Kirjastoauton historia
Tuusulan kirjastoauto 50 vuotta
Kirjastoautotoiminnan aloitus
Kirjastoautot alkoivat yleistyä Suomessa 1960-luvun loppupuolella. Vuoden 1961 kirjastolain myötä nousi valtionavun osuus ja kirjastoauto osoittautui edullisimmaksi ratkaisuksi toteuttaa kirjastopalvelut haja-asutusalueilla. Maaseudulla lakkautettiin pieniä sivukirjastoja ja uusiin asutuskeskuksiin tarvittiin kirjastopalveluita – näihin tarpeisiin kirjastoauto sopi hyvin.
Tuusulaan saatiin ensimmäinen kirjastoauto loppuvuodesta 1970. Samalla päätettiin lakkauttaa Vanhankylän ja Ruotsinkylän sivukirjastot. Auto tilattiin Nummelan koritehtaalta. Alun perin uusi auto piti rakentaa Bedfordin alustalle, mutta lakkoilu Englannissa sotki suunnitelmat ja auton valmistuminen viivästyi. Alustatoimittaja piti vaihtaa Sisuun ja se aiheutti lisää viivytystä. Väliaikaisratkaisuna kunnassa kiersi pakettiauto, josta lainattiin kirjoja.
Reittien ajaminen päästiin aloittamaan 30.11.1970. Aluksi autoa ajettiin yhden kuljettajan voimin, mutta 1976 päästiin ajamaan reittejä kahdessa vuorossa, kun perustettiin toisen kuljettajan ja kirjastonhoitajan virat. Kirjastoauton palveluja käytettiin kunnassa heti ahkerasti ja kirjastoauton lainamäärä ylitti aluksi pääkirjaston lainamäärät. 1976 auton lainamäärä oli yli 80 000 kpl. Kirjastoauto toimi ainoana kirjastopalveluna vuoteen 1977 Riihikalliossa, jolloin sivukirjasto avattiin. Muuten kirjastoautojen reitit on pyritty aina suunnittelemaan niin, että ne palvelevat kauempana lähikirjastoista asuvia asiakkaita.
Ensimmäisen kirjastoauton tekniikka oli nykyiseen verrattuna yksinkertaista: autossa ei ollut ohjaustehostinta ja lämmitys tapahtui nestekaasukamiinalla. Sähkölaitteita oli myös vähän ja akkujen teho ei kunnolla riittänyt valaistukseen pysäkeillä.
80-luvun huumaa
80-luvulla autotekniikka oli kehittynyt selvästi 1960-luvulta. Kirjastoautoihin oli tullut parempi varustelu ja autoissa oli jo wc:t ja jääkaappi. Suurempi akkukapasiteetti ja tehokkaampi lämmitysjärjestelmä mahdollistivat paremmat työskentelyolosuhteet Suomen talvessa.
Tuusulan ensimmäinen kirjastoauto alkoi olla tiensä päässä 80-luvun alussa ja kirjastolautakunta esitti huolensa auton heikosta kunnosta kuntapäättäjille. Silloin kouluhallitus päätti uusien kirjastoautojen valtionavun myöntämisestä ja ostolupia ei myönnetty kaikille halukkaille, joten lupaa piti odotella syksyyn 1983. Kotimaisuutta hankinnoissa suosittiin, joten myös Tuusulaan rakennettiin kirjastoauto jälleen Sisun alustalle. Koritoimittajaksi valittiin Kiitokori. Autoon tuli vesikiertoinen keskuslämmitys ja akkujen teho riitti jo valaistuksen ylläpitoon pysäkeillä. Uuden kirjastoauton hankintahinta vuonna 1984 oli 550 000 markkaa, josta valtionavun osuus liki 60 prosenttia.
Tuusulan kirjastoautoon oli palkattu toinen kuljettaja 1976 ja auto ajoi reittejä kahdessa vuorossa. Lainamäärät pysyivät korkealla koko 80-luvun. 1990-luvun alussa, laman ja säästöjen paineessa toisen kuljettajan virasta luovuttiin ja auton lainamäärät pienenivät, koska auton reittejä jouduttiin karsimaan.
Kirjastoauton palvelut suunniteltiin kattamaan koko Tuusulan aluetta ja pääpainon ollessa haja-asutusalueilla sekä palvella niitä asukkaita, joiden on muuten hankala päästä kirjastoon. 80-luvulla kirjastoauto kävi mm. Tuuskodossa, vanhustentalolla, kansanopistolla ja työsiirtolassa. Klemetskogin alueen asukkaille autossa oli reilu valikoima ruotsinkielisiä kirjoja. Autoon on myös voinut varata aineistoa ja käytännössä kirjastoautosta on saanut samat palvelut kuin kivijalkakirjastosta. Moni asiakas onkin todennut: "Auton pienestä valikoimasta on helppo löytää sopivaa luettavaa".
Kohti nykyaikaa
Tuusulan toinen kirjastoauto alkoi osoittaa ikääntymisen merkkejä 90-luvun puolivälissä. Sisun alustaan ei saanut enää varaosia ja ruostuminen oli edennyt runkorakenteisiin. Suuret korjauskulut pakottivat auton ennenaikaiselle eläkkeelle ja uusi kirjastoauto tilattiin 1998. Tällä kertaa uusi auto rakennettiin Kiitokorin toimesta Scanian L94 alustalle, joka olikin taas askel kohti nykyaikaa. Pituutta autolla oli 12 metriä, eli metrin enemmän kuin vanhassa autossa. Autossa oli mm. ilmajousitus ja peruutuskamera muiden korivarusteiden lisäksi. Moottoriteho kasvoi edellisestä autosta, joka oli nyt 260 hevosvoimaa. Auton hankintahinnaksi tuli 1,1 miljoonaa markkaa, josta valtionavustus oli 440 000.
Uuden kirjastoauton kastetilaisuus pidettiin 15.6.1999 Hyrylän torilla, jossa auto sai nimen Lukijan Onni. Kasteen suoritti kunnanhallituksen puheenjohtaja Raili Kuusjärvi. Ulkoasun suunnittelijaksi valittiin Pekka Halosen akatemian opiskelija Janne Haila. Ulkoasussa korostui Tuusulan logossakin oleva vihreä väri ja sivistystä symboloivat punaiset "sivistyksen aallot ja pisteet".
2001 perustettiin jälleen toisen kuljettajan virka ja kirjastoautolla päästiin ajamaan reittejä kahdessa vuorossa. Myös lainausmäärät nousivat entisiin lukemiin. Tietoliikenneyhteydet eivät olleet vielä 2000-luvulla nykypäivän tasolla, eikä kirjastoautossa ollut reittien aikana verkkoyhteyksiä. Reitin jälkeen tehtiin tallissa tiedonsiirto, jolla saatiin lainattu ja palautettu aineisto vietyä kirjastojärjestelmään ja päivitettyä aineiston saatavuustiedot.
2010-luvun puolivälissä Lukijan Onnin ollessa jo 15 vuotias alkoi korjattavaa olla jo paljon. Helmapeltejä uusittiin ja autoa maalattiin. Ilmavuotoja oli usein ja jarrujärjestelmää korjattiin. Auton remonttien takia reittejä jouduttiin perumaan tai ajamaan kirjastoauto korjaamolle kesken reitin.
Kirre kirjastoauto tulee
Lukijan Onnilla ajettiin reittejä vuoteen 2016 asti, jolloin siirryttiin kuorma-autojen aikaan. Uuden kirjastoauton hankintaa alettiin valmistella 2012, mutta hanketta siirrettiin myöhemmäksi ja syksyllä 2014 hanke laitettiin uudestaan vireille. Valtuusto äänesti yhden äänen enemmistöllä hankkeen puolesta ja hankintaprosessi käynnistettiin. Prosessi vei aikaa noin 1.5 vuotta ja karkauspäivänä 29.2.2016 uusi kirjastoauto aloitti reitit. Uusi auto sai innostuneen vastaanoton ja mediahuomiota radioon ja paikallislehtiin. Kirjastoauton vihkimistilaisuus järjestettiin lauantaina 16.4. Hyrylän PopUp tapahtumassa, jolloin paikalle saapui paljon uteliasta väkeä.
DAF kuorma-auton alustalle rakennettuja kirjastoautoja alettiin Suomessa rakentaa seinäjokelaisen koritehdas Vähämaa Oy:n toimesta. Ensimmäinen auto saatiin Kirkkonummelle 2011, seuraavaksi Mäntsälään 2012 ja Nurmijärvelle 2015. Kirren kanssa samoihin aikoihin oli työn alla myös vastaavat kirjastoautot Orimattilaan ja Heinolaan. Kirren hinnaksi tuli noin 355 000 euroa.
Uusi kirjastoauto eroaa ratkaisevasti edeltäjistään runko- ja korirakenteensa puolesta, koska Kirre on rakennettu kuorma-auton alustalle ja kori on erillinen. Kori, eli kirjasto-osa on mahdollista siirtää aikanaan uudelle alustalle jolloin uuden auton hankintakulut jäävät alhaisemmaksi. Kirressä on nykyaikaisen monitoimikirjastoauton varustus: invahissi, datatykki ja valkokangas sekä hyvä äänentoisto, alahyllyt ovat helposti siirrettäviä moduulihyllyjä. Kirressä on patteri/lattialämmitys ja ilmastointi. Virrantuottoon on lisäksi oma aggregaatti, jolla auton akkuja voidaan ladata pysäkkien aikana. Kirren ohjaamo on nykyaikaisen kuorma-auton ohjaamo, jossa henkilökunnalle on hyvät työskentelyolosuhteet. Penkit ovat varustettu monipuolisilla säädöillä ja ilmastoinnilla. Autossa on myös tallentava kamerajärjestelmä sivuilla ja perässä.
Auton ulkoasun suunnittelijaksi valittiin graffititaiteilija Jouni Väänänen. Kirren kyljissä ja perässä esiintyy Tuusulan alueella eläviä eläimiä, kuten laulujoutsen, hiiripöllö ja valkohäntäpeura. Kirjastoauton nimestä järjestettiin yleisökilpailu, jonka perusteella nimi Kirre valittiin. Kirre nimi muodostuu sanoista KIRjasto REkka. 2016 Kirjastolehden järjestämässä kirjastoautojen kauneuskilpailussa Kirre sijoittui hienosti hopealle.
Kirjastoautot nyt ja tulevaisuudessa
Nykyisin kirjastoauton reittiaikataulua suunnitellaan ja muutetaan tarpeen mukaan. Lähes joka vuosi aikatauluun tehdään muutoksia, joskus enemmän joskus vähemmän. Uusia asuinalueita pyritään palvelemaan aina mahdollisuuksien mukaan. Joskus hiljaiseksi käyviä pysäkkejä joudutaan lakkauttamaan, jotta aikaa vapautuisi uusille pysäkeille. Kirjastoauton aikataulun laatiminen on melkoinen palapeli, jossa on paljon huomioon otettavia tekijöitä.
Kirjastoauto palvelee kahdessa vuorossa aamu-ja iltareiteillä. Aamureitillä palvellaan kouluja ja päiväkoteja ja iltareitillä kierretään haja-asutusalueita, joista lähikirjastoon on matkaa enemmän. Iltareittien aikatauluun kuuluu myös palvelutaloja ja hoivakoteja.
Normaalin reittiaikataulun lisäksi kirjastoautot ovat osallistuneet erilaisiin tapahtumiin, kuten kyläjuhliin ja kesätapahtumiin. Tutuksi ovat tulleet mm. Tuusulan Taiteiden Yö, Lasten museojuhla, Klaavolan kyläjuhla, Ruotsinkylän kyläpäivä ja Kalastuskauden avajaiset Kellokoskella.
Kesällä 2020 elettiin koronaviruksen takia poikkeusoloissa. Kesän tapahtumat jouduttiin perumaan ja kesäkuun reitit ajettiin erityisjärjestelyin. Autossa oli vain kuljettaja ja asiakasmäärää oli rajoitettu niin, että kerralla autoon sai tulla vain kaksi henkilöä tai yksi perhe. Asiakkaita ohjeistettiin laittamaan käsidesiä ja auton asiakastiskeille tuli suojapleksit.
Elokuussa koronarajoitukset jatkuivat kirjastoauton pysäkeillä. Kirjastoauton piti osallistua myös Tuusulan asuntomessuille, mutta poikkeustilanteen takia auto ei päässytkään mukaan tapahtumaan. Koulupysäkeillä oppilasmäärää rajoitettiin niin, että kerralla autoon sai tulla enintään viisi oppilasta kerrallaan. Henkilökunta sai käyttöönsä suojavisiirit, joilla voidaan varmistaa turvallinen asiointi kirjastoautossa.
Kirjastomaailma muuttuu koko ajan ja erilaisia tapahtumia on enemmän kuin ennen. Pääosa kirjastoauton pysäkkiajasta on edelleen kirjojen lainaamista, mutta uusia palvelumuotoja kehitetään koko ajan. Kirjastoautossa on vieraillut mm. lukukoira ja pellepariskunta Nelli ja Niilo. Henkilökunta järjestää satumatkoja lapsille ja syksyllä 2020 alkoivat nukketeatteriesitykset päiväkodeille. Ensimmäinen kirjastoauton nukketeatteriesitys pidettiin Tuusulan Taiteiden Yö -tapahtumassa. Kirjastoauton maskotit Takku ja Jekku seikkailevat videoissa, joissa opastetaan esimerkiksi uusia ekaluokkalaisia kirjaston käytössä. Takku ja Jekku -videoiden tekoa jatketaan auton henkilökunnan voimin ja joka kuukausi julkaistaan uusi video.
Tulevaisuudessa kirjastoauto jatkaa edelleen tärkeimmässä tehtävässään, eli lukutaidon ja lukuilon viemisessä pienille ensikirjoihin tutustuville, lukemaan opetteleville koululaisille ja kaikille muille kirjojen ystäville.
Tuusulassa 16.9.2020
Otto Koski
Kirjastoauton kuljettaja-virkailija
Lähteet:
Tuusulan kunnankirjaston arkistot
Tuusula-Seuran aikakirja 30 (2019): Tuusulan kirjastoauto 50 vuotta/Sirkku Glass
www.kirjastot.fi/kirjastoautot