Hirsitalon mittoja ja suunnitelmia
Halosenniemen komea vuonna 1902 valmistunut hirsitalo innostaa arkkitehtuurin tutkimiseen ja tarjoaa käytännöllisiä laskupähkinöitä, jotka talon rakentajien oli syytä hallita. Suunnittelusta vastasivat Pekka Halonen ja hänen veljensä Antti Halonen. Antti oli rakennusmestarina ja hän tunsi hyvin hirren ominaislaadun.
Hirsitalon rakentaminen ei ollut yksinkertaista - etenkin, kun tavoitteena oli saada toimiva koti taiteilijalle ja hänen perheelleen. Hirsirakenteen etuna oli sen kyky varastoida ja luovuttaa lämpöä. On sanottu, että hyvin suunnitellussa hirsitalossa kesäyön viileys varastoituu seiniin, jotka ylläpitävät miellyttävää sisälämpötilaa kuumina päivinä. Huonejärjestyksellä, takkojen sijoittelulla, umpivarauksella (hirsien välissä ei ole tuulen mentävää rakoa) ja moninkertaisilla ikkunalaseilla pystyttiin lämpöhukkaa vähentämään kovilla talvipakkasilla. Monet teistä ovat kokeneet omakohtaisesti, miten paljon lämpö vaikuttaa asumisviihtyvyyteen.
Tämän osion kautta voit eläytyä Antin ja Pekan ongelmiin ateljeekodin rakentamisen yhteydessä. Tehtävät ovat eritasoisia - osa on helppoja ja osa hyvinkin vaikeita. Kannattaa tutustua tehtäviin huolella ennen aloittamista. Avustuksella lapset varmasti pystyvät ratkaisemaan visaisetkin "pähkinät".
Tehtäväidea lämpötehokkuus:
Nykyrakentamista säätelevät erilaiset määräykset. Ennen vahaan rakentaminen oli vapaampaa. Talojen ja rakennusten suunnittelun ydintä on lämpö- ja energiatehokkuus. Tutkikaa valitsemanne rakennuksen ikkunoita ja oviaukkoja. Vetääkö niistä? Moninkertaista lasia on ikkunoissa? Kuinka isoja ovat ikkunat? Miten ikkunan koko voi vaikuttaa lämpöhukkaan? Toimivatko patterit? Toimiiko ilmanvaihto ilman ikkunoiden avaamista? Onko seinissä käytetty lämpötehokasta materiaalia? Jos löydätte kiinteistön energia- ja lämpötehokkuuslukemat, kannattaa myös niitä vilkaista.
Lue lisää Halosenniemen rakennuksesta >
Tutki lisää:
Päärakennus rakennettiin lähelle niemen kärkeä