Sijainti ja hyvät yhteydet ovat vaikuttaneet Tuusulan kehitykseen
Liikenneyhteyksillä ja niiden kehittymisellä on ollut Tuusulan historiassa merkittävä rooli. Tuusulan sijainti keskeisten maantiereittien varrella on vaikuttanut erityisesti Hyrylän mutta myös Kellokosken kehitykseen. 1860-luvulla rakennettu Suomen ensimmäinen rautatie taas vaikutti siihen, että vanhan Suur-Tuusulan alueella olevat asemakylät alkoivat kehittyä omaa tahtiaan. Tämän päivän Tuusulassa onkin kolme varsin erilaista keskustaajamaa ja niiden lisäksi keskenään erilaisia, omaleimaisia maalaiskyliä.
Pohjois-Tuusulaan perustettiin Kellokosken ruukki vuonna 1795. Perustamisen edellytyksiä olivat raudan tuotannossa tarvittava vesivoima ja alueen metsät, joista saatiin raudan sulattamisessa tarvittavaa puuhiiltä. Keskeinen tekijä oli kuitenkin hyvä maantieyhteys tuotteiden kuljettamiseen. Kuljetusmahdollisuudet paranivat 1860-luvulla, kun raaka-aineita tehtaalle ja valmiita tuotteita ostajille kuljetettiin rautateitse Järvenpään aseman kautta.
Varuskunta perustettiin maanteiden risteykseen
Hyrylä oli 1800-luvun alussa aivan tavallinen maalaiskylä. Kievari maantien varren kylässä oli ja Helsingin uutiset saatiin kulkumiesten matkassa tuoreeltaan eikä torikaupoillekaan ollut mahdoton matka. Hyrylän kehityksen lähtölaukauksena oli venäläisen varuskunnan perustaminen 1850-luvulla. Hämeentien ja Heinolan suuntaan vievän maantien risteyspaikalle perustettiin varuskunta nimenomaan strategisista syistä. Vähitellen varuskunnan ympärille asettui kauppiaita ja käsityöläisiä, joista monet olivat venäläisiä tai Vienan karjalaisia. Tuusulassa Kirkonkylä ei koskaan kasvanut kovin merkittäväksi kaupallisten palveluiden osalta.
Helsinki-Hämeenlinna rautatie valmistui 1862
Radanvarren kylissä kauppa, käsityö ja teollisuus kasvoivat nopeasti ja niistä tuli oikeita taajaväkisiä yhdyskuntia, joiden tarpeet esimerkiksi kunnallisten palveluiden suhteen olivat oleellisesti toiset kuin muussa Tuusulassa. Kasvun ja kehityksen myötä alkoi myös irtautumisprosessi. Voi siis sanoa, että rautatien vuoksi Korso, Kerava ja Järvenpää eivät enää ole Tuusulaa.
Jokelassa rautatien vaikutus oli kaikkein dramaattisin. Jokelan alue oli lähes asumaton vielä 1860-luvulla. Rautatien valmistumisen jälkeen alue olikin äkkiä Suomen moderneimman liikenneväylän varrella. Uusien kuljetusyhteyksien myötä oli mahdollisuus ryhtyä hyödyntämään alueen hyvää savea tiiliteollisuudessa. Jokelan alueesta kasvoi jo 1800-luvulla oikea maaseudun teollisuusyhdyskunta. 1900-luvun alkupuoliskolla Jokelassa tuotettiin tiilien lisäksi mm. kattohuopaa, vanua ja tulitikkuja.
Suurhuvilat ja taiteilijayhteisö
Hyvä sijainti on vaikuttanut myös siihen, että Tuusulanjärven itärannalle alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla muodostua huvilayhdyskunta komeine suurhuviloineen. Suomalaiset ja venäläiset upseerit, varakkaat liikemiehet ja valtion korkeiden virkojen haltijat ostivat Kirkonkylän ja Tuomalan talonpojilta rantapalstoja. Tonteille rakennettiin komeita huviloita, jonne perheen lapset, naiset ja palvelusväki muuttivat koko kesäksi. Perheenpää saattoi vierailla maaseutuhuvilalla viikonloppuisin ja työskennellä pääkaupungissa muutoin. Monista huviloista tuli myöhemmin ympärivuotisia koteja.
Maineikas taiteilijayhteisö ei sekään ehkä olisi syntynyt, jollei Tuusulasta olisi tarpeen vaatiessa päässyt nopeasti Helsinkiin. Toki kultakauden taiteilijat hakivat Tuusulasta myös maaseudun rauhaa ja kauniita maisemia. Varmasti heidän viihtymiseensä alueella vaikutti myös se, että tuusulalaiset olivat täällä maantienvarrella asuessaan jo nähneet yhtä ja toista. Täällä maalaisetkin arvostivat sivistystä ja ennen kaikkea he olivat jo tottuneet siihen, että on muunkinlaisia tapoja elää.
Melko pieniltä tuntuvat asiat voivat kääntää historian suunnan ja vaikuttaa ratkaisevalla tavalla kehitykseen. Ajatusleikkinä voisi miettiä, miltä Suur-Tuusulan alue näyttäisi, jos Suomen ensimmäinen rautatie olisikin rakennettu kulkemaan esimerkiksi Ruotsinkylän, Nahkelan ja Nukarin kautta? Olisiko Nahkela nyt oma kaupunkinsa? Olisivatko taiteilijahuvilat syntyneet Tuusulanjärven länsirannalle?
Tuusulan perustaminen | Tuusulan vaakuna | Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö | Sotilasperinne | Jokela ja tiilitehdas