkuvani monimuotoisuus piti mielenkiintoni yllä koko työjakson ajan ja myös herätti kosolti uusia ajatuksia ja oivalluksia. Tämä kahden viikon kesätyö oli upea kokemus ja ensimmäisenä kesätyönäni luo varmasti loistavaa pohjaa tuleville työurilleni. Sain täältä paljon eväitä tulevaisuuteeni ja pääsin mukavalla tavalla tutustumaan oikeaan työelämään. Oli hienoa saada nähdä ja kokea kaikenlaista uutta sekä tutustua lähemmin omaan kotikuntaani ja sen toimintaan!

 

-Essi Jumisko

Näytä kuva


7. marraskuuta 2018 16.25

Lähettilästoiminnalla positiivisia uutisia maailmalle

Syys-lokakuussa 2017 etsimme kunnan eri viestintäkanavia käyttäen viittäkymmentä asukas- ja työntekijälähettilästä. Etsimme sosiaalisen median taitavia asukkaita ja työntekijöitä viestimään kanavissaan Tuusulan tapahtumista ja kuntaa koskevista positiivisista uutisista, kunnan kehityksestä, kärkihankkeista ja tuusulalaisesta arjesta.

Haku päättyi lokakuun puolivälissä. Kutsuimme lähettilääksi hakeneet koulutukseen kunnantalolle 25.10.2017. Koulutuksessa kerroimme muun muassa lähettilästoiminnan tueksi hankkimastamme Smarp-verkkotyökalusta ja siitä, miten aiomme pitää yhteyttä jatkossa. Koulutuksessa sovimme myös muun muassa sosiaalisessa mediassa käytettävistä hashtageista #tuusulove #uuttatuusulaa.

Smarp-verkkotyökalun avulla Tuusula vie positiivisia uutisia lähettiläiden tietoon ja nämä voivat valita, mitä niistä he levittävät omille verkostoilleen. Myös lähettiläät voivat ehdottaa uutisia jaettavaksi Smarpissa. Osa lähettiläistä toimii ilman tätä yhteistä verkkotyökalua, esimerkiksi pelkästään Instagramissa tai muutoin omissa verkostoissaan.

Tuosta lokakuisesta koulutuksesta alkaen päästimme lähettiläät töihin. Olemme pitäneet lähettiläisiin yhteyttä matkan varrella muun muassa sähköpostein ja tavanneet heitä muutaman kerran esimerkiksi glögien, lounaan ja taidenäyttelyn merkeissä. Olemme myös palkinneet ahkerimpia lähettiläitä matkan varrella.

Tapaamisia on tarkoitus jatkaa jopa aiempaa tiiviimmin ja toimintaan puhaltaa jälleen uusia virikkeitä vielä loppusyksystä 2018. Laitamme hakuun myös uusia lähettiläitä!

Olemme innoissamme lähettilästoiminnasta ja lähettiläiden kunnasta levittämistä positiivisista uutisista. Jos heidän kauttaan saamamme näkyvyys muutettaisiin mainoseuroiksi, puhuttaisiin tuhansista euroista. Smarp-työkalun avulla olemme pystyneet karkeasti arvioimaan osaa niistä hyödyistä, joita lähettilästoiminnasta on syntynyt. Kaikelle lähettiläiden kautta levinneelle hyvälle mielelle on toki vaikea pistää hintalappua!

Teemme lähettilästoimintaa siksi, että Tuusulan strategian toimintatapana on yhdessä tekeminen: me teemme yhdessä uutta Tuusulaa! Rakennamme uutta ja parempaa Tuusulaa yhdessä kunnan asukkaiden kanssa. Haluamme hyödyntää kuntalaisten potentiaalin myös kunnan viestinnässä. Sitä paitsi tavallisen ihmisen puhe omasta organisaatiostaan on paljon vaikuttavampaa kuin organisaation kasvottomampi viestintä.

 

Lisätiedot:

Paula Kylä-Harakka, vs. viestintäpäällikkö

paula.kyla-harakka@tuusula.fi, 040 314 2004

 

 

 

 

Näytä kuva


7. marraskuuta 2018 12.45

Osallistuva budjetointi etenee Tuusulassa

Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat pääsevät päättämään siitä, miten kunnan käytössä olevia julkisia varoja käytetään. Osallistuva budjetointi antaa ihmisille mahdollisuuden määritellä, keskustella ja priorisoida julkisia kulutuskohteita.

Osallistuvaa budjetointia on kokeiltu Tuusulassa uusien kehittämisverkostojen toiminnassa. Esimerkiksi vuonna 2018 kehittämisverkostot saivat 50 000 euroa osallistuvalla budjetoinnilla kohdennettavaksi. Kaikille avoimia alueellisia kehittämisverkostoja toimii Tuusulassa viisi. Jokaiselle kehittämisverkostolle on myönnetty toimintaraha, jolla asukkaiden ideoimia ja toteuttamia projekteja voidaan tukea. 

Keväällä 2018 osallistuvan budjetoinnin työkaluna kokeiltiin ensimmäistä kertaa Decidim-alustan käyttöä. Tuusulan kunta keräsi maaliskuussa asukkaiden ideoita kehittämisverkostojen toiminnaksi kesälle ja syksylle 2018. Äänestyksen jälkeen kunta ja kehittämisverkostot valmistelivat yhdessä suosituimpien ehdotusten toteuttamista. Ja monet niistä ovat jo toteutuneet, kuten Kellokosken koirapuiston ehostus tai puistojooga Riihikalliossa.

Syksyllä 2018 osallistuvassa budjetoinnissa otetaan jälleen uusia askelia, kun vuoden 2019 osallistuva budjetointi käynnistyy marraskuun aikana. Jaossa on noin 100 000 € kuntalaisten ehdottamiin kohteisiin. Osallistuvan budjetoinnin teemoja ovat yhteisöllinen ja viihtyisä Tuusula (kehittämisverkostot), hyvinvoiva Tuusula ja kulttuurin ja taiteen Tuusula.

Osallistuva budjetointi käynnistyy ideahaulla. Kuntalaisten ideoita kerätään 13.11.2018–15.1.2019 osallistumisalustalla osoitteessa https://osallistu.tuusula.fi, kirjastoissa ja keskitetyssä asiakaspalvelussa Tuusinfossa. Loppuvuoden aikana järjestetään myös työpajoja, joissa omia ehdotuksiaan voi jättää. Seuraava vaihe käynnistyy helmikuussa, kun ideoista jalostetaan projekteja asukkaiden ja kunnan työntekijöiden yhteisissä työpajoissa. Projektit saavat valmistelussa alustavan budjetin ja niistä pääsee äänestämään 15.3. alkaen. Suosituimmat projektit menevät toteutukseen vuoden 2019 aikana.

Kunnan käyttämän Decidim-alustan avulla voidaan kerätä, kannattaa ja kehittää ideoita – ja äänestää parhaista avauksista. Alusta on kehitetty Barcelonassa ja se perustuu avoimeen lähdekoodiin. Voit tutustua ohjelman käyttöön myös Helsingin nuortenbudjetti.fi -sivustolla.

Kaikki yli 12-vuotiaat tuusulalaiset voivat osallistua alustalla tapahtuvaan ideointiin ja äänestämiseen. Verkkoalustalle pitää kirjautua omilla henkilötiedoilla.

Miksi osallistuvaa budjetointia sitten tehdään? Tuusulan tavoitteena on olla edelläkävijä osallisuuden edistämisessä ja yhteisöllisessä toiminnassa. Kunnan strategiassa on määritelty toimintatavaksi yhdessä tekeminen ja se halutaan ulottaa kaikkeen tekemiseen. Tuusulassa uskotaan, että kuntalaisten kanssa yhdessä voidaan rakentaa kuntalaisia paremmin palveleva ja kuntalaistensa näköinen kunta.

Me teemme yhdessä uutta Tuusulaa!

 

Lisätiedot:

Kehittämispäällikkö Heidi Hagman, heidi.hagman@tuusula.fi, 040 314 3052

Yhteisömanageri Kaisa Kutilainen, kaisa.kutilainen@tuusula.fi, 040 314 3048 

Osallistumisalusta: https://osallistu.tuusula.fi/

Osallisuussivusto: www.tuusula.fi/osallisuus 

Näytä kuva

TUNNISTEET: Osallisuus

24. huhtikuuta 2018 16.35

Osallistuva budjetointi: Äänestä suosikkejasi kehittämisverkostojen toiminnaksi

Keväällä julkaistu Tuusulan osallistuvan budjetoinnin alusta antaa kaikille yli 13-vuotiaille tuusulalaisille mahdollisuuden tulla mukaan ideoimaan ja äänestämään kunnan varainkäytöstä. Samalla luodaan uudenlaista tapaa valmistella ja tehdä asioita.

Ideointivaiheessa tuusulalainen luovuus pääsi todellakin kukkimaan. Kuntalaiset innostuivat ehdottamaan yli 60 ideaa kansallispuvun ulkoilutuspäivästä puistojoogan järjestämiseen. Käy tutustumassa ideapalettiin osoitteessa https://osallistu.tuusula.fi ja äänestä mieleistäsi 6.5. mennessä!

Äänestyksen jälkeen kunta ja kehittämisverkostot lähtevät yhdessä pohtimaan, miten suosituimmat ideat saadaan toteutukseen asti.

Alustalle osoitteessa https://osallistu.tuusula.fi pitää ennen äänestystä rekisteröityä omalla nimellä ja sähköpostiosoitteella. Rekisteröityminen onnistuu myös Facebook- tai Google-tilin kautta.

1<3tuusula

 

Teksti: Kaisa Kutilainen, yhteisömanageri

Kuva: Aarne Kempas

TUNNISTEET: Kehittämisverkostot

22. maaliskuuta 2018 10.40

Nyt ideat kehiin yhteisestä tekemisestä! Kehittämisverkostojen toimintarahalla tehdään yhdessä #uuttatuusulaa

Tuusula otti pilottikäyttöön maaliskuussa osallistuvan budjetoinnin alustan kehittämisverkostojen toiminnassa.

decidim alusta kuva

Kuntalaiset voivat kirjautua alustalle ja ehdottaa siellä tapahtumia, talkoita, tempauksia ja erilaisia projekteja kehittämisverkostojen toiminnaksi. Erityisesti toivomme sellaisia ideoita, joissa ehdottaja haluaisi itse olla mukana.

Mitä kehittämisverkostoissa voi sitten tehdä? No vaikka mitä! Viime vuonna toimintansa aloittaneet verkostot ovat mm. käynnistäneet Ikäihmisten Kortteliolohuonetoiminnan Hyrylässä Kalliopohjantiellä, järjestäneet tapahtumia kuten Lahelan joulutapahtuman ja Kellokosken laskiaistapahtuman, lähteneet kehittämään Kotkanpuistosta Riihikalliossa asuville yhteisöllistä kohtaamispaikkaa ja toteuttaneet jouluvalaistusta Jokelaan ja Kellokoskelle.

Hienoja ideoita vuodelle 2018 yhteiseen tekemiseen on jo syntynyt iso liuta, ja uusia ehdotuksia voi käydä kirjaamassa vielä 1.4. asti osoitteessa https://osallistu.tuusula.fi. Muiden tekemiä ehdotuksia voi kommentoida huhtikuun puoliväliin asti. Myös kunta kommentoi kaikki ehdotukset ja arvioi, ovatko ne toteutettavissa. 15.4. alkaen ideoita voi käydä kannattamassa ja parhaimmat ja suosituimmat ideat laitetaan toteutukseen. Kunta voi myöntää projekteille kehittämisverkostojen toimintarahaa eli nyt kannattaa käyttää mahdollisuus hyväksi ja käydä kertomassa ideansa!

Tähän mennessä esitetyt ideat ovat kaikkien luettavissa osoitteessa https://osallistu.tuusula.fi. Jos ideoita haluaa itse ehdottaa, kommentoida ja äänestää niistä, tulee alustalle kirjatua omalla nimellä ja sähköpostiosoitteella sekä luoda salasana alustan käyttöön. Jos käytössä on Facebook- tai Google-tili, alustalle on mahdollista kirjautua myös niiden avulla.

Ideoita kehittämisverkostoille voi syöttää vaikka kotisohvalta käsin, mutta niitä on kerätty myös yhteisissä tilaisuuksissa kuten kuntalaisten illoissa. Kuntalaisten illoista on jäljellä vielä Jokelan kuntalaisilta 28.3. klo 18-20 Jokelan koulukeskuksessa. Ideoita voi tulla esittämään ja osallistuvan budjetoinnin alustaan tutustumaan myös yhteisömanagerin vastaanotolle 27.3. klo 13-16 Lahelan K-kaupalle ja 28.3. klo 13-16 Kellokosken kirjastolle.

Minä autan mielelläni sekä ideoinnissa että alustan käyttämisessä! Ole yhteyksissä!

Kaisa Kutilainen
yhteisömanageri
040 314 3048 tai kaisa.kutilainen@tuusula.fi

TUNNISTEET: Kehittämisverkostot