A

Tietoa radonista rakentajille

Radonia syntyy, kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti. Talon alla oleva maaperä onkin tärkein huoneilman radonlähde. Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka hajoaa kiinteiksi hajoamistuotteiksi. Huoneilmassa leijuvat radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin. Noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyöpäriskiä.

Uudisrakentamisessa tavoitteena on päästä mahdollisimman alhaiseen radonpitoisuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön antama raja on 200 Bq/m3, jonka alapuolelle rakentamisessa on pyrittävä.

Säteilyturvakeskuksen radonkartoitusten perusteella enimmäisarvo 200 Bq/m3 ylittyy laajoilla alueilla eteläisessä Suomessa kymmenissä prosenteissa uusista asunnoista, Etelä-Suomen läänin alueella paikoin yli 50 prosentissa asuntoja.


 

Radonpitoisuuteen vaikuttaminen

Radonpitoisuuteen voidaan vaikuttaa perustustavan valinnalla. Tuulettuvan alapohjan valinta perustustavaksi on radonturvallinen ratkaisu. Yleisin perustustapa Suomessa on kuitenkin maanvarainen laatta. Tällainen perustus vaatii erityistoimia radonpitoisten vuotojen estämiseksi. Tällaisia toimia ovat perustuksien oikeaoppinen tiivistäminen ja lattialaatan alle salaojasoraan asennettava rei’itetty putkisto (radonputkisto).

Talon alapohjan poikkileikkaus radonin virtauksista huonetilaan

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nuolet kuvaavat radonpitoisen ilman virtausta maanvaraisen laatan liitosten kautta sisätiloihin.

 

Radonin torjunta uudisrakentamisessa on halvempaa ja helpompaa kuin korjausrakentamisessa. Lisäksi radonturvallinen perustus tulee melkein aina halvemmaksi kuin yksittäisen tontin radonselvitys.

Tiiviimmälle maalle tuotava läpäisevämpi täyttö- tai salaojakerros kasvattaa maaperästä tulevia ilmavirtauksia jo hyvän ilmanläpäisevyytensä johdosta. Tämän lisäksi siirrettävät maa-ainekset tuottavat myös itse radonia maa-aineksen huokosilmaan. Paksut täyttösora-ainekset voivat näin kasvattaa myös savimaalle rakennettavan pientalon sisäilman radonpitoisuuden yli enimmäisarvon 200 Bq/m3.  Radonin vuoksi ei ole kuitenkaan lupa tinkiä salaojasoralle asetetuista laatuvaatimuksista. Liian hienot maa-ainekset johtavat kosteusongelmiin.


 

Ohjeita radonin torjuntaan

Radonturvallisesta perustuksesta on julkaistu uusi ohje vuonna 2012, RT-ohjekortti RT 81-11099 Radonin torjunta. Uusi ohje antaa perustiedot radonturvallisen perustuksen toteutuksesta. Kortti korvaa vuonna 2003 julkaistun RT 81-10791, LVI 37-10357 sekä 1994 julkaistun Ympäristöministeriön oppaan (Opas 2/1993, Radonin torjuminen pien- ja rivitaloissa), joiden ohjeita on tarkistettu tutkimushankkeiden ja kokemusten pohjalta.

Rakennuttajan kannattaa vaatia suunnittelijalta ja rakentajalta radonturvallista suunnittelua ja työn toteutusta RT-ohjekortin mukaisesti.


 

Vaatimukset Tuusulassa

Tuusulassa uudisrakentajalta edellytetään radonturvallista rakentamista. Rakennesuunnittelijan tulee esittää rakenteelliset ratkaisut radonin torjumiseksi rakennesuunnitelmissa. Radonin torjuntasuunnitelma tulee esittää rakennusvalvontaviranomaiselle aina ennen kyseiseen työhön ryhtymistä.


 

Lisätietoa radonista ja radonturvallisesta rakentamisesta saa

- Säteilyturvakeskuksen internet-sivusto osoitteessa: http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/fi_FI/radon/
- RT-ohjekortti RT 81-11099 Radonin torjunta, Rakennustieto Oy
- Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B3,  Pohjarakenteet, tulostettavissa  http://www.ymparisto.fi/ - sivuilta
- Rakennusvalvonnasta