Blogi
8.50
Dialogin keinoin kohti yhdenvertaisempaa Tuusulaa
Opintoihin kuuluva viimeinen harjoittelupaikka oli etsinnässä. Keski-ikäisenä ajattelin asiaa niin, että oli korkea aika hakeutua sellaiseen työpaikkaan, johon ei välttämättä muuten tulisi tutustuttua, mutta josta haluan tietää lisää. Opintoihimme kuului opintojakso, jossa käsiteltiin dialogia ja sen merkitystä sosiaalialan työssä. Yllätyksekseni hullaannuin tuon opintojakson ansiosta dialogiin ja halusin viimeisen harjoitteluni jollain tavalla liittyvän kyseiseen aiheeseen. Aikani selviteltyäni asiaa alkoivat kaikki tiet ohjata minua samaan paikkaan. Tuusulan osallisuustiimi kuulosti mielenkiintoiselta, vaikken sen työnkuvasta tiennyt oikeastaan mitään. Onnekseni osallisuustiimi oli valmis ottamaan kunta-alaa tuntemattoman harjoittelijan tutustumaan tiimiinsä harjoitteluni ajaksi.
Sosiaalialalle pian valmistuessani olen huomannut, että sosionominimikkeellä voi työllistyä hyvin laajalle työkentälle. Tämänhetkisten opiskelujeni harjoittelut olen tehnyt Hyvinkäällä aikuisten perusopetuksessa, Järvenpäässä maahanmuuttajien neuvontapalvelussa ja tämä viimeinen tutustuttaa minut Tuusulan kunnassa tehtävään työhön. Osallisuustiimissä olen mukana laatimassa hyvinvointikertomusta, suunnittelen vapaaehtoistoimintaa, muutaman päivän olen mukana osallistuvan budjetoinnin prosessissa sekä suurimpana osana harjoitteluani on ehdottomasti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman aloittamisprosessi.
"Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, kun se on helposti lähetyttävä ja laadittu yhteisöön uppoavalla tyylillä"
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on lakisääteinen asialista siitä, kuinka voidaan saavuttaa jokaiselle yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet olla omana itsenään osana työpaikkaa tai yhteisöä. Suunnitelman laatiminen aloitetaan muodostamalla työryhmä, johon otetaan asiasta kiinnostuneita ja asiaan motivoituneita henkilöitä. Ryhmä arvioi esimerkiksi kyselyiden avulla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykyhetken tilaa. Tämän arvion perusteella saadaan tietoa kehitettävistä kohteista ja huomiota vaativista asioista esimerkkeinä vaikkapa turvallisemman tilan käsite ja palveluiden saavutettavuus. Tämän jälkeen päätetään tehtävät toimenpiteet ja suunnitelmaa aletaan rakentaa oman työyhteisön/kunnan/kaupungin näköiseksi. Suunnitelma toimii paremmin, kun se on helposti lähestyttävä ja laadittu omaan yhteisöön uppoavalla tyylillä. Kun kunnalla tai työpaikalla on suunnitelma, jota päivitetään ja noudatetaan, se luo (työ)hyvinvointia, josta tulee ennen pitkää kilpailuvaltti, kun työpaikalle rekrytoidaan osaajia ja kuntaan halutaan asukkaita.
Tiranan keskuspuiston penkki sen tietää: kaikki ovat erilaisia ja yhdenvertaisia
Dialogit avuksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmatyössä
Suomi on maailmalla tunnettu dialogisesta osaamisestaan ja sen takia Suomi on usein mukana maailmalla käytävissä rauhanneuvotteluissa. Olemme neutraali valtio, joka osaa keskustella rakentavasti. Tähän suomalaiseen erityisosaamiseen haluan jatkuvuutta ja osaltani kehittää itsessäni kyseisiä taitoja osallisuustiimissä tekemässäni harjoittelussa. Odotan jännityksellä pääsyä fasilitoimaan kunnassa tehtäviä Erätauko-dialogeja. Dialogien avulla pyrimme nostamaan esille epäkohtia, joihin kunnan olisi hyvä kiinnittää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa tehdessä erityistä huomiota. Sitran kehittämä Erätauko-menetelmä tuo keskustelut kansalaisten ulottuville, jossa jokaisen osallistujan on mahdollisuus tuoda esille mielipiteensä tasavertaisena muiden keskustelijoiden kanssa kulloinkin keskusteltavasta aiheesta. Näin jokainen keskustelija muuttaa maailmaa omalta osaltaan ymmärtäväisemmäksi lisäämällä tietoisuutta omista erityisistä syistään tehdä asiat tietyllä tavalla.
Harjoitteluni on pian puolivälissä ja ymmärrykseni kunnassa tehtävästä työstä on laajentunut sanoin kuvaamattoman paljon. Tiimin keskustelussa ja palavereissa vilisee yhä päivittäin sanoja, jotka eivät heti avaudu, mutta jokaisella työpaikalla on se oma slangi, jonka sisäistämiseen menee oma aikansa. Osbu oli näistä sanoista erikoisin. Monille tuusulalaisille sana on varmasti tuttu jo edellisiltä vuosilta, mutta itselleni osallistuva budjetointi oli uusi asia. Osbuun olen nyt tutustunut ja huomannut, kuinka omakseen tuusulalaiset ovat sen ottaneet. Ehdotuksia yhteisen rahan käyttämisestä tuli valtaisa määrä, joten osallisuustiimi on nimensä ansainnut.
Olen lähes sanaton kaikesta siitä työstä, mitä kunta tekee! On neuvostoja, lautakuntia ja tiimejä, jotka kaikki tekevät työtä sen eteen, että Tuusula olisi hyvä paikka asua ja elää. Osallisuustiimi tuo elintärkeän palasen lisäämällä asukkaiden mahdollisuutta osallisuuteen niin, että jokainen asukas kokisi Tuusulan omakseen, itsensä näköiseksi kunnaksi, jossa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ja olla juuri sellainen kuin on.
Osallisuustiimin harjoittelija
Rita Katona
15.35
Tuusulassa todellakin saa toteuttaa itseään
Hain syksyllä 2021 Hyrylän kehittämisverkoston ydintiimin asukasjäseneksi, sillä koin, että minulla saattaisi olla jotain annettavaa Hyrylälle. Tuusulassa on yhteensä viisi kehittämisverkostoa, joiden tehtävänä on toimia siltana kunnan ja asukkaiden välissä mm kannustaen osallistumaan yhteiseen tekemiseen.
Kun minut valittiin ydintiimin jäseneksi, huomasin aika pian, että Tuusulassa todellakin saa toteuttaa itseään, jos vain on halu tehdä ja asioista sopii kunnan kanssa. Esimerkkejä löytyy kyllä, kannattaa lukea teksti loppuun 😊
Jouluikkuna - Olen aina pitänyt joulusta, kukapa ei.
Jouluna on aikuistenkin kiva kurkistaa tonttujen kotiin ja pitää pientä jännitystä yllä. Joulusukissa on yllätyksiä ja valaistus hämärää jolloin ei tarvitse siivotakaan niin tehokkaasti! Muistan kun pienenä ennen joulua askartelimme paljon äitini kanssa ja isän kanssa rakennettiin pieni laatikko jossa oli jäkälää, havun oksia ja pienten tonttujen koti. Laatikko nimettiin joulumaaksi ja minusta tuntui, että Kati Helena lauloi juurikin tästä tonttujen kodista laulussaan ’Joulumaa’. Käyn joka joulu katsomassa Helsingin keskustassa Stockmannin jouluikkunan, mutta jo vuosia olen miettinyt, miksi tällaista ei voisi toteuttaa lähemmäksikin.
Olen tehnyt aikaisemmin muutamia jouluikkunoita ja ehdotimme Hyrylän kehittämisverkoston ydintiimin kesken elokuussa 2022 yhteisömanageri Katja Repolle, että voisimme kannustaa hyryläläisiä tekemään jouluikkunoita ilahduttamaan meitä kaikkia. Katja kommentoi, että kiva idea, oletpas aikaisin liikkeellä 😊 Laitoimme ilmoituksen Hyrylän kehittämisverkostona face -sivuille vapaista ikkunoista ja kaikki varattiin päivässä.
Mielestäni parasta jouluikkunoissa on yllätyksellisyys, tarina ja ilon tuominen. Kun ystäväni Tanjan kanssa rakensimme ikkunaa, oli ihanaa katsoa ihmisten hymyjä kun he tarkkailivat kaikkia pieniä yksityiskohtia. Olen aika puuhakas ja impulsiivinen ja tykkään touhuta itselleni mieleisten asioiden äärellä. Pidän kauniista asioista, käsitöistä, askartelusta, puutarhan hoidosta ja kukista. Pyrin etsimään ehkä hieman naiivistikin hassuja asioita ympäristöstä. Moni ihmettelee, miten minulla on ollut aikaa tehdä kaikki mitä ikkunassa on. Tämä on harrastus, joka tulee oikeastaan aika itsestään. Kierrän paljon kirppiksiä ja jos jotain pientä hauskaa sattuu vastaan, ostan sen varastoon ja katson sitten syksyllä, mitä siitä keksii.
Jokainen meistä voisi miettiä, olisiko jokin juttu, mihin voisi antaa aikaansa ja mikä toisi iloa ympärille.
Ryhdyin lähipuistomme puistokummiksi, sillä pidin sen kukkapenkkiä jo aika kehnona ja ehdotin jos kunta tukisi uusilla kasveilla. Nyt on mullat vaihdettu, uudet kukat istutettu ja odotellaan lumien sulamista kun 500 tulppaania nousee maasta. Tämä oli minulle mieleistä tekemistä ja lopputuloksesta nauttii moni ohikulkija.
Yhteisötila Mäntymäellä viettää moni joulun alla juhlia ja piha oli tosi pimeä. Sovimme kunnan kanssa jouluvalojen hankinnasta ja nyt ne on ilahduttaneet kaikkia siellä kävijöitä.
Ota yhteyttä oman asuinalueen kehittämisverkostoon ja tehdään yhdessä lähiseudusta asukkaiden näköinen😊
Noora matikainen
kirjoittaja on asukasaktiivi, yhdistystoimija ja Hyrylän kehittämisverkoston ydintiimin jäsen
13.45
OSBU - silta kunnan ja kuntalaisten välillä
Edellisessä blogissa kollegani Tiia Sunila osoittaa, miten sekä kuntalaisena, että kunnan työntekijänä, osbu näyttäytyy hänelle todella tärkeänä Tuusulan voimavarana. Itse tulin kuntaan harjoittelijaksi ulkopuolelta. En tiennyt Tuusulasta paljoakaan, mutta osallisuudesta tiesin jonkun verran. Harjoitteluni voi todeta onnistuneeksi, sillä opin paljon molemmista.
Kirjoituksessaan Sunila kysyy, missä vaiheessa keskusteluyhteys kunnan ja kuntalaisten välillä katkeaa. Vastauksena usein pidetään sitä, että kunnan toimista vastaavat asiantuntijat, jotka puhuvat omaa ammattikieltään, ja siten ovat ikään kuin eri todellisuudessa kuin kuntalaiset. Hyvänä esimerkkinä on kaavoitus, missä käytetään paljon kaavoittajan ammattiin liittyviä termejä, jotka vuotavat kaavoituksen osallisuusmateriaaleihin, joista tulee vaikeasti ymmärrettäviä. Väliin tarvitaan siis “tulkkeja”, jotka voisivat välittää viestit kuntasektorin ammattilaisten sekä kuntalaisten välille.
Osallistuvasta budjetoinnista voisi tulla tämä “tulkki”. Kuntalaiset voivat olla mukana kaikissa osbu-projektien vaiheissa, ja projektit toteutuvat nopeasti. Osbu on siis kuntalaiselle tapa tutustua kunnan työhön sen eri osa-alueilla, viherpalveluista liikenteeseen ja kulttuuripalveluista urheiluun. Erityisesti ideoiden kehitysvaiheessa kuntalaiset voivat kehittää projekteja yhdessä kunnan asiantuntijoiden kanssa, ja samalla etsiä yhteistä kieltä kunnan asioiden käsittelyyn. Samalla kunnan asiantuntijat saavat kontaktin kuntalaisiin. Osbu-ehdotuksen työstämisen ääressä on helpompaa kohdata, kuin kirjallisten palautekanavien kautta.
Näen osallistuvan budjetoinnin kunnan voimavarana, jonka arvoa ei voi mitata rahassa. Vaikka osbussa toteutettavat projektit voivat tuntua pieniltä, niiden arvo kuntalaisten arjen kannalta voi olla todella suuri. Lisäksi osbun avulla voi rakentaa siltoja kuntalaisten ja kunnan asiantuntijoiden välille.
Daria Tarkhova
Kirjoittaja on korkeakouluharjoittelijana perehtymässä Tuusulan osbu-prosessiin
13.35
Osallisuus ei ole itsestäänselvyys
Näin kuntavaalien aikoihin on hyvä puhua kuntalaisten osallisuudesta. Helposti tulee ajatelleeksi, että kunnan asioihin osallistuminen ei näy missään, koska prosessit ovat ihmisten mielestä liian hitaita ja osa päätöksistä jää byrokratian jalkoihin. Monesti kuntalaiset eivät edes tiedä mistä asioista kunnassa päätetään. Tämä korrelaatio näkyy selkeästi kuntavaalien alhaisissa äänestysprosenteissa ja tyytymättömyytenä kunnan toimintaan, mikä on taas hyvin ristiriitaista. Voidaankin kysyä, missä kohtaa keskusteluyhteys katkeaa? Miksi kuntalaiset eivät ole kiinnostuneita kunnan toiminnasta kuin vain kuntavaalien aikana, jos silloinkaan? Osallistuminen kunnan päätöksiin tuntuu olevan raskasta, hankalaa ja epäselvää. Mihin voin itse vaikuttaa kuntalaisena? Kehen otan yhteyttä? Mitä asioita kunta edes hoitaa? Kynnys kuntalaisten osallisuuteen luodaan jo ennen kuin se alkaakaan. Tietoa varmasti on mutta se on vaikeasti löydettävissä ja tavalliselle kuntalaiselle vaikeasti selitettynä.
Osataanko kaikkia vaikuttamisen tapoja hyödyntää?
Itse törmäsin kunnan matalan kynnyksen vaikuttamismahdollisuuteen sattumalta. Olimme asuneet tuolloin Hyrylässä noin vuoden ja meistä tuntui, ettei Tuusulan alueella ollut hirveästi tapahtumia tai ohjelmaa jotka olisi suunnattu meidän kaltaiselle nuorelle lapsettomalle pariskunnalle. Eräänä päivänä postin mukana oli tuli Tuusulan kunnan asukaslehti, josta etsin mielenkiintoisia tapahtumia, joihin voisimme yhdessä osallistua. Selatessani lehteä näin artikkelin, jossa kerrottiin osallistuvasta budjetoinnista. Lukiessani juttua sekä innostuin, että ärsyynnyin. Innostuin, koska näin tässä vaikuttamismallissa paljon potentiaalia ja ärsyynnyin koska koin, että en ollut nähnyt enkä kuullut koko mallista mitään, vaikka se oli ollut käytössä Tuusulan kunnalla jo pari vuotta. Tuntui, että kuilua päättäjien ja kuntalaisten välillä olisi mahdollista tällaisella alustalla kaventaa, mutta sen kaikkia hyötyjä ei oltu osattu vielä hyödyntää.
Eritoten näin osallistuvan budjetoinnin olevan helppo vaikuttamisalusta ihmisille, jotka kuuluvat vähäosaisiin tai muihin erityisryhmiin. Kunnan osallisuuden luominen on varmasti vaikeaa jo itsessään. Miten ottaa huomioon ja saada mukaan he, joilla jo arjen pyörittäminen ja peruspalveluiden saaminen sekä hakeminen ovat niin vaikeita, ettei millekään ylimääräiselle ole ajatuksissa tilaa? Entä miksi näiden ryhmien osallistuminen kunnan päätöksiin olisi erityisen tärkeää?
Ensinnäkin näkökulmien rikkaus. Mitä laajemmista lähtökohdista saadaan ihmisiä osallistumaan kunnan toimintaan ja esimerkiksi osallistuvaan budjetointiin, sitä monipuolisemmaksi kunnan tarjonta muodostuu. Monesti hyvin yksinkertaiset asiat jäävät huomiotta, kuten vaikka esteettömyys ulkoilualueilla, sillä niitä ei useimpien tarvitse aktiivisesti ajatella. Erilaiset ilmaiset tapahtumat, ulkoilureitit ja asuinympäristön viihtyvyys ovat suuria arjen merkityksellisyyteen vaikuttavia tekijöitä, jotka katkovat päivien kaavamaisuutta ja tuovat vaihtelevuutta elämään. Itselleni esimerkiksi iloa tuo osallistuvan budjetoinnin kautta äänestetty penkki koiralenkkini reitille. Voin aina rauhallisina, kiireettöminä aikoina istahtaa siihen koirien kanssa ja katsoa virtaavaa pientä jokea sekä kuunnella lintujen laulua.
Toiseksi kunnan toiminnan läpinäkyvyys eli luottamus kunnan toimintaan. Ymmärrys kunnan toiminnasta ja kuntalaisten mahdollisuudesta osallistua päätöksiin kasvaa, mitä enemmän erilaisia päätösprosesseja avataan tavallisille kuntalaisille. Läpinäkyvyyttä pystytään luomaan esimerkiksi juuri osallistuvan budjetoinnin kautta. Läpimenevät ideat on yleensä helppo toteuttaa ja mahdollista tehdä nopeassakin aikataulussa sekä kuntalaiset pystyvät seuraamaan ideoiden toteutusta kunnan nettisivuilta. Osallistuvan budjetoinnin ideoinnin kautta kuntapäättäjät pääsevät näkemään myös mitä kuntalaiset tarvitsevat ja haluavat. Tällöin kuilu päätöksentekijöiden ja kuntalaisten välillä kapenee ja keskusteluyhteys on avoimempi.
Miten saadaan kaikki mukaan osallisuuden kelkkaan?
Hankalin asia osallisuudessa on kohtaaminen. Miten saadaan kaikki kuntalaiset samaan osallisuuden kelkkaan? Tässä kohtaa tärkeimpänä välineenä näen viestinnän ja juuri viestintää ylhäältä alas kunnan työntekijöille, jotka kohtaavat erityisasemassa olevia kuntalaisia. Sosiaalipalveluihin, Ohjaamoihin, vammaispalveluihin, kouluihin eli kaikkiin kunnan sisällä olevien palveluiden työntekijöille, joilla olisi mahdollisuus jakaa tietoa eteenpäin oppilaille ja asiakkaille. Mitä aikaisemmin aloitetaan osallisuus ja yhteisöllisyys kuntalaisten elämässä, sitä pitempikantoiset vaikutukset tullaan näkemään osallisuusasteen kasvussa tulevaisuudessa. Näin saadaan luotua monipuolisempi ja tasavertaisempi kunta, meille kaikille.
On ollut ilo huomata kuinka aktiivisia Tuusulan kuntalaiset ovat olleet osallistuvan budjetoinnin edetessä vuosien varrella. Ideoiden määrä ja äänestämisprosentti on kasvanut. Tähän mennessä on istutettu puita, tehty kukkaketoja pölyttäjille ja järjestetty virkistystoimintaa ikäihmisille sekä vammaisryhmille. Jokainen eteenpäin mennyt idea on varmasti luonut hyvinvointia useille ihmisille ja se näin erikoisina aikoina on minusta jo iso voitto itsessään.
Tiia Sunila
kirjoittaja on harjoittelijana Tuusulan kunnan osallisuus-tiimissä
8.25
Osbun matkassa
Virallinen työpisteeni Tuusulan kunnan palveluksessa on asiakaspalvelupiste TuusInfo Hyrylässä. Viime syksystä alkaen ja varsinkin viime viikolla pääsin kuitenkin kokeilemaan jotain ihan uutta.
Elokuussa 2020 Tuusulan asuntomessuilla työskennellessäni minua pyydettiin mukaan osallistuvan budjetoinnin toteutukseen. Projekti kuulosti kiinnostavalta, joten toki lähdin mielelläni uusiin haasteisiin, asukkaita haastattelemaan ja osallistuvan budjetoinnin ideoita keräämään.
Marraskuussa oli vuorossa jatkoon päässeiden ideoiden kehittämisvaihe. Koska koronan takia perinteisiä kehittämispajoja ei voitu toteuttaa, pidettiinkin ne tällä kertaan zoomin kautta sähköisesti. Taas pääsin haastamaan itseäni uusien alustojen ja työtapojen kanssa. Asukkaat eivät pajoihin kovin sankoin joukoin uskaltautuneet, mutta niiden rohkeiden kanssa jotka paikalle tulivat, syntyi hyvää keskustelua ja vuorovaikutusta. Ideoista saatiin muokattua toteutuskelpoisia ehdotuksia asukkaiden äänestettäväksi.
Osbu-auton starttasi keskellä talven pahinta lumimyrskyä
Osbu-kiertueeni loppuhuipennuksena pääsin nyt tammikuussa mukaan markkinoimaan osbun äänestysvaihetta ja aktivoimaan asukkaita äänestämään omia suosikkivaihtoehtojaan. Koska jälleen kerran korona esti perinteiset tapaamiset asukkaiden kanssa, oli osallisuustiimissä ideoitu kiertävä osbu-auto. Hienosti teemaan sopivaksi teipattu osbu-asuntoauto herättikin mukavasti huomiota useilla pysähdyspaikoillamme eri puolilla Tuusulaa.
Osbu-auto vei tiimiä ympäri Tuusulaa kuuden päivän ajan. Reitti ulottui Hyrylästä Kellokoskelle ja Jokelaan ja liikkeellä oltiin aika lailla aamusta iltaan. Osbu-auton startti suoritettiin tietysti mitä mahtavimmassa säässä, talven tähän mennessä pahimmassa lumimyrskyssä. Jotain epäileviä kommentteja auton tiellä pysymisestä ja ajettavuudesta olin kuulevinani, mutta kuskimme Katja suoriutui tehtävästä mallikkaasti. Itsehän en rattiin uskaltanut, mutta olin hengessä mukana pelkääjän paikalla. Kun muutamasta lumipyrypäivästä oli selvitty, saimme tilalle kovat pakkaset. Auton lämmitysjärjestelmä ja sen toimimattomuus yrittivät viedä voiton tiimiläisistä, mutta sekin ongelma saatiin (joka päivä uudestaan) ratkaistua. Kohmeisin käsin ja jäätynein varpain saimme kuitenkin äänestyksen ilosanomaa ulkona liikkuville asukkaille jaettua.
Osbu tunnetaan Tuusulassa
Osallistuva budjetointi oli tosi usealle asukkaalle jo tuttu asia. Osbun tienvarsimainokset oli huomattu ja ideoihin tutustuttu kotiin tulleesta asukaslehdestä. Moni ilmoitti jo äänestäneensä ja usealla oli vielä aikomus antaa äänensä netin kautta. Toivottavasti aikomukset toteutuvat ja saadaan mahdollisimman paljon ääniä ehdotuksille. Niin paljon oli hyviä ehdotuksia tarjolla, että mielenkiinnolla odotan helmikuuta ja voittaneiden ehdotusten julkistusta.
Korona varmasti heittelee voittaneiden ideoiden toteutusvaiheessakin kapuloita rattaisiin, mutta tuskin mitään mistä Tuusulan huipputiimi ei selviytyisi. Kaikessa toteutuksessa näkyy uskomaton luovuus ja muuntautumiskyky, kun kaikki suunnitelmat on pitänyt olosuhteiden pakossa laittaa lennossa uusiksi. Kiitos kun olen saanut olla mukana porukassa!
Milla Salminen
asiakaspalveluneuvoja
Tuusulan kunta
22.45
Osallistuvalla budjetoinnilla vahvistetaan lasten ja nuorten ääntä
Blogikirjoitus on julkaistu 22.12.2020 Opinkirjon sivustolla
Perinteisesti demokratiakasvatuksessa on painottunut demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä ja edustuksellisen demokratian rakenteet. Sittemmin on painopiste siirtynyt enempi demokraattisiin menetelmiin ja aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen. Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto ovat jo vakiintuneita toimintatapoja, mutta niiden lisäksi tarvitaan myös muita tapoja lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden ja monipuolisemman osallisuuden toteutumiseksi. Näen demokratiakasvatuksen tärkeimmäksi tehtäväksi antaa lapsille ja nuorille eväitä ymmärtää itseään osana yhteiskuntaa sekä taitoja toimia aktiivisena osallistujana omassa kotikunnassa, yhteiskunnassa ja globaalisti.
Nykyaikaiset kunnat ovat alustoja asukkaidensa toiminnalle. On kehitetty uusia asukaslähtöisiä toimintatapojen ja osallisuuden edistämisen keinoja. Osallistuva budjetointi on yksi nopeasti yleistynyt toimintatapa. Nuorisopuolella se on ollut jo monien kuntien ja kaupunkien arkea. Osallistuva budjetointi on yksi hyvä ja konkreettinen tapa harjoitella vaikuttamista ja tutustua kunnalliseen päätöksentekoon myös koululuokissa. Tämä tarjoaa opettajille myös valmiin tavan opettaa lapsille ja nuorille puntaroivaa päätöksentekoa, eli deliberatiivista demokratiaa. Osallistuvaan budjetointiin kiinteästi kuuluva yhdessä tekeminen vahvistaa lasten ja nuorten dialogitaitoja. Ideoita viedään yhdessä eteenpäin ja asukasäänestyksessä päätettyjä projekteja voidaan myös toteuttaa yhdessä. Lapsille ja nuorille tärkeiden asioiden eteneminen konkretisoi vaikuttamisen ja aktiivisen kansalaisuuden hyötyjä. Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan myös vahvistaa lasten ja nuorten äänen kuulumista kunnissa.
"Syksyllä ideansa jättänyt nuori tai koululuokka pääsee jo seuraavana keväänä mukaan toteuttamaan ideansa toimenpiteitä kunnan ja muiden yhteisöjen kanssa"
Monesti kunnallisen vaikuttamisen prosessit ovat pitkiä. Esimerkiksi koululuokkien tekemien kuntalaisaloitteiden käsittely saattaa kestää vuosia, mikä on kasvavalle lapselle ja nuorelle liian pitkä aikajänne. Osallistuvan budjetoinnin prosessi on lyhyempi. Idea jättämisestä toteutukseen kuluu useammissa kunnissa noin vuosi. Tuusulan osallistuvassa budjetoinnissa olemme onnistuneet hiomaan prosessia siten, että idean jättämiseen, jatkokehittämiseen ja äänestämiseen kuluu alle viisi kuukautta. Lasten ja nuorten jättämät ideat toteutuvat parhaimmassa tapauksessa jo puolen vuoden kuluttua. Syksyllä ideansa jättänyt nuori tai koululuokka pääsee jo seuraavana keväänä mukaan toteuttamaan ideansa toimenpiteitä kunnan ja muiden yhteisöjen kanssa.
Osallistuvassa budjetoinnissa yksilön kansalaistaidot ja tiedot kunnallisesta päätöksenteosta, sekä kuntien toiminnasta lisääntyvät. Osallistuva budjetointi on hedelmällinen alusta lasten ja nuorten demokratiakasvatukselle. Se on keino tukea aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista.
Katja Repo
Kirjoittaja työskentelee Tuusulan kunnan yhteisömanagerina tehtävänään edistää kaiken ikäisten asukkaiden osallisuutta.
8.20
Opiskelijan mietteitä poikkeustilan aikana
Tiesin, että tästä harjoittelujaksosta tulisi poikkeuksellinen.
Ei kohtaamisia, edes turvavälillä. Tulevan yhteisöpedagogin näkökulmasta melko haasteellinen tilanne. Siksi, että yhteisöllisyyden kokeminen mielestäni toteutuu aidoimmin oikean vuorovaikutuksen kautta, livenä. Sain kuitenkin mahdollisuuden toteuttaa harjoitteluni kunnassa ja sitten alkoikin miettiminen yhdessä kunnan yhteisömanageri Katja Revon kanssa siitä, miten voisimme aktivoida ihmisiä tällaisena poikkeusaikana.
Harjoitteluni kohdentui Kalliopohjan alueeseen, seitsemään talolliseen kerrostaloasukkaita. Kalliopohjan yhteisötila oli kiinni ja ikäihmisistä moni digiloikan ulottumattomissa. Osallistamisen vaihtoehdoiksi valikoituivat perinteisen puhelinneuvottelun avulla toimivat virtuaalikahvit ja rappujen välinen leikkimielinen rappubingo.
Huhtikuisessa rappubingossa jokainen asukas sai mahdollisuuden rastittaa keväthavaintonsa rapun ilmoitustaululla olevaan vappusanaristikkoon ja eniten rasteja kerännyt rappu palkittiin vappuna kauniilla kevätistutuksella. Tätä istutustapahtumaa tuli ikuistamaan Keski-Uudenmaan kuvaaja, turvavälillä tietenkin. Lehden toimittaja soitti puhelimitse ja haastatteli minua osallisuudestani vappubingoon ja virtuaalikahvitteluihin. Uskon, että tällä perinteisellä lehtimarkkinoinnilla oli virtuaalikahvitteluprojektin onnistumista edistävä vaikutus.
Kun ensimmäisen kerran kuulin sanan virtuaalikahvit, kuulosti se yhteisöpedagogin korviini erinomaiselta idealta ja aloinkin aluksi rakentelemaan etädigiryhmää, joissa saisin kaikenikäisiä ihmisiä ruutujen eteen ja osallistumaan moniulotteisiin aiheisiini. En ollenkaan ymmärtänyt, että digikärjellä osallistaminen ei ihan onnistukaan. Luulin todella, että ikäihmisistäkin suurimmalla osalla olisi älypuhelin ja tietokone. Olihan omilla appivanhemmillanikin. Mikään ei mennyt niin kuin ”Strömsössä”. Kukaan ei tarttunut hienoihin rakennelmiini ja digi-innostukseeni. Projekteissa oppii.
Onneksi sain eräältä asukkaalta puhelun, joka auttoi ajattelemaan eri tavoin. Puhelu avasi todellisuuden ja ymmärsin, miksi kukaan ei ilmoittautunut halukkaaksi, ei edes what´s-upp-ryhmäpuhelukokeiluun. Kaikki eivät halua olla mukana digiloikassa. Osa ihmisistä ei missään tapauksessa halua älypuhelinta, eikä tarvitsekaan. Oli keksittävä uutta osallisuuden edistämiseksi! Projektin digiosuus what´s upp-ryhmäpuhelukokeilusta vaihtui siis perinteiseksi puhelinneuvottelumalliksi. Ja sitten alkoi mainostus, joka sisälsi myös toisen kierroksen tiedotejakelua 234 kotiin. Rappuliikunta teki hyvää 😊
Jokaisen tultava kuulluksi ja nähdyksi omalla tavallaan
Viestinnällä ja markkinoinnilla on suuri merkitys. Kun sana alkoi kiirimään, osallistujalistat olivat äitienpäivän tienoilla jo lähes täydet. Tästä iso kiitos myös sille soittajatiimille, joka jo toista kierrosta soitti ikäihmisille kysellen heidän hyvinvoinnistaan poikkeustilan aikana. He mainostivat virtuaalikahvitteluryhmääni puheluidensa lomassa ja tarjosivat ikäihmisille mahdollisuutta osallistumiseen.
Osallisena olemisen kokemus on suurimmalle osalle ihmisistä todella tärkeää. Muuten on vaarassa kuihtua näkymättömäksi. Jokaisen olisi saatava tulla kuulluksi ja näkyväksi omalla tavallaan. Kunnalla on yhteisötiloja, joissa on mahdollisuus kohdata oman asuinalueen asukkaita ja turista niitä näitä. Kun poikkeustila menee ohi, avautuvat nämä yhteisötilat kaikille. Kahvipannut porisevat ja puheen sorina saa taas alkunsa. Osallisuus, yhteisöllisyys ja toisten ihmisten kohtaaminen tulee tuntumaan entistä arvokkaammalta.
Kiitollisin terveisin,
Tanja Laitila
tuleva yhteisöpedagogi, Humanistinen ammattikorkeakoulu
10.20
Kotiseutu kallehin
|
Tuusulan Hyrylästä tuli kotipaikkamme neljännesvuosisata sitten. Tuusulanjärven seutu kauniine maalaismaisemineen ja merkittävine taide- ja kulttuurikohteineen oli jo aikaisemmin tullut tutuksi ja herättänyt ihastusta seutukuntaan. Jo nimenä Tuusula oli kiehtova, sointuva ja kaunis, kuin runon alku. Kunta huomioi muuttomme lähettämällä meille tervetuliaiskirjeen ja esitteitä kunnan palveluista, muistaakseni kartankin. Kaikenlaista löytyikin koko perheelle. Lapsen tarha- ja koulupolku kuljettiin Hyrylässä. Taidekoulua hän kävi 20-vuotiaaksi asti hyvän opetuksen ja ryhmähengen innoittamana. Musiikkiopisto, kansalaisopisto, kirjasto ja uimahalli tulivat meille tutuiksi. Ulkoiluun löytyi monipuolisesti luontopaikkoja, metsiä, rantoja, latuja ja luistelukenttiä. Tuusulanjärvellä ja Rusutjärvellä käytiin uimassa ja pilkkimässä. Kulttuurikohteista Halosenniemi näyttelyineen oli kaikkien suosikkipaikka. Esiinnyin minäkin aikoinaan aktiivisen kuntalaisen roolissa. Ilmoitin kuntaan kirjallisesti käsitykseni lähitien nopeusrajoitusten alhaistamisen tarpeellisuudesta sekä tien ylittäjien turvallisuuden parantamiseksi että melutason hillitsemiseksi. Kun ei suojatietäkään bussipysäkin käyttäjille ollut. Sillä kertaa vastauksen saaminen kesti jostain syystä toista vuotta, mutta vastaaja oli vakavasti paneutunut jokaiseen ilmoittamaani epäkohtaan. Räikeähkö vaihtoehtoisehdotukseni (meluaita, ellei nopeuksia ja meteliä hillitä) ei ymmärrettävästi herättänyt vastakaikua, siihen tuli määrätietoisen lopulliselta vaikuttava epäävä vastaus. Nopeusrajoitus ja suojatie toteutuivat kyllä jo ennen vastauksen saapumista, joten asialla oli varmaan jo kysyntää aiemminkin ollut. Saimme heti muuton jälkeen naapuriapuakin. Auto juuttui portinpielessä pahasti lumihankeen. Läheisestä kerrostalosta riensi ahdinkomme huomannut herrahenkilö avuksemme lapio kourassaan. Tämä teki meihin suuren vaikutuksen. Yleensäkin naapureihin ja ihmisiin yleensä tuntui olevan helpompi saada kontakteja kuin kaupungin hulinassa. Vuosien vieriessä on tapahtunut paljon hyvinvointia, viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyden vahvistumista edistäviä asioita. Vaikka jäinkin ilman meluaitaani, on monia muita toivomiani asioita tapahtunut. On rakennettu uusia, kauniita taloja ja viihtyisiä asuinalueita. Ympäristönäkymiä on kohennettu, puisto- ja ulkoilualueita on raivattu ja istutuksia laitettu ihmisten iloksi kulkureittienkin varrelle. Lapsille ja nuorille on tarjolla ohjattua toimintaa, puistoruokailua kokeillaan ja onpa uusi nuorisotalokin kohonnut Riihikallioon. Hidasteitakin harkitaan myös juuri toivomalleni tiealueelle. Tietääkseni myös Pohjois-Tuusula on saanut omat uudistuksensa, vaikka nyt tarkastelenkin kuntalaisuutta enemmän Hyrylän näkökulmasta. "Tuntuu hyvältä, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi" Viime vuosina kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia on lisännyt Osallistuva Budjetointi –järjestelmä, jonka puitteissa kuntalaiset voivat tehdä kehitysehdotuksia, osallistua niiden työstöön ja lopuksi äänestykseen. Tuntuu hyvältä, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja että kunnalla on varattuna resursseja ajatusten keräämiseen ja niiden jatkokäsittelyyn yhdessä kuntalaisten kanssa. Nyt on meneillään jo kolmas Osallistuvan Budjetin kierros, jossa saan itsekin olla mukana Osallisuusryhmän jäsenen ominaisuudessa. Kehitysideoita ovat kuntalaiset miettineet asukasilloissa eri puolilla kuntaa ja niitä on voinut jättää myös verkossa Osallistumisalustan kautta. Työpajoissa ideoista työstettiin äänestystä varten toimintasuunnitelmia. Paikalla oli osallisuusryhmän lisäksi myös kunnan asiantuntijoita, jotka voivat heti oman alueensa puitteissa ottaa kantaa toteuttamiskelpoisuuteen ja kustannustasoon. Tämä osallisuustyö on hyvin innostavaa. Työ etenee järjestelmällisesti, ideat hahmottuvat suunnitelmiksi, saavat budjettiosuutensa ja äänestyksissä voittaneita ideoita ryhdytään aikuisten oikeasti toteuttamaan! Nyt helmikuussa alkaakin ÄÄNESTYSVAIHE! Siihen kannattaa osallistua aktiivisesti, näin saadaan mieluisimmat ja tarpeellisimmat ideat nostetuksi toteutettavien joukkoon aluebudjettien puitteissa. Äänestää voi Osallistumisalustalla tai tulemalla erikseen järjestettäviin äänestystilaisuuksiin. Päivämäärät, ajat ja paikat löytyvät kunnan tapahtumista. Tuusula on edelleen rauhallinen ja viihtyisä, minulle mieluinen kotikunta. Asukkailla on täällä mahdollisuus viettää rauhallista, luonnonläheistä ja maalaishenkistäkin elämää sekä vielä vaikuttaa oman asuinkunnan kehitykseen! Olen itsekin nyt tämän osallisuuskokemuksen vaikutuksesta entistä innostuneempi aktiivisemmasta kuntalaisuudesta. -Hellevi Salo
|
11.00
Osallisuuskoordinaattorina Tuusulassa
Tulin Tuusulaan helmikuun lopussa, jolloin osallisuustiimiä vahvistettiin osallisuuskoordinaattorin pestillä. Tiimiin kuului tätä ennen jo yhteisömanageri ja kehittämispäällikkö.
Neljän kuukauden aikana näkee kunnasta vain pienen siivun. Se siivu, jonka minä näin, kuvastaa kunnan päämäärää hyvin. Sujuva, vireä ja hyvinvoiva Tuusula, joka syntyy rohkeasti yhdessä tekemällä. Tuusulassa tehdään monella saralla paljon uutta. Palveluverkko, uudet koulut, asuntomessut, osallisuus, osallistuva budjetointi ja saavutettavuus ovat esimerkkejä asioista, joihin ehdin nähdä panostettavan. Koko ajan löytyy uusia tilaisuuksia, joihin asukkaiden näkemystä ja palveluiden erilaisten käyttäjien kokemusta ja ideoita tarvitaan.
Tuusulan kunnassa osallisuuskoordinaattori koordinoi neuvostoja ja toimii neuvostojen sihteerinä. Neuvostot ovat nuorisovaltuuston lisäksi yksi hyvä väylä tavoittaa kohderyhmää ja saada arvokasta tietoa jo asioiden ideointi-, suunnittelu- sekä arviointivaiheessa. Kunnassa toimii lapsi- ja perheasiainneuvosto, ikäihmisten neuvosto ja vammaisneuvosto. Osallisuuskoordinaattori on myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan sekä hyvinvointiryhmän sihteeri, joten tieto kulkee hänen kauttaan hyvin näiden kokousten välillä.
Alueiden kehittämisverkostot ovat väylä, jolla oman lähialueen asioihin voi vaikuttaa. Kehittämisverkostoihin saat yhteyden muun muassa yhteisömanagerin kautta. Neuvostojen ja kehittämisverkostojen puheenjohtajat ja muut toimijat vievät myös viestejä puolin ja toisin. Lisää tietoa kehittämisverkostoista saat kunnan nettisivuilta: www.tuusula.fi/osallisuus
Tuusula on edelläkävijä monella saralla ja se on huomattu myös valtakunnan tasolla. Osallisuuden asioissa saamme kuukausittain ylpeästi esitellä muille kunnille ja tahoille toimintaamme, kokemuksiamme ja havaintojamme. Erityisesti muut kunnat ovat olleet kiinnostuneita osallistuvasta budjetoinnista. 100 000€ on iso summa, jonka jakautumiseen asukkaat ovat voineet Tuusulassa konkreettisesti vaikuttaa. Hienoja tapahtumia ja toimintoja tullaan tänä vuonna tällä rahalla tekemään. Ensi vuoden osallistuvan budjetoinnin rahasumma päätetään talousarviokäsittelyssä. Tämän vuoden projektien toteutumista voit seurata osallistumisalustalta.
Oma matkani jatkuu toisiin töihin, takaisin sosiaalialalle, josta hypähdin katsomaan osallisuutta laajemmin kunnan näkökulmasta. Kiitän opeista ja kohtaamisista tehokkaiden, upeiden ihmisten kanssa.
Kaikkea hyvää teille. Teistä näkyy, että haluatte saada kuntanne toimimaan kuntalaisten hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän tarvitaan teitä kaikkia: asukkaita, yhteisöjä, yrityksiä, luottamushenkilöitä ja kunnan työntekijöitä. Tehkää yhdessä uutta Tuusulaa jatkossakin. Olette oikealla tiellä!
Lämmöllä Tuusulaa muistellen.
Tanja Kivikoski
16.20
Näkemykseni Tuusulasta kesätyön kautta
Ensinnäkin, Tuusula on paljon muutakin kuin pelkkä kunta. Se on lähes 39 tuhannen ihmisen koti, elämän keskus, paikka kasvaa ja kehittyä lapsesta aikuiseksi, paikka käydä kouluja, tehdä töitä, jäädä eläkkeelle ja seurata omien jälkipolvien kasvua. Monelle itse kunta on myös työpaikka, kuten minullekin nyt tänä kesänä.
Pääsin kunnalle kahdeksi viikoksi kesätöihin, osaksi osallisuustiimiä. Enimmäkseen tein somepäivityksiä Kesätöissä Tuusulassa Facebook-tilille, josta löytyy myös muiden kesätyöntekijöiden postauksia. Myös Instagramista meidät löytää nimellä @kesatoissatuusulassa.
Kaksi viikkoa on lyhyt aika, eikä siinä ehdi aivan perinpohjin kunnan toimintaan tutustua, mutta jo tässä ajassa pääsin kuitenkin näkemään kotikuntaamme täysin uudesta näkökulmasta. Pääsin näkemään kunnan keskeisimpien luottamuselinten toimintaa, pääsin näkemään, mitä kunnantalolla oikeasti tapahtuu, miten kotikuntamme asioita hoidetaan, miten asiat kunnassamme oikeasti tapahtuvat ja edistyvät. Ennenkaikkea sain myös kasvoja kunnassamme tapahtuvien asioiden taakse ja pääsin hieman tutustumaankin näihin henkilöihin.
"Keitä täällä kunnassamme oikein häärää ja touhuaa?"
Pääsin lähemmin näkemään, keitä täällä kunnassamme oikein häärää ja touhuaa meidän kaikkien kunnan asukkaiden asioita hoitamassa. Kenen aikaansaannosta ovat upeat kukkaistutukset julkisilla paikoilla, kuntalaisten ideoiden eteenpäin vienti ja yhteisölliset tapahtumat tai vaikka kunnan nettisivut, joilta aina tarvittaessa löydän tietoa kotikuntamme asioista? Ketkä suunnittelevat ja järjestävät kuntamme tulevia asuntomessuja, entä minkälaisia henkilöitä siellä todella istuu tekemässä kotikuntamme ylimpiä päätöksiä?
Tässä kahden viikon aikana pääsin myös tutustumaan uudella tavalla kotikuntaamme näin asuinympäristönä. Pääsin käymään uusissa paikoissa, mistä en ole ennen, ihme kyllä, tiennytkään! Tällainen paikka on esimerkiksi Fjällbon virkistyspuisto. En edes ollut ajatellut, että täältä, meidän Tuusulastamme, löytyy näinkin kiva järvimaisemalla varustettu paikka. Sain myös kuulla, että sinne on tulossa vielä tänä kesänä vaikka mitä uutta kivaa, joten siellä tulen varmasti joskus vapaa-ajallanikin vierailemaan!
Itse kun en Facebook-tiliä omista, niin en myöskään tiennyt muun muassa sitä, että kunnalla on Facebookissa erinomaisesti toimiva Fiksaa Tuusulaa -palvelu, jonka kautta voi ilmoittaa vaikka rempallaan olevasta puiston roskiksesta, ja se korjataan pikimmiten! Ei siis tarvitse vain katsella vierestä, että ”Nonni, taas on jotkut potkineet ton roskiksen hajalle”, vaan voi oikeasti tehdä asialle jotain. Se on loistava juttu.
"Osallisuustiimi? Mikä se on? Se oli minulle aivan hepreaa ennen sinne menoani"
Tutustuin myös itselleni entuudestaan aivan tuntemattomiin aloihin. Aloihin, joiden olemassaolosta en ennen tiennytkään. Osallisuustiimi, johon minut otettiin kesätöihin, on juurikin tällainen ala. Osallisuustiimi? Mikä se on? Se oli minulle aivan hepreaa ennen sinne menoani. Pikkuhiljaa asian ydin kuitenkin valkeni minulle ja nykyään ymmärrän, mitä varten tämä osallisuustiimikin täällä kunnassamme on. Lyhyesti sanottuna, he kuuntelevat meidän asukkaiden mielipiteitä ja antavat meille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kuntamme toimintaan ja kehittämiseen. Tällainen uusiin asioihin tutustuminen ja niiden oivaltaminen oli erittäin mielenkiintoista.
Tajusin aivan uudella tavalla, miten paljon minulla on mahdollisuuksia vaikuttaa kotikuntani asioihin. Monet ihmiset eivät näistä mahdollisuuksista kuitenkaan tiedä. Esimerkkinä osallistuva budjetointi. Kuntalaisilla oli tänä vuonna mahdollisuus ehdottaa ja äänestää, mihin he haluavat kunnan käyttävän 100 000€! Ymmärrän, ettei ideoita kaikilla ole, mutta ääniäkin valmiille ideoille annettiin yhteensä vain 5011. Lisäksi samoilla henkilöillä oli mahdollisuus äänestää useita eri vaihtoehtoja, eli äänestäjiä ei ollut näinkään paljoa. Älkää ymmärtäkö väärin, tuo on ihan hyvä potti ääniä, mutta kun äänioikeutettuja olisi ollut yli 30 000! Se on sääli, ettei kaikkien ääntä saada kuuluviin. Kuulin itsekin koko jutusta vasta, kun äänestysaika oli jo ohi, eli en valitettavasti itsekään päässyt tällä kertaa vaikuttamaan. Asiasta oli tiedotettu useissa eri paikoissa, kuten kuntamme nettisivuilla sekä asukaslehdessä. Tästä voimmekin ottaa opiksi, ettei haittaisi aina silloin tällöin käydä vähän vilkuilemassa, onko niihin tullut jotakin uutta tärkeää ja ajankohtaista asiaa.
Työjaksoni aikana pääsin kaiken kaikkiaan tekemään ja näkemään hyvin monipuolisia ja erilaisia hommia. Pääsin mukaan erilaisiin kokouksiin ja tapahtumiin, tein kirjoituksia ja haastatteluita, otin valokuvia, seurasin pormestarimme menoja, vierailin erilaisissa paikoissa ja kerran jopa leikitin lapsia puistossa.😄 Toimenkuvani monimuotoisuus piti mielenkiintoni yllä koko työjakson ajan ja myös herätti kosolti uusia ajatuksia ja oivalluksia. Tämä kahden viikon kesätyö oli upea kokemus ja ensimmäisenä kesätyönäni luo varmasti loistavaa pohjaa tuleville työurilleni. Sain täältä paljon eväitä tulevaisuuteeni ja pääsin mukavalla tavalla tutustumaan oikeaan työelämään. Oli hienoa saada nähdä ja kokea kaikenlaista uutta sekä tutustua lähemmin omaan kotikuntaani ja sen toimintaan!
-Essi Jumisko
