A

Nimikkokasvi ja -lintu

Pihlaja ja satakieliTuusulan nimikkokasvi on pihlaja ja nimikkolintu on satakieli.


Pihlajat ovat pienehköjä puita tai pensaita. Pihlajat on kasvisuku, johon kuuluu 100–200 lajia. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena neljä pihlajalajia. Ylivoimaisesti yleisin on koko maassa menestyvä kotipihlaja (Sorbus aucuparia).

Pihlajien suvun puut ja pensaat ovat levinneet koko Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Aasian lauhkean vyöhykkeen alueille. Pihlajat kuuluvat myös kaikkein pohjoisimpana menestyviin puulajeihin.

Pihlajan marjamaiset hedelmät ovat sorbiinihappojensa vuoksi happamia, mutta ihmisravinnoksi kelpaavia. Pihlajan marjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Marjoja käytetään hillojen, hyytelöiden, makeisten ja alkoholijuomien raaka-aineena.

Pihlajia käytetään yleisesti koristekasvina. Kotipihlaja on suomalaisten vanha pyhä puu, ja se on yleinen maaseutujen pihapuuna.
 

Satakieli (Luscinia luscinia) elää tiheissä tuomi-, leppä- ja pajupöheiköissä, joissa se myös pesii. Vesistön läheisyys on perusedellytys.

Suomessa satakieli on levinnyt voimakkaasti tällä vuosisadalla. Nykyisellään lajin asuinalue käsittää lähes koko Etelä- ja Keski-Suomen aina Oulun korkeudella asti.

Satakieli laulaa enimmäkseen öisin. Laulu on aktiivisinta toukokuussa ja kesäkuun alussa.

Satakieli on selkäpuolelta tasaisen harmaanruskea ja alhaalta harmaasta vaaleaan. Rinnassa on selvää tumma täplitystä. Pyrstö on punaruskea.

Madot, hyönteiset ja toukat ovat satakielen ravintoa.